Browsing by Subject "jaettu johtajuus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2018)Shared leadership is an interesting theory in the leadership practice at the moment. As a concept it is relatively new-found and due to this there is no consensus about the definition and content. The need of research in this field has been recognized. This bachelor thesis is a systematic literature review. The purpose of this study is to survey the concept and prac-tice of shared leadership. The research questions are 1) how shared leadership is defined as a theoretical concept, 2) in what kind of practices does shared leadership appear in a pro-fessional organization and 3) which kind of practical consequences come out when shared leadership is applied to a professional organization based on the articles? The data was gathered of ten research articles. All articles were in English and they were found from the EBSCOhost database with one exception. The method of analysis was con-tent analysis, which was practically performed by arranging the provided materials in differ-ent colors, based on the research questions. A table was formed from these materials and the synthesis was constructed. For each research question, the results were divided into categories to make it easier to perceive the whole. According to the results, the concept of shared leadership is approached from different per-spectives. The concept was mainly defined in the material either by decentralizing the duties of a director or by working from a teamwork point of view. For shared leadership practices, half of the articles featured some practical application or project that was seen as demon-stration of shared leadership in the organization. Practices often caused embarrassment in organizations that rose from the ambiguity of roles and responsibilities. Positive impacts, such as the distribution of workload or professional development, also occurred almost as often. It was also observed that the organization's power relations and hierarchies may com-plicate the application of shared leadership.
-
(2020)Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.
-
(2017)The university education of the kindergarten teacher aims at the development of pedagogical early-education professionals. Their primary task is to teach and guide children through pedagogy. There is no education at the time of early education leadership. My work at the kindergarten showed how important the role of a professional day care center is in the whole day care center. Guiding frameworks for the kindergarten's day care facility provide early childhood education plans. I wanted to find out whether leadership in kindergarten's own early childhood education plans is being discussed. My preliminary view was that leadership is not mentioned in early childhood education plans as it is not defined in the National Early Childhood Education Plan 2005. The research questions for my work are as follows: 1. How is Leadership Occurred in Early Childhood Education Plans? 2. What kind of context does management experience in early childhood education plans? I studied early childhood education plans with data analysis. I'm getting the material I research on the internet using the Google search engine. After emptying my search history, I wrote in the search engine's search box the words of the early education plan and leadership. Based on the results of the search, I picked the first 16 day care plan for early childhood education that was dated to 2012 or later. Based on my research, only a small part of early childhood education plans for kindergartens were not mentioned in leadership. There were four such early childhood education plans in four selected 16 early childhood education plans. It can therefore be concluded that most of the 75% of nursing homes' early childhood education plans have been highlighted in the day care center. A more detailed analysis showed that leadership in the day care center is most present in addition to actual leadership, development, evaluation and quality issues.
-
(2020)Jaetun johtajuuden malli on tullut ajankohtaiseksi etenkin asiantuntijaorganisaatioissa työelämän siirtyessä kohti tietotaloutta. Yksittäisen ihmisen ei oleteta hallitsevan kaikkia johtajalta vaadittavia taitoja, jolloin johtajuuden jakaminen on organisaation kannalta hyödyllistä. Jaetun johtajuuden tiimien ryhmädynamiikka on luonteeltaan omalaatuinen, mutta sitä on tutkittu varsin niukasti. Tässä tutkielmassani tarkastelen jaetun johtajuuden tiimien jäsenten välistä sitoutumista ja omistautumista tehtävään, eli koheesiota. Tarkastelen myös tekijöitä, jotka vaikuttavat koheesion ja tiimin suoriutumisen väliseen monisyiseen suhteeseen. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten koheesio ilmenee jaetun johtajuuden tiimeissä? 2) Millaiset tekijät vaikuttavat koheesion ja tiimin suoriutumisen väliseen suhteeseen? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Olen etsinyt aineistoa eri tietokannoista, (Google Scholar, SCOPUS, Web of Science) minkä lisäksi olen käynyt läpi jo löytämieni lähteiden lähdeluetteloita. Aineisto koostuu 27:stä lähteestä. Näistä neljä on kokonaisteosta ja 23 tieteellistä artikkelia. Aineiston valinta on toteutettu arvioimalla aineiston sisällön sovellettavuutta tutkimuskysymysten vastaamiseen. Luodakseni kokonaisvaltaisen kuvan käsiteltävistä ilmiöistä olen valinnut aineistoksi kirjallisuutta eri tieteenaloilta, kuten sosiaalipsykologian, pienryhmätutkimuksen ja työelämäntutkimuksen kentältä. Katsauksen tulosten perusteella jaettu johtajuus pääosin edistää tiimin koheesiota. Tiimin koheesion ja suoriutumisen suhteeseen vaikuttaa koheesion laatu, tehtävän laatu, jaetut johtajuustyylit, tiimin virtuaalisuus ja ryhmäajattelu. Ryhmäajattelun riskiä lukuun ottamatta koheesio edistää tiimin suoriutumista ja suoriutumisesta saadut myönteiset kokemukset vastavuoroisesti kasvattavat koheesiota. Jaetun johtajuuden tiimien on tärkeää tiedostaa näiden tekijöiden vastavuoroinen suhde. Tämä tutkielma jäsentää uuden näkökulman jaetun johtajuuden tiimien moniulotteiseen tarkasteluun ja perustelee jaetun johtajuuden tiimien ryhmädynamiikan empiiristä tutkimusta tulevaisuudessa.
-
(2018)The purpose of this study was to find out what kind of views kindergarten teachers have on pedagogical leadership and how it has developed in their own work. The study also examined the type of support kindergarten teachers feel would be necessary for acting as the pegagogical leader in their work team. This study is a qualitative theme interview based on phenomenographic philosophy of science. The interviewees participating in this research were three kindergarten teachers with a university degree, who have been working as kindergarten teachers for more than five years. In the light of this study's data, it appears that kindergarten teachers act as the pedagogical leader in their work teams. This shows for example in the job description of teachers, which the interviewees also described. Pegagogy is highlighted in kindergarten teachers' work and it is present in all activities. Co-operative skills are included in pedagogical leadership as well. Two of the kindergarten teachers interviewed raised the turnover of team members and breaking up teams as a challenge, whereas the third interviewee felt that there are hardly any problems with pedagogigal leadership.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päiväkodin johtajan roolista muutosvaiheen johtajana. Tutkimuskysymykseni hakevat vastausta kysymyksiin millaiset päiväkodin johtajan toimet edistävät muutosprosessia ja muutosten jalkautumista käytäntöön sekä mitkä tekijät estävät muutosprosessin etenemistä ja muutosten jalkautumista käytäntöön? Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) on astunut voiman 1.9.2018. Muutoksen kohteena on henkilöstörakenne ja toiminnan sisällöllinen toteuttaminen. Sisällölliset muutokset liittyvät jo aiemmin voimaan tulleiden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2016) velvoittavaan toteuttamiseen. Lain siirtymäaika on vuoteen 2030 asti, jonka kuluessa henkilöstörakenteeseen liittyvät tavoitteet on saavutettava. Siirtymäaika on pitkä, joka osaltaan mahdollistaa muutoksen suunnitelmallisen ja harkitun läpiviemisen. Päiväkodin johtajuuteen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000 luvulla. Muutoksen johtaminen on näissä tutkimuksissa yleisesti nähty olevan johtamisen erityinen kehittämishaaste. Menetelmät. Tutkimukseni oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistona oli Merja Korhosen tapaustutkimus `Käytäntöshokki´ Mutalan päiväkodin toimintatavan muutosprosessista vuosilta 1987–88. Tapaustutkimus liittyy 1980 luvulla käytyyn kriittiseen keskusteluun päivähoidon kehittämisestä ja Sosiaalihallituksen tilaamasta selvityksestä `Voisiko jotain olla toisin lasten päivähoidossa? ´. Teoria, jonka valossa aineistoa tutkin oli Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli. Poimin aineistosta kohtia, joista välittyi muutoksen etenemiseen liittyviä haasteita ja tarkastelin niitä Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosprosessin johtamisen mallin kautta. Peilasin kohtia tällä hetkellä käynnissä olevaa henkilöstörakenteen ja toimintatapojen muutosprosessia vasten. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani nousi oletetusti esille, että muutos on prosessi, jonka eteneminen tarvitsee sekä aikaa, että suunnitelmallista johtamista. Henkilöstö on varhaiskasvatuksen toteuttamisen suurin ja vaikuttavin resurssi (Hujala, Heikka, Halttunen, 2017) jonka johtaminen onnistuneen muutosprosessin läpi toteuttaa uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) tavoitteet, joka painottaa lapsen etua, varhaiskasvatuksen laatua sekä henkilöstön koulutusta. (Finlex, 2018.) Muutoksen liian nopea läpivienti estää toiminnan juurtumisen osaksi toimintakulttuuria, henkilöstön sitoutumisen muutokseen ja voi johtaa vanhoihin toimintamalleihin palaamista, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet ja muutos jää saavuttamatta. Johtajan rooli muutoksen eteenpäinviemisessä, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä muutokseen sitoutumisessa on ratkaiseva, jotta tavoitteet jalkautuvat osaksi käytännön toimintaa ja osaksi toimintakulttuuria.
-
(2020)Tässä kandidaatin tutkielmassa olen tutkinut tutkimuskirjallisuuden valossa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia vuosien 2015-2019 ajalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvasin pedagogista johtajuutta koulun kontekstiin sijoitetun laajan tarkastelutavan kautta sekä erityisesti tämän tutkielman kannalta oleellisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tarkastelin teoreettisesti myös jaetun johtajuuden ilmiötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden avulla on mahdollista ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua ja tukea hyvää lapsuutta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen ja jaetun johtajuuden merkitystä. Tavoitteenani on selvittää, miten varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta toteutetaan ja miten pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lisäksi tarkastelen, millaisia mahdollisuuksia pedagoginen johtajuus luo lasten kokonaisvaltaisen oppimisen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä näkökulmat varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa nousevat merkityksellisinä esille vuosien 2015-2019 aikana julkaistun tutkimuskirjallisuuden perusteella?, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen merkitystä? ja miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan jaetun johtajuuden merkitystä? Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Toteuttamani systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautui Finkin (2010) kirjallisuuskatsauksen malliin. Tutkimusaineistoni koostui kuudesta tieteellisestä ja kansainvälisestä artikkelista, jotka valikoin systemaattisesti asettamani seulan avulla. Tutkimusaineistoni kaikkien artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Lisäksi artikkeleita tuli olla mahdollista lukea kokonaisena tekstinä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta löydettyjen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta nousevat näkökulmat jakautuvat neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nämä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden osa-alueet ovat johtajuuden ulottuvuudet ja tehtävät, jaettu johtajuus, johtamisen haasteet ja johtajuuden kehittäminen sekä johtajuuden merkitys pedagogisen laadun saavuttamisessa. Varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lasten oppimista edistää johtajan ja henkilöstön vahva ammatillinen osaaminen, jota kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamisen ja johtajan toteuttaman itsensä johtamisen avulla. Jaetun johtajuuden avulla varhaiskasvatuksessa on mahdollista työskennellä kollektiivisesti, mikä edistää varhaiskasvatuksen laatua. Lisäksi jaettu johtajuus edesauttaa varhaiskasvatuksen työyhteisöä työskentelemään monipuolisessa ja muuttuvassa työympäristössä, vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja suuntautumaan tulevaan.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jaetun johtajuuden vaikutusmekanismeja varhaiskasvatustiimin sisäisissä prosesseissa. Jaettu johtajuus on varhaiskasvatuksen kontekstissa yleistymässä oleva johtajuuden malli, jonka on havaittu nostavan varhaiskasvatuksen laatua. Tutkimustehtävänä on mitata varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaa osallisuutta jaettuun johtajuuteen sekä heidän työmotivaatiotansa ja tutkia onko näiden muuttujien välillä yhteyttä. Lisäksi selvitän, eroavatko vastaajat näiden muuttujien osalta toisistaan ammattiryhmän tai koulutustaustan suhteen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten Helsingin yliopiston E-lomakkeella sosiaalisen median eri varhaiskasvatusalan ryhmistä. Tutkimukseen osallistui varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, opettajia ja erityisopettajia (N = 52) eri puolilta Suomea. Kyselylomake sisälsi yhteensä 29 väittämää, jotka mittasivat osallisuuden kokemusta jaetussa johtajuudessa sekä työmotivaatiota varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuvassa tiimityössä. Aineiston tilastollisessa päättelyssä hyödynnettiin SPSS- ohjelmaa. Tulokset osoittivat, että vastaajista suurin osa oli melko motivoituneita työhönsä ja koki melko paljon osallisuutta jaetussa johtajuudessa. Työmotivaatio ja osallisuuden kokemus jaetussa johtajuudessa olivat positiivisessa yhteydessä toisiinsa, mikä vahvistaa jaetun johtajuuden merkitystä laatua tuottavien prosessien mahdollistajana. Ammattiryhmien välillä havaittiin eroja yksittäisten osallisuutta ja motivaatiota mittaavien muuttujien suhteen. Osallisuuden kokemus ja mahdollisuudet osallistua eivät näytä tulosten perusteella toteutuvan koko kasvatusvastuulliseen henkilöstön keskuudessa. Tutkimustulokset herättävät kysymyksiä tiimin sisäisen pedagogisen johtajuuden toteutumisesta ja sen mahdollistavista resursseista.
Now showing items 1-8 of 8