Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "jatkuva oppiminen"

Sort by: Order: Results:

  • Kantanen, Tiina (2020)
    Neljäs teollinen vallankumous on osaltaan tuonut kiihtyvän ja jatkuvan muutoksen yhteiskuntaamme. Jatkuva oppiminen on yleisesti hyväksytty osa aikaamme muutosten aiheuttaman osaamisvajeen korjaamiseksi. Samanaikaisesti yksilöllistyminen ja identiteettityö ovat yksilöiden näkökulmasta alati käynnissä olevia prosesseja. Identiteettiä tarkastellaan Erik H. Eriksonin (1950) egon identiteettiteorian asettamista lähtökohdista psykologisessa, kognitiivisessa ja pedagogisessa kehyksessä. Tämän tutkielman tarkoitus on analysoida jatkuvan oppimisen ja identiteetin välistä suhdetta ja vuorovaikutusta, jotta ymmärtäisimme näiden välistä ilmiötä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Miten identiteetti rakentuu ja muokkautuu? ja 2) Millaista on identiteettityö jatkuvan oppimisen kontekstissa? Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat 40 lähdettä, joista puolet oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Tieteellisistä artikkeleista yksi kolmasosa oli julkaistu psykologisissa ja kasvatuspsykologisissa journaaleissa, toinen kolmasosa kasvatustieteellisissä journaaleissa ja loput muissa tieteellisissä journaaleissa. Olen valinnut aineiston kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti siten, että se parhaiten kuvaa tutkielman ilmiötä. Artikkelit löytyivät pääosin Helka-tietokannasta. Tämä kirjallisuuskatsaus osoitti, että jatkuva oppiminen ja identiteettityö ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Molemmissa on viime kädessä kyseessä yksilön kognitiivisista prosesseista. Identiteettityö sisältää monia tekijöitä, joita tukemalla yksilön mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen voidaan edesauttaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkuva oppiminen tulee nähdä alati jatkuvana prosessina ja se vaatii aikaa yhtä lailla kuin hitaasti tapahtuva identiteettityö.
  • Koskinen, Johanna (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli avata käsitystä reflektiivisyyden käsitteestä ja sen merkityksestä aikuisen oppimisessa. Tavoitteena oli lisäksi osallistua ja tuoda lisätietoa käynnissä olevaan keskusteluun paitsi aikuisen oppimisesta osana jatkuvaa oppimista, myös reflektiotaitojen kehittämisestä oppimisen moninaisilla foorumeilla erilaisten kehittäjien ja oppimisen asiantuntijatahojen toimesta. Reflektiivisyyden käsitettä käytetään yleisesti oppimisesta ja kehittymisestä puhuttaessa. Kun kyseessä on aikuinen ihminen, oppimisessa korostuu erityisesti kokemusten merkitys ja niistä oppiminen. Ympäröivä yhteiskunta, erityisesti työelämä on viimeisten vuosikymmenten aikana korostanut jatkuvan, elinikäisen oppimisen merkitystä. Tutkimuksen tarkoitus on tätä taustaa vasten tarkastella reflektiivisyyttä ja sen merkitystä, unohtamatta itse käsitteeseen ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana ja kommentoivana kirjallisuuskatsauksena, koska se mahdollistaa laajan kuvan muodostamisen aiheesta ja tarjoaa tilaisuuden kuvailla käsiteltävää aihetta laajemmin. Tutkimus pohjautuu yhteensä seitsemään vuosina 2010–2023 julkaistuun tieteellisesti vertaisarvioituun artikkeliin. Aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin fenomenologishermeneuttisesta perinteestä kumpuavaa mallia, jossa keskeistä aineiston kuvauksen ja analyysin rinnalla on erillisten merkityskokonaisuuksien jäsentyminen, niiden esittäminen, tulkinta ja synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Reflektiivisyyden käsitteelle ei aineistosta ollut löydettävissä yhtä yhteistä, yksiselitteistä määritelmää. Reflektoinnin tapoja oli useita. Selkeä positiivinen yhteys reflektoinnin sekä kehittymisen että kehittämisen välillä oli nähtävissä. Samoin erilaiset kokemusten ja sosiaalisen kanssakäymisen teemat nousivat selkeästi esiin. Reflektiivisyyteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, kunhan tiedostetaan mitä sillä tarkoitetaan, tavoitellaan ja miten sen toteutumista tuetaan. Reflektiivisyydessä keskeistä on yksilön omat reflektiotaidot ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen. Tärkeää on luoda reflektiivisyyttä tukevat olosuhteet ja panostaa ammattimaiseen ohjaukseen.