Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kannustus"

Sort by: Order: Results:

  • Ahovalli, Niina (2023)
    Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin minäpystyvyyden vaikutuksia varhaiskasvatuksen musiikkikasvatukseen kasvattajan näkökulmasta. Minäpystyvyys vaikuttaa yksilön uskoon omista toimintamahdollisuuksistaan (Bandura, 1997). Vastuu pedagogiikan toteutumisesta on varhaiskasvatuksen opettajalla. Huoli musiikkikasvatuksen toteutumisesta ja laadusta on kuitenkin noussut esiin viime vuosina (Juutinen ym., 2021; Repo ym., 2019). Opettajan toiminnassa ilmenevä minäpystyvyys heijastuu lapsen kehittyvään musiikkisuhteeseen (Suomi, 2019). Odotukset opettajan osaamiselle ovat melko mittavia verrattuna koulutuksen määrään (Vesioja, 2006). Tutkimustehtävänä on löytää ammattikirjallisuudesta kasvattajan minäpystyvyyttä positiiviseen suuntaan ohjaavia kannustavia ilmaisuja. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen analysoinnissa laadullista sisällönanalyysiä (Kangasniemi ym., 2013; Salminen, 2023; Tuomi & Sarajärvi, 2018). Tutkimustehtävää selvitettiin analysoimalla kuutta musiikkiaiheista ammattikirjaa, joista prosessissa muodostui kolme teemakokonaisuutta. Ammattikirjallisuuden nähtiin olevan samassa linjassa tehdyn tutkimuksen kanssa. Musiikkikasvatuksen lähestymistä helpottaviksi tekijöiksi muodostui kynnyksen madaltaminen, yhdessä tekeminen ja reflektointi. Minäpystyvyyttä tuettiin kirjoissa monipuolisesti käyttäen suoria ilmaisuja sekä ilon, että epävarmuuden kokemuksista. Kasvattajalla on mahdollisuuksia tukeutua kirjoihin, mutta se edellyttää tahtotilaa ja kehittymismyönteisyyttä. Tärkeää on saada toiminnassa uusia positiivisia kokemuksia ja tukea ammatilliseen kehittymiseen. Kasvattaja tarvitsee riittävästi aikaa, laadukasta koulutusta ja työyhteisön tukea minäpystyvyyden kehittymisen mahdollistamiseksi. Olennaista olisi tiedostaa osaamisensa ja keskittyä musiikillisten taitojensa tarkastelun sijaan laajemmin pedagogisten ratkaisujen onnistumiseen ja lapsen osallisuuden mahdollistamiseen. Lisätutkimus varhaiskasvatuksen kontekstissa olisi tarpeen, jotta aiheesta saataisiin lisää käytännön työtä ohjaavaa tietoa ja tieteellistä keskustelua.