Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "lahjakkaiden opetus"

Sort by: Order: Results:

  • "Ei voi sanoa, että tärkeää, vaan oleellista.” : äidinkielen opetuksen ylöspäin eriyttäminen esiopetuksessa 
    Paatero, Ella (2019)
    Objectives. In order to maintain a child’s interest and excitement for learning, development-appropriate differentiated instruction designed to fit the child’s needs and abilities is necessary. Failing to differentiate instruction for a linguistically gifted child may result in frustration, and a negative connotation towards learning altogether may arise. I chose differentiated instruction for gifted children as the subject of my thesis, as I’ve noticed the lack of its implementation in several preschools. The base theory of my thesis is built around the development of children’s linguistic skills, learning reading and writing, gifted children, differentiation and the Finnish preschool curriculum. The objective of this study is to examine how differentiated instruction of language learning is implemented in preschools and how pre-primary teachers view differentiation and its significance. Methods. The study was carried out using qualitative methods. Material was collected by interviewing five pre-primary teachers in Järvenpää in January 2019 and it was then analyzed with a theory-based content analysis. The book Onnistu eriyttämisessä – toimivan opetuksen opas (2018) by Roiha and Polso, and a five-part differentiation model the book contains, was used as the base theory for analyzation. I developed a categorization system for grouping results partly based on said model and partly by gathering information from my interview material. Lastly, I formed an analyzation frame, by which I was able to analyze results. Results and conclusions. Based on my findings, instruction was differentiated for gifted children via various methods. Especially varying difficulty of assignments, modifying learning environments, differentiation of learning material and adaptive situational grouping of children into skill-based groups stood out from the material. Differentiated instruction was thought to be highly significant among all interviewees. Even though differentiating instruction for gifted children was, on level of thought, considered to be as important as differentiation for children with challenges in learning, the latter was emphasized in everyday teaching.
  • Kielellisesti lahjakkaiden opetus vieraissa kielissä ja lahjakkaat oppilaat Suomen peruskoulussa 
    Almén, Jannica (2020)
    Kielellinen lahjakkuus vieraissa kielissä on yksi lahjakkuuden monista eri lajeista. Se näkyy aiempien tutkimusten mukaan muun muassa äänteiden erottelukykynä, kieliopillisena herk-kyytenä, induktiivisena päättelykykynä sekä muistin tehokkaana toimintana. Lahjakkaat oppi-laat tulee huomioida opetuksessa erikseen, jotta se tarjoaisi heille tarpeeksi haasteita. Tutki-muksen tavoitteena oli tutkia, miten kielellisesti lahjakkaat oppilaat tulisi huomioida vieraiden kielten opetuksessa peruskoulussa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten lahjakkaiden oppi-laiden tukeminen Suomen peruskoulussa tällä hetkellä toteutuu, ja mitä suomalaiset perus-kouluopettajat ajattelevat lahjakkaista oppilaista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin aikaisempia kansainvälisesti julkaistuja tutkimuksia ja asiantuntijakirjallisuutta käyttäen Google Scholar, Helka ja ERIC hakupalveluja. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähteistä sisällönana-lyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että kielellisesti lahjakkaiden opettaminen vieraissa kielissä toteutetaan nykyään pääsääntöisesti eriyttämällä normaaliopetusta. Opetuksen eriyttämisessä tulisi muun muassa huomioida erilaiset opetusjärjestelyt, -ympäristöt, -menetelmät, -materiaalit sekä oppimisen arviointi. Kielellisesti lahjakkaat oppivat muita nopeammin ja tehokkaammin vieraan kielen, joten heitä tulisi myös kannustaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn ja vastuunottoon omasta opiskelustaan. Vaihtoehtona on myös erilaiset ryhmittelyratkaisut, jolloin oppilas saisi opiskella muiden lahjakkaiden tai esimerkiksi ylempien luokkatasojen oppilaiden kanssa. Suomessa lahjakkaiden opetus on aina pyritty järjestämään normaaliopetuksen yhteydessä eriyttämällä, eikä esimerkiksi erilaisia ryhmittelyn keinoja oman luokan ulkopuolella suosita, vaikka Perusopetuslaki (628/1998) ne mahdollistaakin. Luokanopettajat kuvaavat lahjakkaita oppilaita muun muassa ahkeriksi, itsenäisiksi ja innokkaiksi, mutta myös haastaviksi, alisuoriutujiksi ja huonosti käyttäytyviksi. Suomessa opettajien saama tieto lahjakkaista oppilaista riippuu paljon opettajankoulutuksesta ja opettajan omasta kiinnostuksesta hankkia sitä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO