Browsing by Subject "kädentaidot"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa varhaiskasvatuksessa käytettävistä käsityön menetelmistä. Aiempien tutkimusten mukaan käsitöiden tekeminen on muuttunut ajassam-me harrastustoiminnaksi ja perinteisen käsityön menetelmät ovat muuttuneet ja harrastus-toiminnan myötä tämä voi näkyä varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksen tarkoitus on ke-rätä varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviltä aikuisilta tietoa kädentaitojen menetelmistä, mitä varhaiskasvatuksessa harjoitetaan lasten kanssa. Tutkimuskohteena on aikuiset, jotka työskentelevät varhaiskasvatuksessa 3–5-vuotiaiden lasten kanssa. Tutkimuksen toisena kohteena on lasten tuotosten hyödyntäminen lasten arjessa yhdessä lasten kanssa. Tutkimukseen osallistui 8 henkilöä. Tutkimusjoukoksi etsittiin varhaiskasvatuksessa työsken-televiä aikuisia ja vastaajia ei rajattu ammattikunnan perusteella pois. Tutkimus toteutettiin sähköisen Helsingin yliopiston suojatun e-lomakkeen välityksellä. E-lomake jaettiin sosiaali-sen median kanavia pitkin ja vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Tutkimustulokset analysoitiin tietokoneen avustuksella ja tutkimustuloksista etsittiin samankaltaisuuksia eri vastaajien välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa käytetään monipuolisia työtapoja kä-sityötaitojen harjoittamisessa. Käsityötaidot nähdään tärkeinä taitoina jokapäiväisessä elä-mässä. Pehmeiden materiaalien ja kovien materiaalien työstön lisäksi käsityötaitoihin liittyvät myös erilaiset askartelut paperista ja savesta. Lasten kanssa tehdyillä kädentaitojen tehtävillä oli myös aina jokin tarkoitus, miksi tehdään tiettyä asiaa. Lapsille merkityksellisiä töitä, joita lapset pystyivät hyödyntämään itse arjen keskellä leikeissään. Materiaalien hankinnassa ja uusien ideoiden syntymisessä verkostoitumisella toisten kanssa nähtiin suuri merkitys.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä havainnollistamaan kädentaitojen tuntiopettajina toimivien opettajien vapaan sivistystyön toiminta-aluetta kartoittamalla narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kokonaisuutta, jossa tuntiopettaja toimii suunnitellessaan ja toteuttaessaan kädentaitojen verkkokurssitarjontaa kansalaisopistolle. Tuntiopettajan sujuvat digitaidot ja kiinnostus verkkopedagogiikkaan mahdollistavat myös kädentaitojen tuntiopettajille verkko-opettajana työskentelyn. Kansalaisopisto työnantajana mahdollistaa tuntiopettajalle palkansaaja-statuksen yrittäjyyden sijaan ja useilla opistoilla työllistyminen ja markkinointi verkkokurssien kohderyhmien tavoittamisen yli opistorajojen. Kansalaisopistojen verkkokurssien potentiaalinen opiskelijajoukko eli kohderyhmä on lähiopistonäkökulmaa laajempi, valtakunnallinen ja tavoitettavissa myös aiheenmukaisista harrasteryhmistä sosiaalista mediaa kurssimarkkinoinnissa hyödyntämällä. Kurssimarkkinoinnin onnistuminen ja sen seurauksena kohderyhmän tavoittaminen määrittelevät pitkälti tuntiopettajan kurssien toteutumisen ja työtulon perusteena olevat toteutuvat opetustunnit sekä niiden tuottaman ansiotulon määrän. Taitoliiton (1.12.2021) ja taloustutkimuksen vuonna 2021 toteuttamassa Käsitöiden harrastaminen Suomessa -kuluttajakyselyssä, tutkimukseen vastanneista käsitöiden aktiiviharrastajista (n=4387) 22 % vastasi haluavansa osallistua käsityön verkkokurssille seuraavan vuoden aikana. Kansalaisopistojen liiton ylläpitämässä valtakunnallisessa kurssihaussa oli syksyn 2023 ajalle tarjolla 58 kädentaitojen verkkokurssia, joista suuri osa teemaltaan toistensa kaltaisia. Suhteutettuna kädentaitojen verkkokurssitarjonnan kysyntään, tarjontaa voisi olla enemmänkin. Kansalaisopistojen opetustarjonnassa tuntiopettajan tarjoamien kurssien suunnitteluhaasteena on määritellä millaista kysyntää verkkokursseille on ja millaista kohderyhmää kädentaitojen verkkokurssit kiinnostavat, mutta ensisijaisesti ottaa huomioon kansalaisopistokentän toimijoiden erilaiset näkökulmat myös kurssisuunnittelun puitteet määrittelevinä lähtökohtina. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana oli Millainen rooli kansalaisopistokentän rakenteet muodostavilla näkökulmilla on kansalaisopiston tuntiopettajan toteuttamien kädentaitojen verkkokurssien suunnittelussa ja toteutuksessa? Tutkimuksen tehtävänä on pyrkiä havainnollistamaan niitä lähtökohtia ja puitteita, joissa kädentaitojen tuntiopettaja suunnittelee ja toteuttaa kansalaisopistojen verkkokurssitarjontaa. Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoina ovat toimineet erilaiset kansalaisopistokentän toimijuutta rakentavat valtakunnalliset tilastot, selvitykset, lainsäädäntö, väitöstutkimukset, kartoitukset ja opinnäytetyöt sekä omassa kädentaitojen tuntiopettajuudessani rakentunut empiria. Tutkimuksen tuloksina kehitettiin Onnistuneen kansalaisopiston kädentaitojen verkkokurssin viitekehys, jonka havainnollistusta hyödyntämällä voidaan huomioida kädentaitojen verkkokurssien suunnittelun ja toteutuksen lähtökohdat totuttua tavoitteellisemmin. Kädentaitojen verkkokurssien kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi on kuitenkin toteutettava empiiristä tutkimusta, jonka avulla kartoitetaan myös tutkimuskentältä puuttuvaa tietoa siitä, mitä todellisuudessa kansalaisopistojen kädentaitojen verkkokursseista kiinnostunut potentiaalinen opiskelija toivoo. Tällä tutkimuksella pyritään tukemaan tuntiopettajien mahdollisuuksia kohdentaa resurssejaan kohderyhmän kysyntää vastaavien kurssien toteuttamiseen selkeyttämällä kädentaitojen verkkokurssin toimintakenttää ja huomioitavia näkökulmia ja madaltaa kynnystä kädentaitojen verkko-opettajuuteen eli yhteiskunnallisesta näkökulmasta pyrkiä kansalaisopistojen kurssitarjonnan parempaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.
-
(2019)The purpose of this research is to study and describe how craft skills affect the choosing of a hobby for a fifties-fan who makes some of her clothes herself. In this study the questions of what is appealing of 1950s, what craft skills a fifties-fan needs for her hobby and where a fifties-fan finds inspiration and help for her crafting were examined and answered. The re-sults were compared to Vartiainen’s (2006) study about transmitting craft skills and information in virtual environments. There are no previous studies about 1950s as a hobby. The research data was collected in a group interview of three fifties-fans. All participants were females. The data was analysed based on the framework that was made for the interview. The theoretical basis of this study served as an aid in interpreting the results. The results indicate that craft and sewing skills have been a necessity for a fifties-fan to be able to dress in the 1950s’ style. 1950s have a special meaning for the fifties-fans as its masculine and feminine women’s fashion have helped the fans to become more positive about their bodies. The results indicate that problem solving of the fifties-fans is slightly different from the craft makers in Vartiainen’s (2006) study. Reality groups are more important for the fifties-fans than virtual groups. Though virtual groups are a source of inspiration and ideas for dressing up.
Now showing items 1-3 of 3