Browsing by Subject "jaettu pedagoginen johtaminen"

Tavoitteet. Kandidaatin tutkielman tutkimustehtävä on selvittää kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä liittyen jaettuun pedagogiseen johtamiseen sekä sitä tukeviin käsityksiin osallistavasta toimintakulttuurista, moniammatillisuudesta ja oppivasta organisaatiosta omassa työssä ja työyhteisössä. Tutkimus kytkeytyy postmodernin ajattelun ja sosiaalisen konstruktivismin näkökulmiin tiedon subjektiivisuudesta ja kontekstuaalisuudesta sekä sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta. Postmodernia ajattelua tukevissa johtamisen teorioissa korostetaan muutosta perinteisestä yksilölähtöisestä ja vertikaalisesta johtajuus -käsityksestä verkostomaiseen, ihmisten väliselle vuorovaikutukselle perustuvaan ja toimintaympäristöstä riippuvaan näkökulmaan johtamisesta. Tutkimuksen näkökulman valintaan vaikutti uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) painotukset organisaation toimintakulttuurin jatkuvaan kehittämiseen sekä toisia arvostavan, koko yhteisöä osallistavan ja luottamusta rakentavan dialogin luomiseen työyhteisössä. Kiinnostukseen selvittää näiden periaatteiden toteutumista päiväkodeissa liittyi tutkimuksen tekijän kokemus hyvin erilaisista päiväkotiyhteisöistä ja toimintakulttuureista tutkimuskohteena olevassa kunnassa. Tarkempien tutkimuskysymysten kautta tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millä tavoilla jaettu pedagoginen johtaminen toteutuu käytännön toiminnassa, miten käsitykset osallistavasta toimintakulttuurista ja oppivasta organisaatiosta näkyivät arjen käytännöissä sekä oliko Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) tuonut muutoksia työryhmän yhteistyöhön ja työtehtäviin. Menetelmät. Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä sekä teoriaohjaavaa näkökulmaa aineiston analyysiin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli erään eteläsuomalaisen kunnan suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisten päiväkotien vakituinen varhaiskasvatukseen osallistuva henkilökunta. Kyselylomake toimitettiin vastaajille sähköpostitse päiväkotien johtajien välityksellä. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelminä sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Kyselylomakkeen strukturoituja kysymyksiä analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, kun taas avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin lisäksi myös diskurssianalyysiä. Tutkimusyksikkö oli kyselytutkimuksen kautta hankitun aineiston merkityssisältö. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että päiväkotien henkilöstö toteuttaa jaettua johtajuutta omassa työssään. Jaettu pedagoginen johtaminen näkyi erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien työssä tiimien pedagogisina johtajina. Muutkin ammattiryhmät toteuttivat jaettua johtajuutta ottamalla vastuuta omien sekä tiimin yhteisten työtehtävien laadukkaasta hoitamisesta. Kyselyyn vastaajat kokivat kykenevänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviin vähintäänkin kohtuullisesti, mutta oman työn johtamiseen koettiin saaduksi erittäin paljon vastuuta. Kunnallisissa päiväkodeissa osallistava toimintakulttuuri toteutui kyselyaineiston perusteella monin eri tavoin. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri ja keskustelukulttuuri koettiin valtaosaltaan hyväksi sekä henkilöstö koki saavansa tilaa omille näkemyksilleen. Henkilöstön edustajat tunsivat keskeisimmät päiväkodin tavoitteet organisaationa sekä päiväkotien arvot, joihin vastaajat olivat myös sitoutuneita. Yhteisöllisyys muodostui päiväkodeissa työyhteisön toimivuuden, henkilöstön yhteisen vastuun ja yhteistoiminnan, lasten osallistamisen ja koko talon yhteisten toimintojen sekä toimivan tiimityöskentelyn kautta. Tiimityöskentely koettiin tärkeäksi osaksi päiväkotien toimintakulttuuria. Tiimeissä koettiin vallitsevan yleisesti hyvä tai erittäin hyvä yhteenkuuluvuuden tunne ja keskustelukulttuuri. Tiimeissä toteutettiin yhteissuunnittelua sekä kehitettiin toimintatapoja arvioinnin, reflektoivan keskustelun sekä yhteisen sopimisen keinoin. Käsitys oppivasta organisaatiosta toteutui päiväkodeissa henkilöstön omien työntekijänä olemiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisena, johon kuului lasten tarpeista huolehtimisen sekä arjen työhön liittyvien tavoitteiden lisäksi pyrkimys kehittää omaa asiantuntijuutta ja varhaiskasvattajan ammatti-identiteettiä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) koettiin tuoneen muutoksia lisäämällä pedagogista keskustelua, muuttamalla suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä jatkuvaksi toiminnaksi sekä painottamalla yhä suuremmin lapsilähtöisyyttä toiminnassa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnalliset päiväkodit ovat organisaatioita, joiden toimintakulttuurissa ja johtamisessa ilmenee vastuun jakamista henkilöstön kesken. Johtajuus ei päiväkodeissa tapahdu vain ylhäältä alaspäin vaan tiimeille jaetaan vastuuta johtamisesta. Tiimit näyttäytyvät toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen sekä toiminnan käytännön toteuttamisen keskuksina. Aineisto tukee näkemystä varhaiskasvatuksen opettajien roolin lisääntymisestä tiimien pedagogisina johtajina ja pedagogiikan suunnittelijoina. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat kantavat myös vastuuta arjen käytäntöjen pyörittämisestä päiväkodin työyhteisössä. Päiväkodit näyttäytyvät moniammatillisina työyhteisöinä tiimien tasolla. Aineiston perusteella päiväkodeissa tapahtuu muuntumista oppiviksi organisaatioiksi, sillä vastaajat kokevat tärkeäksi oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittämisen. Tutkimuksella saatujen tulosten toivotaan edelleen lisäävän keskustelua jaetun pedagogisen johtamisen soveltamisesta ja sitä tukevien rakenteellisten muutosten toteuttamisesta varhaiskasvatusyksiköissä. Tutkimusta voidaan hyödyntää osana varhaiskasvatusyksiköissä toteutettavia kehitysprosesseja, kun mietitään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuurien kehittämistä jaetun pedagogisen johtajuuden suuntaan.