Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "itsesäätely varhaislapsuudessa"

Sort by: Order: Results:

  • Hyvärinen, Elisa (2021)
    Tavoitteet. Kanssasäätelyn merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, sillä kaikki lapset tarvitsevat sitä selvitäkseen arjen eri tilanteista heidän omien säätelytaitojensa ollessa rajalliset. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisen kanssasäätely on tärkeää myös lapsen itsesäätelyn kehittymisen kannalta. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata ja selvittää kanssasäätelyn keinoja, joita varhaiskasvatuksen työntekijät käyttävät jokapäiväisissä tilanteissa päiväkodin arjessa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat tukea tunteiden tai käyttäytymisen säätelyssä, eli millaisia kanssasäätelyn keinoja työntekijät hyödyntävät. Tätä kautta tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kanssasäätelystä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka julkaistiin Facebookissa kahdessa varhaiskasvatusaiheisessa ryhmässä. Kyselyyn vastasi 24 varhaiskasvatuksen työntekijää eri koulutustaustoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, mikä tarkoitti tässä tutkimuksessa sitä, että analyysissä kanssasäätelyn keinojen luokittelu perustui aiempaan Kurjen, Järvenojan, Järvelän ja Mykkäsen (2016) tutkimuksen luokitteluun kanssasäätelyn keinoista. Aineistosta nousi esiin myös keinoja, joita ei tässä aiemmassa tutkimuksessa ollut, ja ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa melkein kaikkia Kurjen ja kumppaneiden (2016) luokittelemia kanssasäätelyn keinoja löytyi aineistosta. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaamana tunteiden kanssasäätely ilmeni tunteiden sanoittamisena ja selvittämisenä sekä rauhoitteluna ja lohduttamisena niin fyysisesti kuin sanallisesti. Käyttäytymisen kanssasäätelyn kuvauksissa työntekijät raportoivat ohjeistukseen ja tiedon antamiseen liittyviä keinoja. Muut löydökset kanssasäätelyn keinoista, joita ei ollut Kurjen ja kollegoiden luokittelussa, oli positiivisen palautteen antaminen lapsen toimiessa oikein, ympäristöön liittyvät keinot, sekä yhdessä aikuisen kanssa toimiminen. Vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatuksen työntekijät ainakin kuvaavat käyttävänsä lasten itsesäätelyä tukevia kanssasäätelyn keinoja.