Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lähiyhteisö"

Sort by: Order: Results:

  • Helsinkiläisen alakoulun 5. luokkalaisten kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksistaan omassa lähiyhteisössään 
    Alatalo, Niko (2016)
    The goal of this study is to solve how three different fifth-graders, from Helsinki, experience their own opportunities to influence in their own local community. In this study the strongest local community which rises is school community. But I have been trying to process pupils’ hobbies, friends and their home as well beside the school and how the pupils influence in those local communities. The study is timely because of a new subject, social studies, which is starting in elementary schools in fall of 2016. One of the goals is to solve how these fifth-graders see this new subject and part of its contents now in spring of 2016 before it’s starting in the fall of 2016. A research problems are following, how elementary school fifth-grader experience its own opportunities to influence its own local community, how active fifth-grader is to influence in its own local community and how elementary school fifth-grader experience to be heard in the local community-based issues in decision-making. I will interview three fifth-graders and trying to get interviewed pupils who have some kind of a background of being a part of some team or organization. I will analyse a results by using content analysis method. I am trying to parallel the results of levels of an influencing and involvement in local communities to former theories about interactions between kids and adults in decision making. The study found that pupils had different views about influencing in the local community depending what was meant with a local community. In a school community pupils experienced their own chances to influence weak. While at home or with friends pupils experienced their chances to influence just natural part of day to day routines. All these things together create an understanding of pupils’ activity of trying to influence in their local communities. Level of activity is strongly dependent of what was meant about local community.
  • Moniammatillisia näkemyksiä tukiviittomien käytöstä varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa 
    Kerojoki, Mirjami (2019)
    Tukiviittomat ovat merkittävä puhetta tukeva kommunikointikeino, jonka käyttöönotossa lähiyhteisön sitoutuminen ja merkitys on hyvin suuri. Aiemman tutkimuksen mukaan käyttöönotto koetaan kuitenkin usein pulmallisena ja menetelmä nähdään herkästi väliaikaisena. Lisäksi tukiviittomia käyttävän lapsen kommunikointiympäristö saattaa olla kielellisesti köyhä ja yksipuolinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri ammattialojen edustajien näkemyksiä tukiviittomien käytöstä varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitkä asiat edistävät tai estävät tukiviittomien onnistunutta käyttöönottoa, mitkä asiat edistävät tai estävät tukiviittomien käytön vakiintumista toimintaan sekä miten lähiyhteisön merkitys näyttäytyy tukiviittomien käytössä? Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun menetelmin ja haastateltaviksi valittiin kolme varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toimivaa eri ammattialan edustajaa. Aineisto analysoitiin fenomenografisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että vaiheittainen, maltillinen eteneminen sekä suunnitelmallisuus ja konkreettisuus ovat merkittäviä onnistumisen elementtejä tukiviittomien käyttöönotossa. Käyttöönottoa vaikeuttaviksi elementeiksi nousivat tässä tutkimuksessa muun muassa liian nopea eteneminen, suunnitelmien puute sekä viittomien vieraudentunne. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tukiviittomien vakiintumisessa toimintaan on merkityksellistä positiiviset käyttökokemukset, kommunikoinnin tukemisen arvokkaana näkeminen sekä menetelmän näkeminen kaikkia lapsia hyödyttävänä. Tukiviittomien käyttöönotossa on eduksi laajempi kuin yhden aikuisen sitoutuneisuus, mahdollisesti jopa johtajatasolla. Tukiviittomien merkityksestä ei ole riittävästi tietoa, jonka vuoksi ne voivat tuntua vierailta tai merkityksettömiltä. Lähiyhteisön ja ilmaisun mahdollisuuden merkitys tunnustetaan, mutta vaikka aikuisen rooli nähdään selkeästi kommunikoinnin mahdollistajana ja tukiviittomien mallittajana, vertaislasten viittominen nähdään saavutettavana, mutta ei välttämättä olennaisena. Koska kielelliset haasteet ovat lisääntyneet varhaiskasvatusympäristöissä on kommunikoinnin tukemiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tässä johtajatason panostus voi nousta olennaiseen rooliin, sillä sitoutuneisuuden kommunikoinnin tukemiseen on levittävä yhtä yksilöä laajemmalle.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO