Browsing by Subject "laadullinen tutkimus."

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia, miten COVID-19 on vaikuttanut varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien arkeen keväällä 2020. Tarkoitus on hahmottaa heidän työnkuvansa muutoksia sekä niitä haasteita, mitä opettajat ja hoitajat ovat kohdanneet kun ”normaali” arki muuttui. Lisäksi tavoitteena on saada käsitys siitä, että millaisia tunteita he ovat käyneet läpi kevään aikana ja onko vallitseva tilanne vaikuttanut heidän henkiseen jaksamiseensa. Tutkimustehtävänä on pohtia, miten varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työ muuttui pandemian seurauksena keväällä 2020. Tutkimuskysymykset ovat 1. Mitkä olivat suurimmat käytännön muutokset varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työssä ja 2. Millä tavoin käytännön muutokset vaikuttivat varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin? Tutkimus on erittäin ajankohtainen vielä tänäkin (2021) keväänä. COVID-19:n vaikutuksia varhaiskasvatukseen ei ole vielä paljoakaan tutkittu. Teoriaosuudessa käsiteltäviä teemoja ovat varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan työnkuvat, COVID-19 tuomat muutokset varhaiskasvatuksen kentälle sekä työhyvinvointi. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytetiin tiedonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua kyselyä hyödyntäen Helsingin yliopiston e-lomaketta. Aineisto kerättiin sosiaalisen median alustalta, joten sosiaalinen media oli tutkimuksen väline. Kyselyssä vastaajia oli yhteensä 68, joista varhaiskasvatuksen opettajia oli 51 ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia 18. Analysointi tapahtui induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin Milesin ja Hubermannin (1994) jaottelua seuraten. Vastauksista nousi esille kolme pääluokkaa: muutokset työtehtävissä, ammatilliset vahvuudet sekä työssäjaksaminen. Pääluokat vaikuttivat toinen toisiinsa, esimerkiksi muutokset työtehtävissä vaikuttivat työssäjaksamiseen. Vastaukset olivat kuitenkin myös hyvin vaihtelevia, sillä siinä missä toinen vastaaja koki viime kevään varhaiskasvatuksessa olleen ihanaa aikaa saadessaan vihdoin tehdä rästiin jääneitä kirjallisia töitä, toinen vastaaja joutui pelkäämään sekä työpaikkansa että terveytensä puolesta. Ammatillisissa vahvuuksissa huomionarvoista oli tieto- ja viestintäteknologian osaamisen merkitys. Sitä taitoa tulisi kuitenkin osata hyödyntää niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin perheitä ja ennen kaikkea varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia.