Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luontoympäristö"

Sort by: Order: Results:

  • Mikkonen, Julia (2017)
    The aim of this study. Outdoor education refers to moving lessons outdoors to a natural environment more than once a week. The aim of this study is to investigate is it beneficial to occasionally move classes outdoors. In this study I examined literature on how an outdoor learning environment affects the well-being and learning of pupils. This study will act as a theoretical base for my future master’s thesis, in which I will further study the use of outdoor learning environments in practice. Environmental awareness and green thinking have increased clearly during the past years. Therefore it is important to find out if teaching could be organized more frequently outdoors. The new Finnish curriculum (2014) encourages experiential learning and recognizes the student’s active role in the learning process. These aims of the curriculum can also be reached in an outdoor environment. Methods. In this literature review I studied different articles and used them to answer the research question. I chose to examine this theme from the pupil’s point of view. In the analytic phase I chose to divide the results into psychological, physical and social effects. Results. The results indicated that there are positive effects of learning in an outdoor environment, especially on the physiological well-being of a pupil, as an outdoor environment decreases for example stress. Having a healthy relationship with nature can also help prevent depression. Pupils who participate in outdoor lessons also have better concentration than their peers. During outdoor lessons pupils are physically more active than during traditional classroom lessons. The positive effects on the physical well-being of pupils are clear. Physical well-being and experiential learning are linked to improved memory. The social effects of outdoor education can be seen through the improved group atmosphere and cohesion of the class. Not all the examined studies stated that there are any notable differences between outdoor and indoor environment to the activity.
  • Laukkarinen, Olivia (2023)
    Luonto ja sen vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen ovat olleet esillä viime aikoina. Luonnolla tunnetaan olevan rauhoittava vaikutus. Luontokokemusten on nähty aikaansaavan myös ilon, vahvuuden ja voimakkaan läsnäolon kokemuksia. Lapsille ympäristöön tutustuminen tapahtuu luontaisesti leikkimällä, tutkimalla ja ihmettelemällä. Tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden ja impulsiivisuuden säätelyn ja hallinnan haasteita kokevia lapsia on nykypäivänä yhä enenevissä määrin. Tutkielman tarkoitus on selvittää, tukeeko luontoympäristö lasten, joilla on todettu ADHD, aktiivisuuden, tarkkaavuuden ja impulsiivisuuden haasteiden säätelyä. Tutkielmassani, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, perehdyn aiempiin tutkimustuloksiin luontoympäristön vaikutuksista ADHD:n haasteiden esiintymiseen ja säätelyyn. Rajasin aineiston 2011 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin, jotta tutkimustieto olisi luotettavaa nykyhetkessä. Katsausaineistoni koostuu kuudesta tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksen yhtenevät ja aikaisempia tutkimuksia vahvistavat tulokset viittaavat siihen, että luontoympäristön hyödyntäminen oppimisympäristönä, ja siten luontokokemuksien mahdollistaminen lapsille, lievittävät lapsen ADHD oireita sekä saattavat ehkäistä tarkkaavuuteen, impulsiivisuuteen ja aktiivisuuteen liittyvien haasteiden etenemistä diagnoosiin. Tutkielmani osoittaa luontoympäristön myönteisiä vaikutuksia lapsiin, joilla on todettu ADHD. Luonnolla on todettu olevan virkistävä vaikutus tarkkaavaisuuteen. Lisäksi luonnon tarjoaman tasapainottavan ympäristön vaikutus aivojen toimintaan ja siten fysiologisen stressireaktion esiintymiseen linkittyy lapsen impulsiivisen käytöksen lieventymiseen. Luonnossa lapsen aktiivisuustaso laskee, johtuen luonnossa olevan vähemmän ympäristöstä aiheutuvia stressitekijöitä kuin urbaanissa ympäristössä. Nyky-yhteiskunnassa on monia stressiä aiheuttavia tekijöitä, jonka vuoksi on tärkeää tunnustaa uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää ja ylläpitää terveyttä. Luontoympäristön hyödyntämisellä oppimisympäristönä on lukuisia lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Positiivisista tuloksista ja katsauksesta nousseista löydöksistä huolimatta tulee luontoa oppimisympäristönä tutkia enemmän myös siltä kannalta, miten henkilöstön asenteet, ryhmän resurssit sekä jokaisen lapsen henkilökohtainen kasvu ja kehitys tulee tuetuksi luontoympäristöä hyödyntämällä. Tutkielmasta nousseet tulokset voidaankin nähdä kannustimena tulevaisuudessa niin päiväkotiympäristöjen ja niiden suunnittelun kannalta, että lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa, sekä erityisesti lapsen ADHD:n kuntoutuksen muotona.