Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "laadun osatekijät"

Sort by: Order: Results:

  • Nyqvist, Heidi (2020)
    Varhaiskasvatusta koskeva laatupuhe on yleistynyt 1990-luvun lopusta lähtien ja laadun fokus on siirtynyt yhä enemmän kasvatusprosessin laatuun ja laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuustekijöihin. Samalla varhaiskasvatuksen asiakirjoista on suositusten sijaan tullut velvoittavia, jolloin voidaan tavoitella aidosti tasalaatuista varhaiskasvatusta kaikille lapsille. Laatu käsitteenä on tutkimusten mukaan monitahoinen asia ja se voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin jopa saman ammattiryhmän sisällä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, eroavatko lastentarhanopettajien näkemykset laadusta vai näkevätkö he sen samanlaisena ja koostuvan samoista asioista. Tavoitteena oli selvittää, mitä laadukas varhaiskasvatus lastentarhanopettajien mielestä on, mistä laadukas varhaiskasvatus koostuu ja kuka asettaa tavoitteet laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tutkimus suoritettiin Vantaalla kesällä 2015. Tutkimukseen osallistui seitsemästä päiväkodista 20 lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä toimivaa henkilöä. He työskentelivät lastentarhanopettajina eri-ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajien koulutustaustat sekä työkokemus vaihtelivat. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella ja aineiston analyysimenetelmänä käytetiin sisällönanalyysiä teoriasta nousevien aihepiirien mukaan kokonaiskuvan saamiseksi. Tutkimuksen perusteella lastentarhanopettajilla oli varsin yhtenäinen kuva siitä, että tavoitteet johdetaan laista ja asetuksista, joiden takana on valtio tai kunta. He myös näkivät johtajan suuressa roolissa tavoitteiden asettamisessa. Samoin heillä oli yhtenäinen kuva siitä, että koulutettu ja riittävä henkilöstö on edellytyksenä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Henkilöstön työilmapiirin ja hyvinvoinnin nähtiin edesauttavan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Laadukkaan toiminnan merkkinä pidettiin lapsilähtöisyyttä ja ikätasolle sopivaa toimintaa lapsille tarjottavaa tukea unohtamatta. Huomattavaa kuitenkin oli, että tavoitteiden seurannan toteutumisessa ja varsinaisessa arvioinnissa olisi korjaamisen varaa, tutkimuksen perustella nämä toimet olivat vähäisiä, jopa olemattomia. Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin todeta, että lastentarhanopettajat kokevat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitykselliseksi, mutta he kokevat ensisijaisesti puitetekijöiden vaikuttavan sen toteuttamiseen.