Browsing by Subject "laaja-alainen osaaminen"

Aims. The purpose of the study was to examine the experiences of three primary school teachers of Viikki Teacher Training School in using and putting into practice design-oriented pedagogy. The study investigates why the teachers use design-oriented pedagogy, what is it best for and what similarities it has with the National Core Curriculum 2014. The study com-pares prior knowledge with the experiences of the teachers and the curriculum. The topic is current, since the new curricula has set a goal of arranging a multidisciplinary learning mod-ule once a year. Methods. The research approach was a qualitative case study in Viikki Teacher Training School. The results were obtained by thematically interviewing three primary school teach-ers who use design-oriented pedagogy in their own teaching. The interviews were tran-scribed and analyzed using theory-based content analysis. Results and conclusions. The teachers used design-oriented pedagogy to carry out various projects with current topics a couple times a year. In their opinion design-oriented pedagogy improves many skills of learning and use of different work methods. Especially improve oneself as a learner, working together, interaction and data acquisition stand up amongst the skills benefited. The role of the teacher was to enable learning by offering support and resources. The objective of design-oriented pedagogy is to develop the skills of the students which are needed to act in the society of the future. According to the teachers, this will manifest in deeper understanding of knowledge, use of various sources and benefiting technological platforms. The students were the focus of learning, but that learning took place based on the curriculum.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita, miten valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) määritellyt laaja-alaisen oppimisen taidot näkyvät kahden 3–5-vuotiaiden ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kiinnostus ryhmä-vasujen tarkastelulle on syntynyt työelämän kokemuksista. Laaja-alaisen osaamisen käsite on melko tuore, ja se on liitetty varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää ohjaaviin asiakirjoihin vasta 2010-luvulla. Tutkimus toteutettiin pedagogisten asiakirjojen analyysillä. Tutkimusaineistoksi valittiin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) sekä kaksi 3–5-vuotiaiden päiväkotiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat. Asiakirjoja tarkasteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, mutta tutkimuksen vertailussa on havaittavissa myös teorialähtöisiä piirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa laaja-alaisen osaa-misen taidot ovat taustalla, mutta eivät välttämättä suoraan nähtävissä. Tutkimustulokset osoittavat, että laaja-alainen osaaminen on määritelty varhaiskasvatussuunnitelman perus-teissa näkyvien varhaiskasvatuksen tehtävien kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet näkyvät eri määrin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteissa.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä oppimisen tavoitteita formaalin opetuksen ryhmä pyrkii saavuttamaan taidemuseovierailulla ja millä keinoilla. Lisäksi tarkastelen, millä tavoin nämä oppimisen tavoitteet rinnastuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyä laaja-alaista osaamista, mikä pohjaa OECD:n määrittelemiin 2000-luvun kompetensseihin. Taidemuseossa oppimista tarkastellaan suhteessa edellä mainittuun laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen, vaikka kokonaisuutena tutkimusartikkeleissa tarkastellaan taidemuseovierailijoina eri-ikäisiä oppijoita peruskoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten taidemuseovierailuin voidaan mahdollisesti kehittää kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun osaamista. Ennakko-oletuksenani on ollut, että laaja-alainen oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valitut kahdeksan artikkelia ovat kansainvälisiä, vertaisarvioituja sekä julkaistu 2020-luvusta eteenpäin. Artikkelit käsittelevät, mitä oppilas- tai opiskelijaryhmän toivotaan oppivan taidemuseossa ja millaisia tuloksia oppimisesta saatiin. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi esitellään aineistoissa vaihtelevasti, mutta teen niistä silti yhteenvetoja. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston mukaan kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Oppimiseen taidemuseossa pyritään keskusteluun pohjautuvilla menetelmillä, sekä multimodaalisuutta ja digitaalisuutta hyödyntävillä tavoilla. Kulttuurisen osaamisen kehittymistä taidemuseo tukee mahdollistamalla tilan eri näkökulmien havaitsemiselle ja asettumiselle toisen asemaan taiteen kautta. Vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden täyttymistä taidemuseossa tuetaan dialogisuuteen ja tuottamiseen pohjautuvien menetelmien avulla, kun oppijat pääsevät argumentoimaan näkemyksiään ja tuottamaan omia tulkintoja. Yllättävänä tuloksena katsauksen myötä selvisi, että taidemuseovierailua kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kehittämiseen hyödynnetään erityisesti lääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mutta peruskoulun oppilaiden näkökulmasta tuloksia on hatarasti. Tämä jättää tilaa jatkotutkimuskysymyksille peruskoulun oppilaiden näkökulmasta.