Browsing by Subject "maahanmuuttaja"

The framework of the study was the support of the agency of immigrants as a part of the acculturation and integration process. The theories on agency in the background of the study have handled agency as a possibility to influence the course of events and as a part of the exercise of power, as an individual resource and as a way the individual continuously moulds the surrounding structures within their limitations and without being their passive victim. In previous research the visibility and exercise of agency was conceived as planned and meaningful work, self-conscious will to learn the language and the development of the individual with the support of the group. The function of the study is to examine what kind of meaning the adult education centre’s work can give to the agency of the immigrant and how agency can be seen to be supported in the work they do. The material of the study was three pieces of interviews of the experts in education of the immigrants at the adult education centres. The interviews were collected as thematic interviews while the research strategy was qualitative. Content-based content analysis was the research framework and the material was analysed through content analysis. The results of the study were the meaning of motivation in independent studies as part of exercising agency, developing of knowledge, skills and comprehension as part of expanding the limits of agency. The learning of the adult education centre’s students was best supported by student-based teaching methods, diverse course offering and the guidance and tranquil atmosphere provided by teachers. Learning can be seen to support the strengthening of agency with the immigrant students. The received results could be used in planning and evaluating the integration training of immigrants.

Aims. The student bodies in Finnish schools have diversified and have become more multicultural. Hence, teachers require understanding of the processes involving interculturality, tools for engaging in intercultural interaction and skills for working in an intercultural classroom. Yet, our understanding of the adaptation of migrant children to culturally varying demands still remains scarce. This research aims to address this gap and focuses on how an immigrant or a multicultural child adapts to living in between cultures. The research question is examined in terms of the cultural values with regard to traits of temperament and the Temperament-Context Goodness-of-Fit theory in which the context is analyzed through the theory of Developmental Niche. As a complementary theory, the acculturation theory is used to offer a vantage point and research data concerning the process of cultural adaptation. Methods. A Literature review has been utilized as a method of this research. As a complementary method, rational reconstruction has been utilized to analyze differing theories and research data. The research material in this study consists of journal articles from the temperament-context research and complemented with research data concerning acculturation. Results and Conclusions. The results of this study shows that culturally varying values concerning temperament traits are considered to be obvious, though research concerning this assertion are scarce. The analysis of the research data indicates that culturally differing values concerning temperament traits may have an impact on the adaptation of immigrant children in different contexts. Based on the results of this work, it can be demonstrated that there is need for further study on the effects of cultural values to temperament traits within the acculturation theory for understanding adaptation. The results also indicate that there is a need for facilitating temperament-context Goodness-of-Fit in order to prevent adjustment problems.

The number of immigrant students has risen extremely during the last two decades in Finnish schools, but there still are not many studies about their competence. In my thesis I examine based on earlier studies how well immigrant students know mathematics in primary school and introduce factors which affect their competence. Additionally, I examine affective and cognitive factors and their effect on learning mathematics. I also introduce Wilson's (1970) taxonomy and Kilpatrick et al.'s (2001) intertwined strands of profiency for measuring competence in mathematics. I look for answers to my research questions by reading studies and articles and also by exploring other literature related to the topic. I found my sources by using well-known search engines, for example Nelli-portal, Google scholar and the University of Helsinki library's search engine. The earlier studies found out that immigrant students have lower mathematical competence than native population. It is socially concerning that one student group has lower competence than others. Mathematics is easily seen as a subject in which it is not important to know the language. However, the studies show that one of the most important factors in mathematical competence is knowing the language. Socio-economic background also affects competence in mathematics. Gender does not have a direct effect on mathematical competence but affective factors can indirectly affect mathematical competence in favor of the boys. It is interesting that immigrant students have a slighty more positive attitude towards mathematics than the native population in spite of lower mathematical competence.

Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisope-tusta sekä selvittää miten ekokulttuurinen teoria ilmenee maahanmuuttajataustaisten erityis-opetuksessa. Tutkielma toteutetaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiempaa tutki-musta samasta aiheesta ei ole paljoa. Suomen muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi myös erilaisten monikulttuuristen oppilaiden määrä kasvaa, jolloin monikulttuurisen osaami-sen tarve opettajankoulutuksessa lisääntyy. Perusopetuslain (2014) muutoksen jälkeen myös erityisopetuksen järjestäminen on muuttunut, mikä lisää tiedon tarvetta koulun kentällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kuusi vertaisarvioitua artikkelia, jotka koskevat maahanmuut-tajataustaisten oppilaiden erityisopetusta. Artikkeleista yksi oli Suomen kontekstissa tuotettu, ja loput olivat kansainvälisiä. Aineisto kerättiin luotettavista tietokannoista ja analysoitiin te-maattisen analyysin avulla. Aineiston jaoteltiin erityisopetuksesta nousseiden piirteiden mu-kaan niin, että ne jaottuivat ekokulttuurisen teorian kehyksiin perhettä ympäröivästä ydinym-päristöstä kauempaan, yhteiskunnallisiin asioihin liittyvään ympäristöön. Aineisto jaottui kolmeen osioon. Ydinympäristössä perhe näkyi toimijana, joka tietää parhaiten heille sopivat toimintatavat. Lähiympäristön osassa korostui koulumaailma, perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Kauempana perheen ydinympäristöstä on erilaiset kulttuuriset näkemykset, opettajankoulutus sekä erityisopetuk-seen liittyvät lait ja säädökset. Vaikka aineisto oli kansainvälinen, voi tuloksia hyödyntää Suomen kontekstissa ohjeellisesti sekä erityisopetuksessa että yleisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.

Tämän kandidaatin tutkielman aiheena on peruskoulussa toteutettavien kotoutumisen edistämisen keinojen tarkastelu. Kotoutumisen edistämisen keinoista tarkastellaan kaikkia niitä keinoja, joita peruskoulussa voidaan toteuttaa niin sitä käyvän oppilaan, kuin myös oppilaan vanhempien tai huoltajien kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumisen edistäminen on jo nyt merkittävää toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä voida olettaa tarpeen sille vähenevän tulevaisuudessakaan etenkin, kun ilmastonmuutos pakottaa kansoja liikkeelle. Tutkielman tarkoituksena on koota yksien kansien sisään mitä kotoutumisen edistämisen keinoja peruskoulussa on sekä miten nuo keinot toimivat. Menetelmältä tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 13 tekstiä. Tekstejä tutkielmassa on kolmen erityyppisiä tutkimusartikkeleita (4), opinnäytetöitä (2) sekä muita tekstejä (7). Tutkielmassa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen sisällönanalyysi on toteutettu induktiivisesti etsimällä aineistosta tutkimuskysymyksiin vastaavia havaintoyksiköitä. Oppilaiden kotoutumisen edistämisen keinoja ovat esimerkiksi kielen opetus, kulttuurikasvatus ja monipuolinen yleinen tuki. Muiden perheenjäsenten osalta toimet keskittyvät koulun ja kodin väliseen kommunikointiin, mutta yksittäisillä hankkeilla ja tapahtumilla voidaan myös edistää perheiden kotoutumista. Hyvä esimerkki tällaisesta keinosta on esimerkiksi Äidit mukana -hanke. Keinojen toimivuuden kannalta keskeistä on tasavertaisuus, järjestelmällisyys ja yhtenäisyys. Kuten oletettavaa peruskoulun kontekstissa oppilaisiin kohdennetut toimet ovat selkeämpiä ja todennetumpia kuin muihin perheen jäseniin. Peruskoulun kontekstissa on tarvetta perheen kotoutumisen edistämisen keinojen kehittämiseen.