Browsing by Subject "itsesäätelytaidot"

Objectives. The aim of this Bachelor’s thesis was to find out what kind of connections are there between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills and to collect information about student’s experiences and perceptions about self-assessment as a part of one’s learning process based on earlier studies in the field. The purpose was to examine the impact of the child’s age on their self-assessment skills and self-regulation skills. Theoretical framework for this study was constructed on Inhelder’s and Piaget’s (1977) theory of cognitive development. According to them, universal stages and features can be found in cognitive development. Every stage of cognitive development is always connected to the previous and following stages. According to Inhelder and Piaget (1977), the cohorts of the target group are on two different stages depending on their age. These stages are concrete operational stage and formal operational stage. Methodology. The study was implemented as a narrative literature review. Target Group consisted of elementary school students aged 9-13 who studied in grades 3-6. The material of this study was collected from the internet using carefully selected keywords in five different data bases. The material consisted of five research articles. One of these articles was published in Finland, two in Australia, one in the Netherlands and one in New Zealand. All these articles were published within five years and they were peer reviewed. Results and conclusions. Pupils’ experiences about self-assessment varied a lot. Some students thought that self-assessment had positive impacts on their learning. Others, on the other hand, felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning. With some students the attitude was more like careless. They filled out the self-assessment forms only because they were compulsory tasks. However, studies showed a clear link between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills. Self-assessment appears to be a significant contribution to the development of pupils’ self-regulation. The results point out that pupils can improve their self-regulation skills and raise academic performance through self-assessment. This research showed that pupils have difficulties to understand the structure of a learning process. They were not able to understand different parts of it, for instance self-assessment, and benefits of these individual parts. This might explain why many of these pupils felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning.

Tavoitteet. Itsesäätelytaidot ovat tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Lasten kehittyvät itsesäätelytaidot ja niiden haasteet näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa päivittäin lasten opetellessa oman toiminnan ohjausta, tunteiden ilmaisua ja sosiaalista vuorovaikutusta kasvattajien ja vertaistensa kanssa. Varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa korostetaan kasvattajan vastuuta auttaa lasta itsesäätelytaidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää mikä merkitys kasvattajalla on lasten itsesäätelyn kehittymisessä ja millä tavoin kasvattaja voi tukea lasten itsesäätelyn kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuudessa avaan itsesäätelyn käsitettä, itsesäätelytaitoja, itsesäätelyn haasteita ja itsesäätelyn kehittymistä lapsella sekä kasvattajan roolia ja tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui Hautakankaan (2022) väitöstutkimus Lapsen itsesäätelytaitojen kehittyminen Muksuoppi-interventiossa. Männistön (2018) pro gradutyön Lapsen itsesäätely päiväkodin vuorovaikutustilanteissa. Koivuniemen ja kollegojen (2021) artikkeli Varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä lasten tunteidensäätelytaitojen kehittymisestä –Käytäntöön integroitu koulutus ammatillisen kehittymisen tukena. Kankaan ja kollegojen (2015) artikkeli Children’s Self-Regulation in the Context of Participatory Pedagogy in Early Childhood Education. Analysoin aineiston sisällönanalyysillä induktiivisesti eli aineistosta lähtevänä päättelynä. Analyysiä tehdessä käytin apuna koodausta ja luokittelin löytämäni tulokset aineistosta nousseisiin kategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa ilmeni kolme tärkeää näkökulmaa kasvattajan merkityksestä lapsen itsesäätelyn kehittymisessä: kasvattajan läsnäolo, kasvattajan lapsikeskeisyys ja kasvattajan pedagoginen ymmärrys. Kokonaisuudessaan tutkimustuloksissa nousi esiin kaikkien kolmen näkökulman myötä kasvattajan merkitys lasta arvostavassa ja tukevassa vuorovaikutuksessa ja pedagogisessa osaamisessa. Tuloksissa kasvattajan tuesta lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisessä varhaiskasvatuksessa nousi esiin neljä kategoriaa: varhaiskasvatuksessa sovitut käytänteet, lasten toimijuuden ja osallisuuden tukeminen, lasten vertaisoppimisen tukeminen ja arjen pedagogiset toimintatavat. Kokonaisuudessaan tutkimustuloksissa korostui tuen näkökulmissa kasvattajien pedagogisen osaamisen tärkeys lasten itsesäätelytaitojen tukemisessa.

The development of self-regulation skills does not always proceed in a favourable way in relation to the demands set by the environment when the child meets different challenges on a daily basis. In that case, the significance of the adult in the supporting the development of the child's self-regulation skills will rise central. The purpose of this study was to clarify the kindergarten teachers' experiences about difficulties in self-regulation appearing in the preschool groups, about how to support children in everyday life and about the challenges of the supporting met by teachers. Three kindergarten teachers participated in the study from a South-Finnish town. A method used in this research was a theme interview where the themes were determined based on the research questions. The research material took shape from the recorded and transcribed individual interviews. As typical qualitative research a content analysis was used as a method of analysing the research data. The difficulties in the children's self-regulation appeared typically in many sectors and peripheral difficulties were sometimes also connected to them. In the teachers' methods supporting these children emphasised the pedagogic measures of support, for example the strengthening of the child's self-esteem with the help of the positive feedback. The solutions which are related to the structure of the environment were also significant and it was essential to make the anticipating possible to the child. The challenges of the supporting met by the teachers were caused from the limitations of the physical environment and from the interactive factors, for example the inadequate premises and changing adults. The educational background was also an essential challenge in support. Answering the difficulties in the self-regulation appears as a fixed part of the teacher's work and this makes demands to the vocational know-how. The starting point for the target-oriented supporting of the children's self-regulation skills is the teacher's own understanding about the self-regulation. The work experience and the postgraduate education directed by the workers' own interest affect the scope of the understanding strongly.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, miten sosioemotionaalisia taitoja voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että puutteet sosioemotionaalisissa taidoissa heikentävät lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että sosioemotionaalisten taitojen tukeminen vaatii aikuiselta riittävästi tietoa ja taitoa. Aihevalinnallani halusin kuroa umpeen tätä ammatillista, tiedollista ja taidollista aukkoa omassa osaamisessani. Sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät olennaisesti itsesäätelytaidot, tunnesäätelytaidot, temperamenttipiirteet ja aivojen kypsyys. Tämä tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin narratiivisena yleiskatsauksena. Tutkimusmenetelmä mahdollisti laajan yleiskuvan muodostumisen aiheesta. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista kausijulkaisuista, väitöskirjasta, lisensiaatintyöstä sekä kirjallisuudesta. Aineisto on kerätty Helkasta, Google Scholarista ja Finnasta. Aineiston analyysimenetelmä oli kuvaileva synteesi. Tuloksista ilmenee, että mitään yksiselitteistä tapaa tai ohjetta sosioemotionaalisten taitojen tukemiselle ei ole, vaan kyse on enemmän kokonaisvaltaisesta tavasta kasvattaa ja kohdata lapsi. Tärkeintä on aikuisen sitoutunut läsnäolo ja sensitiivisyys, joka mahdollistaa aikuisen antaman tuen arjen tilanteissa. Aikuisen antama tuki arjen tilanteissa muodostuu empaattisesta suhtautumisesta lapsen ilmentämiin tunteisiin, tunteiden nimeämisestä ja lapsen rauhoittamisesta auttamalla lasta säätelemään tunteitaan. Lisäksi sosioemotionaaliseksi tueksi voidaan lukea aikuisen antama mallikäytös tunteiden säätelystä ja niiden ilmaisemisesta sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Tulosten lopussa on listattu muutama hengitysharjoitus, jotka auttavat lasta säätelemään tunteitaan.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tehtävänä on suunnata huomio varhaiskasvatuksen siirtymätilanteisiin ja niiden tarjoamiin erinomaisiin oppimisen mahdollisuuksiin. Siirtymätilanteet jäävät valitettavan usein pedagogisen suunnittelun ulkopuolelle, vaikka sosioemotionaalisen uusimman tutkimuken valossa juuri strukturoiduissa ja opetustilanteina nähdyissä siirtymissä lapsen itsesäätelytaitoja olisi tehokkainta harjoitella juuri vuorovaikutuksessa aikuisen tukemana. Transitio-oppiminen-käsitteen tarkoitus on nostaa esiin siirtymätilanteiden pedagoginen ulottuvuus myös käsitteen tasolla ja siten kohottaa perustoimintojen yleistä imagoa. Siirtymätilanteista ja perustoiminnoista on toistaiseksi niukasti tieteellistä tutkimusta. Toivottavasti tämän tutkimuksen ja tulevaisuuden väitöskirjatason tutkimuksen kautta tutkimusaukko saadaan vähitellen täytettyä teoriapohjaisella tiedolla, joka auttaa varhaiskasvatuksenopettajia ym. kasvattajia tukemaan lapsen itsesäätely- ja vuorovaikutustaitoja yhä monipuolisemmin, sensitiivisemmin ja ymmärtäväisemmin varhaiskasvatuksessa Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja yleisenä kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin Kettukankaan (2017) perustoimintoja käsittelevää väitöskirjaa, Hautakankaan Muksuopin interventiotutkimusta (2022) sekä̈ Veijalaisen väitöskirjaa mm. itsesäätelystä (2022). Sisällön analyysin avulla tutkimusaineistoa teemoittelemalla, kategorioimalla ja vertaamalla saatiin vastauksia lasten siirtymätilanteissa tarvitsemien taitojen sisällöistä ja päästiin luonnostelemaan transitio-oppimisen käsiteluonnosta. Tutkimustulokset ja tulkintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että lapsen on hallittava merkittävä määrä moninaisia sosioemotionaalisia taitoja, jotta siirtymätilanne sujuisi pulmitta. Lapsi tarvitsee oppiakseen kasvattajaa ohjaamaan, mallintamaan ja säätelemään vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Itsesäätelytaitojen harjoitteluun siirtymätilanne on monipuolinen ja sopiva tilanne. Vuorovaikutuksessa sensitiivisen, sitoutuneen ja pedagogisesti taitavan kasvattajan kanssa lapsi saa turvallisesti harjoitella itsesäätelyä ja resilienssiä. Myönteinen ja lasta osallistava pedagogiikka tukee lapsen hyvää itsetuntoa. Strukturoimattomat siirtymätilanteet kuormittavat sekä lasta, että kasvattajaa. Siirtymätilanteiden pedagoginen suunnittelu on tärkeää, ja siksi siirtymätilanteiden selkeä strukturointi olisikin syytä saada kirjattua myös selkeämmin osaksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita tulevaisuudessa. Transitio-oppimisen käsitteellä voidaan kuvata näitä siirtymissä tapahtuvia oppimisen hetkiä.