Browsing by Subject "itsemyötätunto"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2023)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajan työlle asetettuja velvoitteita ja niiden vaikutusta riittämättömyyden tunteen kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen. Riittämättömyyden tunteen vaikutukset tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työhön ja tunteeseen suhtautuminen olivat myös keskeisessä osassa tutkielmaa. Tutkielmani menetelmänä oli autoetnografinen tutkimus, jossa aineistona olivat omat kokemukseni, tietoisuus itsestä ja itsereflektointi. Kiinnostukseni henkilöstön näkökulmaan pohjautui aikaisempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni henkilöstöhallinnon tehtävistä. Aihe tuntui myös itselleni läheiseltä, koska olen itsekin kokenut tulevaan työhöni liittyen riittämättömyyden tunteita. Halusin käsitellä riittämättömyyden tunteita tarkemmin, jotta töissä pystyisin kohtaamaan ne paremmin ja tunnistamaan niiden vaikutukset. Tutkielmani tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajan työhön keskeisesti liittyviksi velvoitteiksi rajattiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) pohjalta oppimisen alueet, lapsen tuen tarpeet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyttä oli koettu osittain kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa paitsi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä käsiteltiin tunnelukkojen, itsetuntemuksen, minäkuvan, itseluottamuksen sekä itseen ja muihin asennoitumiseen pohjautuen. Autoetnografisissa kuvauksissa tunnistettiin osittain oma mahdollinen vaativuuden tunnelukko, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Muiden yksilöllisten tekijöiden yhteyttä riittämättömyyden kokemuksiin ei omissa kuvauksissa tunnistettu. Teoriaan pohjautuvien tulkintojen ja autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyden tunne voi vaikuttaa negatiivisesti tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työssä jaksamiseen, töiden vuorovaikutussuhteisiin ja työn tekemiseen. Riittämättömyyden tunteesta ei kuitenkaan pidä päästä eroon vaan pyrkiä kohtaamaan tunteet hyväksyvästi. Tunteiden hyväksymisen apuna voisi toimia itsemyötätunto ja vahvuuksien huomioiminen riittämättömyyden tunteiden vastapainoksi.
-
(2019)Borderline personality disorder is a mental disorder which is associated with high levels of subjective suffering and severe decline in everyday functioning. It is considered quite difficult to treat and it has been linked to substantially increased risks of self-injurious behaviour and morbidity due to suicides. The psychopathology and core symptomology of borderline personality disorder can be conceptualized through the feelings of chronic shame and having a shameful self-image. Shame is a highly aversive affect, which has many different unadaptive behavioural and cognitive consequences. Borderline personality disorder has been linked to many abnormalities in emotional processing of shame and in susceptibilies to experiencing affects of shame. Self-compassion is a theme adopted to western psychology from Buddhist traditions. Self-compassion has recently seen an increase of attention in the field of modern psychology. It has been linked to many positive psychological correlates and to reduced general psychopathology. Self-compassion constitutes of an attitude to oneself in which one accepts his/herself subjective difficulties with mindfulness and as an essential part of the common human experience. Self-compassionate attitude toward oneself, also includes the desire to alleviate ones subjective suffering. Based on intuition self-compassion seems to target the main difficulties behind the problems that are faced by people with borderline personality disorder and chronic feelings shame. The objective of this paper was to examine the empirical and theoretical data of the role of shame in explaining the symptomology of borderline personality disorder and the applicability of self-compassion in treatment of psychopathology stemming from intense feelings of shame. Randomized controlled trials, pilot studies of self-compassion based interventions, meta-analyses and systematic reviews were searched from common psychological databases and Google Scholar. Additionally articles were included in this paper after manual scanning of the lists of reference of the selected literature. Even though the information obtained from research on the applicability of self-compassion in treatment of borderline personality disorder and transdiagnostic shame has its limitations, self-compassion may have its unique additional offerings to the treatment of borderline personality disorder. Future research on the mechanisms of change in self-compassion and their neural substrates would be highly useful in order to understand the potential mediating effect of transdiagnostic shame in reduced psychopathology associated with developing a self-compassionate attitude.
-
(2020)Objects. Self-compassion means kindness toward oneself, perceiving one’s experiences as a common event also for other people and accepting one’s own thoughts and emotions. The lack of self-compassion is manifested in self-criticism, isolation and over-identifying. Self-compassion is positive emotional attitude for oneself. It has been found that self-compassion predicts greater psychological well-being in adults. There are few studies with adolescents. The aim of this review is to gather studies about self-compassion that concerns adolescents and asses self-compassion as a developmental factor. It is thought that self-compassion may protect against negative effects of changes and challenges that happens in youth. Methods. The articles related to self-compassion were searched from database of PubMed, Google Scholar and Scopus. The age gap was from ten years to 19 years. Studies were published in the past five years. Results. In the studies concerning adolescents, self-compassion was associated with lower levers of depression, anxiety and social anxiety symptoms. The was also an association with increased curiosity, resilience and overall psychological well-being. Self-compassion was associated with decreased affective empathy and increased sense of community. Therefore, it may protect against distress resulted from affective empathy and increase social well-being. Higher levels of self-compassion were associated with lower levels of depressive symptoms and psychological maladjustment among bullying victims. Among nonsuicidal self-injury groups kindness toward oneself and feeling of common humanity may prevent self-destructive thoughts to proceed into self-destructive actions. Self-compassion moderated the link between harmful perfectionism and depressive symptoms because adolescents with higher self-compassion had fewer symptoms of depression compared to low levels of self-compassion. Therefore, self-compassion may mediate and moderate the link between other variables. Conclusions. The lack of self-compassion may cause or maintain emotional problems in youth. On the contrary, high self-compassion may improve well-being and buffer against challenges. The positive effects of self-compassion may extend into interpersonal relationships, too. Based on the research it appears that there are similar associations among adolescents than among adults but there is not enough systematic research concerning different topics. Many mental health disorders occur for the first time in youth and early interventions are important so interventions targeting self-compassion among adolescents could be important.
-
(2024)Tavoitteet: Post-traumaattista stressihäiriötä, eli PTSD:tä, sairastavilla esiintyy runsaasti heikkoa hoitovastetta. Häiriön yksilöllistä oireilua saattavat hallita traumaan liittyvät tunnetilat, jolloin niiden uniikkeihin toimintamekanismeihin tulisi kohdentaa tarkoin valittua hoitoa. Yksi näistä PTSD:ssä usein toistuvista, hallitsevista tunnetiloista on häpeä. Itsemyötätunnon harjoittamista tulisi tutkia häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa, sillä niiden on todettu lieventävän häpeälle tyypillisiä itsekriittisiä ja itseä tuomitsevia toimintamalleja. Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, auttavatko itsemyötätuntoiset menetelmät häpeäpainotteisen PTSD:n oirekuvan lievittymisessä. Samalla kartoitetaan PTSD-oireiden, häpeän ja itsemyötätunnon välisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä sekä selvitetään, vaikuttaako itsemyötätuntoisuus eri tavoin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Google Scholar, Ovid Medline, PubMed sekä Helka -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olivat “ptsd”, “self-compassion”, “shame” ja “trauma”. Tulokset ja johtopäätökset: Itsemyötätuntoiset menetelmät vaikuttivat lupaavilta häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa. Traumaan liittyvä häpeä sääteli itsemyötätunnon ja PTSD-oireiden välistä yhteyttä. PTSD-oireet, häpeä ja itsemyötätunto ilmensivät mielekkäitä kahdenkeskisiä yhteyksiä. Lisäksi itsemyötätuntoisuus osoitti samankaltaista yhteyttä niin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Tulokset itsemyötätunnon traumaan liittyvää häpeää sekä siitä kärsivien PTSD-oireita lievittävistä vaikutuksista saattavat olla yleistettävissä ainoastaan interpersonaalista väkivaltaa kokeneisiin yksilöihin. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää itsemyötätunnon ja häpeäpainotteisen PTSD:n yhteyttä myös toisenlaista traumaa kokeneiden populaatiossa sekä keskittää huomioita erilaisiin PTSD:tä ylläpitäviin ja sen oirekuvaa hallitseviin tunnetiloihin.
-
(2016)Objectives. Self-compassion is compassion toward oneself and it consist of treating oneself with kindness, understanding one’s shared humanity, and being mindful when considering negative aspects of oneself. Self-compassion is theorized to have positive mental health benefits and it is associated with psychological well-being. Depression is a mood disorder which is characterized by low mood, reduced energy and anhedonia. Is is the second leading cause of disability worldwide. The aim of this review was to describe the concept of self-compassion, define if self-compassion and depression are associated and how, and what mediators between self-compassion and depression have been discovered. Conclusions. High level of self-compassion was associated with lower levels of depression symptoms across the studies. Also the subscales of self-compassion were associated with depression in some studies. There were preliminary results that practising self-compassion might reduce depression symptoms. These practices didn’t have a straight impact on negative affects but instead had effect on rumination in the context of negative life events. The main mediators of the relationship between depression and self-compassion were discovered to be rumination, automatic thoughts, irrational beliefs, cognitive avoidance and shame. Self-compassion had been doscovered to correlate with emotional and cognitive reactions and buffer stress in the context of negative life events. There were multiple problems in the studies. The populations of the samples were restricted, when assessing self-compassion, almost all the studies used just one self-report measure of which validity is questionable and subscales partly overlap with depression symptoms. More work is needed to delineate the construct of self-compassion and to develop more valid and reliable assessment methods. Even thought there exists some serious shortcomings in the study of self-compassion, the association between self-compassion and depression is consistent. Increasing one’s self-compassion is theoretically easier than increasing one’s self-esteem, and it may help people to modify their deficits and change negative self-centered emotions to compassion toward one self.
Now showing items 1-5 of 5