Browsing by Subject "maahanmuuttajaperheet"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on käsitellä vieraskielisten kotien ja koulun välistä yhteistyötä. Vieraskielisiä ovat ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kotimaiset kielet, eli suomi, ruotsi tai saame. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tapahtuu kolmen osallistujan, huoltajien, oppilaan ja koulun, välillä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan hyvinvoinnin, koulumenestyksen ja oppimistulosten kannalta. Vieraskielisten määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja lisääntynyt kielellinen ja kulttuurinen moninaistuminen on tuonut mukanaan uusia haasteita, joihin koulun ja koulujärjestelmän on täytynyt pyrkiä vastaamaan tasa-arvon ja tasavertaisten oppimistulosten toteutumisen mahdollistamiseksi. Koska suurin osa vieraskielisistä Suomessa on maahanmuuttajataustaisia, tässä tutkimuksessa keskityttiin vieraskielisiin maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä erityisiä piirteitä vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten kotien ja koulun välisessä yhteistyössä on sekä millaisia asenteita vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten kotien ja koulujen yhteistyöhön osallistuvilla on toisistaan. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti tutkimuksessa pyrittiin käsittelemään aihetta ja sen keskeisiä piirteitä ja ominaisuuksia mahdollisimman laajasti ja tarkasti. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä eri hakukoneita ja eri aiheeseen sopivia hakusanoja englanniksi ja suomeksi. Vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten perheiden ja koulun henkilökunnan asenteet toisiaan kohtaan ovat pääasiassa positiivisia. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja oppilaat ovat alisteisessa asemassa verrattuna valtaväestöön, eikä koulun henkilökunta aina onnistu heidän tukemisessaan. Tiedonkulku kodin ja koulun välillä voi olla ajoittain katkonaista. Yhteistyö sujuu useimmiten ongelmitta, mutta keinot sen järjestämiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen eivät ole riittävän jäsennellyt, yhtenäiset ja selkeät. Jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voisi toteutua, koulujen ja koulutuksen järjestäjien tulisi kehittää keinoja ja työkaluja paremman yhteistyön järjestämiseksi. Aihetta tulisi tutkia lisää suomalaisessa koulukontekstissa.