Browsing by Subject "lähisuhdeväkivalta"

Tavoitteet: Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, jossa uhri ja tekijä ovat toisilleen läheisessä ihmissuhteessa. Se aiheuttaa paitsi riskejä yksilöiden terveydelle ja hyvinvoinnille, myös merkittävän yhteiskunnallisen haasteen. Informaatio lähisuhdeväkivallasta ja sen tekijöistä on avainasemassa kehittäessä ratkaisuja lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi. Aikaisempi tutkimus on tunnistanut lähisuhdeväkivallan tekijöille ominaisia piirteitä esimerkiksi sosioemotionaalisissa ja kognitiivisissa prosesseissa. Lähisuhdeväkivallan tekijöiden ominaisuuksia on kartoitettu myös aivokuvantamisen menetelmin. Tutkimusta aiheesta on kuitenkin vielä suppeasti ja nykytiedon kartoittaminen on tarpeen. Tämä tutkielma tarkastelee lähisuhdeväkivallan tekijöiden aivokuvantamistuloksia toiminnallisissa magneettikuvaustutkimuksissa. Tavoitteena on selvittää, havaitaanko lähisuhdeväkivallan tekijöillä poikkeavaa aivotoimintaa sekä tehtävän suorittamisen yhteydessä että lepotilassa. Menetelmät: Tutkielmaan sisällytetty kirjallisuus haettiin PubMed- ja Google Scholar tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja olivat ”domestic violence perpetrat*”, ” intimate partner violence perpetrat*” tai ”batter*” ja ”fMRI” tai ”functional magnetic resonance imagining”. Lisäksi tiedonhakua tehtiin tarkastelemalla sisällytettyjä artikkeleja viitanneita tutkimuksia ja tietokantojen ehdottomia samankaltaisia artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielmaan sisällytetyissä artikkeleissa löydettiin aivotoiminnan poikkeamia lähisuhdeväkivallan tekijöillä tehtävän suorituksen aikana ja lepotilassa. Poikkeamaa havaittiin sosioemotionaalisille prosesseille keskeisillä alueilla, esimerkiksi mediaalisessa etuotsalohkossa, pikkuaivojen Crus II alueella, sekä limbisissä rakenteissa. Myös kognitiivisiin toimintoihin liittyvillä alueilla, kuten etuotsalohkossa, havaittiin poikkeavaa aktivaatiota. Tutkimusta aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää aiheen tarkemmaksi kartoittamiseksi. Myös tutkimusasetelmien toistaminen monimuotoisemmilla otoksilla on tarpeen tulosten yleistettävyyden parantamiseksi. Tulevaisuudessa voitaisiin lisäksi tarkastella muun muassa interventioiden vaikuttavuutta aivotoiminnan poikkeamiin.