Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kyvykkyys"

Sort by: Order: Results:

  • Bird, Susanna (2021)
    Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
  • Berki, Zsuzsanna (2019)
  • Pölönen, Mimmi-Emilia (2020)
    Positiivisessa pedagogiikassa tunnistetaan ja nimetään erilaisia luonteenvahvuuksia, joita voidaan kehittää harjoittelemalla. Tämä näyttäytyy tienä onneen ja menestykseen. Kasvatuksen uusliberalistiseen muovautumiseen on aiemmin liitetty yrittäjähenkisyyden ja terapisoitumisen diskurssit. Positiivisessa pedagogiikassa nämä kaksi diskurssia näyttäisivät kietoutuvan yhteen uusliberalistiselle koulutusdiskurssille tyypillisellä tavalla; kilpailu ja tehokkuus sulautuvat parantumiseen ja voimaantumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia positiivisen pedagogiikan käytäntöjä kriittisen vammaistutkimuksen perspektiivistä, pohjautuen Robert McRuerin (2006) pakollisen kyvykkyyden (compulsory able-bodiedness) ja Alison Kaferin (2013) parannuskeskeisen mielikuvituksen (curative imaginary) käsitteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ihanteellista kyvykkyyttä rakennetaan Huomaa hyvä! - näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa -kasvatusoppaan (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016), diskursseissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millaiset ominaisuudet muovautuvat kirjan diskursseissa ihanteellisiksi. Tutkimus toteutettiin kriittisenä diskurssianalyysina. Aineistona käytettiin Huomaa hyvä! - näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa -teosta, joka on 232 sivua pitkä. Ideaalia kyvykkyyttä rakennettiin aineistossa hienovaraisin diskursiivisin keinoin. Tutkielmassa aineistosta eriteltiin ja nimettiin kolme ihanteellista kyvykkyyttä rakentavaa diskurssia. Kyvykkyys piirtyi luonnollisen potentiaalin diskurssissa, rajattoman maksimin diskurssissa ja valinnan diskurssissa. Luonnollisen potentiaalin diskurssissa kyvykkyys piirtyi jokaisesta löytyvänä alttiutena, mahdollisuutena kehittyä. Rajattoman maksimin diskurssissa melkein mikä vain oli mahdollista kenelle tahansa loputtomin resurssein. Valinnan diskurssissa korostettiin, kuinka jokainen tekee itse henkilökohtaisen valinnan, hyödyntääkö potentiaaliaan ja mahdollisuuttaan rajattomaan kasvuun. Ihanteellisena näyttäytyivät hyvään kansalaisuuteen liitetyt ominaisuudet, kuten sovinnaisuus ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Feministisesti intersektionaalinen (Crenshaw 1989) jatkokehittely voisi laajentaa positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksia kasvatustyössä.
  • Hämäläinen, Heini (2016)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaiden kokemuksia metsässä pidetyiltä oppitunneilta. Tarkoitus on löytää oppilaille merkityksellisiä asioita ja – Decin ja Ryan itseohjautuvuusteoriaan nojaten – niiden mahdollisia yhteyksiä autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymiseen ja siten oppilaiden koulussa kokemaan hyvinvointiin. Tarkoituksena on kartoittaa, onko lasten kokemusten kuvauksista löydettävissä sellaisia olosuhteita, jotka edistävät psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä tai estävät sen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristöllä, joka tukee näiden tarpeiden tyydyttymistä tai estää sen, on selvä yhteys ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Metsän puolestaan on todettu vähentävän stressiä, lisäävän energisyyttä ja innostuneisuutta, parantavan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä lisäävän yhteishenkeä ja halua olla yhteydessä toisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin eteläsuomalaisessa koulussa keväällä 2016. Tutkimukseen osallistui neljänneltä luokalta 21 oppilasta, joista kaksi oli luokkaan integroituja erityisoppilaita. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli neljä avointa kysymystä. Tutkimuksen filosofinen perusta oli fenomenologinen ja tutkimusote fenomenografinen. Aineisto analysoitiin soveltamalla teemoittelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen mukaan yhdessä tekeminen luonnossa oli oppilaille merkityksellistä. Myös se, että sai itse päättää, mitä ja miten teki ja kenen kanssa oli, oppilaille tärkeää. Tutkimuksessa tuli esille, että metsässä oli mahdollisuus olla koulukaverin kanssa vapaammin ja sai tehdä juuri sellaisia töitä kuin itse halusi. Tutkimuksen mukaan koulumetsässä pidetyiltä oppitunneilta oli löydettävissä olosuhteita, jotka tukivat psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä, ja myös olosuhteita, jotka estivät psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen. Opettaja voi tukea oppilaan hyvinvointia osallistamalla oppilaita päätöksentekoon, kannustamalla tarttumaan haasteisiin, tarjoamalla onnistumisen kokemuksia sekä panostamalla ryhmätyötaitoihin ja luokkahenkeen.