Browsing by Subject "laadullinen sisällönanalyysi"

Tässä tutkielmassa tulkitaan oppivelvollisuuden merkityksiä hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslainsäädännön muuttamisesta. Vuonna 2021 voimaan astuneen oppivelvollisuuslain myötä oppivelvollisuus päättyy 18 vuoden ikään tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ennen 18. ikävuotta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että työelämän ja talouden muutokset luovat perustan koulutuksen muutostarpeelle. Aiemmassa tutkimuksessa on kuvattu useita eroavaisuuksia ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille ja osoitettu että ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä on erityisen tiivis suhde. Tutkimuskysymykseni koskivat oppivelvollisuudelle annettuja merkityksiä ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen eroja hallituksen esityksessä. Tutkielman aineistona toimi hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaista ja eräistä siihen liittyvistä laeista (HE 173/2020 vp). Hallituksen esitys toimi eduskunnan lainsäädäntökäsittelyn pohjana ja sisälsi ehdotettujen lakimuutosten lisäksi muun muassa arviointia uudistetun lainsäädännön vaikutuksista. Tutkielmaan rajasin osiot, jotka koskivat asian taustaa ja tavoitteita sekä vaikutusarviot. Analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Teorian rooli analyysissani oli ohjaava. Tutkielman tuloksena hallituksen esityksessä kuvatulle oppivelvollisuudelle muodostui kolme päämerkitystä: työllistettävyyden väline, universaalien oikeuksien tekijä sekä yksilöllisen mutta säädeltävän opintopolun takaaja. Työllistettävyyden väline on merkitys, joka antaa pohjan koko oppivelvollisuuden uudistamiselle ja sopii näin aiemman tutkimuksen johtopäätöksiin työelämästä koulutuksen muutoksen ajurina. Universaaleina oikeuksina hallituksen esityksessä esitettiin opintojen maksuttomuus ja oikeus opinto-ohjaukseen. Yksilöllinen mutta säädeltävä opintopolku sisälsi vapaan hakeutumisoikeuden peruskoulun jälkeisiin koulutuksiin, tosin tämä vapaus poistuu mikäli oppivelvollinen ei pääse hakemiinsa kohteisiin ja kunta uusien velvoitteiden myötä osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta käsiteltiin hallituksen esityksessä pitkälti yhtäläisinä valintoina, mutta ammatillisen koulutuksen erityisen tiiviit suhteet työelämään näkyvät hallituksen esityksessä.

The aim of this study was to show how present master’s theses of home economics position themselves on four dimensions of home economics practice: societal, curriculum, academic discipline and everyday living. Another purpose was to categorize the master’s theses to different subfields of home economics. This study aimed to see if the master’s theses were able to be as diverse as the field of home economics science. Home economics as a diverse and integrated, yet holistic, system was defined by McGregor (2011) along with other home economists. The definition formed was used as a coding frame to generate and structure different subfields. The previous categorization of master’s theses has been made in 1990. The research material consisted of home economics master’s theses during 2010–2015 (n=173). The data was reduced focusing on master’s theses’ titles, keywords, purposes, research questions and results. Qualitative content analysis was used to analyze the data. The master’s theses were categorized according to four dimensions of home economics practice and structured and generated to different subfields. Analyses of the results showed that nearly half of the theses studied the area of everyday living. Quarter was a part of the curriculum area and one third approached home economics form the societal area. Three theses represented the academic area of home economics. Main focus was on the subfields of everyday living, food culture, foods and nutrition. Clothing, textiles and cleaning were the least researched subfields. According to this study, all the theses were combined by the purpose to enhance the well-being of individuals and families. Subfields created from the data show the diverse field of home economics. According to this study, the master’s theses’ of home economics divide unevenly to the dimensions, as well as its subfields. This study can be used when improving the masters’ research of home economics. It can also work as a guide for students to study less researched subfields and find new approaches.