Browsing by Subject "maahanmuuttajataustaisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Erot oppimistuloksissa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön lukeutuvien lasten välillä ovat olleet viimevuosina pinnalla. Vuoden 2018 PISA-tutkimuksen tuloksissa selviää, että Suomen maa-hanmuuttajataustaisten nuorten suoriutuminen oli heikompaa, kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Sanna Marinin hallituskaudella ajettiin läpi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, jonka tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoit-taa ja kuvata millä tavoin esiopetuksessa pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa maahan-muuttajataustaisten lasten näkökulmasta keskittyen kielelliseen kehitykseen ja kulttuurisen identitee-tin rakentumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tämän tutkimuksen aineis-to muodostui kuudesta mahdollisimman tuoreesta suomalaisesta tieteellisestä artikkelista. Artikkelit ovat ilmestyneet vuosina 2014–2023. Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, jossa aineistoa pelkistämällä saadaan eroteltua teemoja. Tutkimusaineiston analysoinnissa nousi esiin kolme teemaa liittyen suomi toisena kielenä -lasten kielellisen kehityksen tukemiseen esiopetuksessa: 1) esiopetuksen tavoitteet, johon kuuluu varhais-kasvatuksen ja esiopetuksen sivistyksellinen vastuu, 2) opetukseen vaikuttavat taustatekijät, joihin lukeutuvat opetuksen antajien käsitykset omasta kyvystään antaa riittävää opetusta suhteessa oppi-joiden erilaisiin taustoihin, sekä 3) henkilöstön koulutus ja taidot, jossa korostuu suomi toisena kie-lenä ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen toteutuksen haasteet varhaiskasvatuksessa, ja opetuksen an-tajien täydennyskoulutuksen tarve. Maahanmuuttajataustaisten lasten kulttuuri-identiteetin rakentumisen huomioimisesta esiopetuksessa erottui aineiston analysoinnissa kolme teemaa: 1) yhteenkuuluvuus, jossa korostui kulttuurinen su-lautuminen, 2) resurssien vaikutus, joihin lukeutuivat täydennyskoulutuksen puute ja myönteisen erityiskohtelun rahoituksen suuntaaminen, sekä 3) yhdenvertaisuuden keskeisyys, jossa painottui yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Tutkimuksen tuloksista selviää, että esiopetuksen tehtävä on selkeä kulttuuri-identiteetin ja kielelli-sen kehityksen tukemisessa, mutta kaikkien oppijoiden kannalta suotuisan lopputuloksen saavutta-minen vaatii henkilöstöltä osaamista ja resurssien uudelleen suuntaamista.
-
(2023)Aikaisempien tutkimusten mukaan toimijuus vaikuttaa lapsen identiteettiin ja positiivisesti lapsen oppimiseen sekä heidän toimintansa suuntaamiseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemista on tutkittu melko vähän, etenkin Suomessa. Kuitenkin useat tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemisessa on ilmennyt haasteita. Aikaisempien tutkimusten perusteella maahanmuuttajataustaiset lapset ovat muun muassa syrjäytyneet usein ryhmässä, ja heidän on ollut vaikeaa osallistua päätöksentekoon heikon kielitaidon takia. Tutkimusten vähäisyyden ja ilmenneiden haasteiden vuoksi, on merkittävää tutkia kyseistä aihetta Suomen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tukemisen tapoja varhaiskasvatuksen opettajat ovat hyödyntäneet maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemisessa ja mitä haasteita he ovat tukemisessa kohdanneet. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla ja aineiston analysointiin hyödynnettiin tässä tutkimuksessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksin. Tutkimukseen osallistui viisi varhaiskasvatuksen opettajaa eri puolelta Suomea. Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että varhaiskasvatuksen opettajilla on ilmennyt haasteita maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemisessa. Haasteita olivat kommunikaatioon liittyvät haasteet, ryhmäytymiseen liittyvät haasteet, kulttuuriset erot ja ryhmäkoosta aiheutuvat haasteet. Varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat hyödyntävänsä maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemiseen erilaisia tukemisen tapoja. Näitä olivat kommunikaation tukemisen keinot, turvallisen ilmapiirin ja tilan luominen sekä rakenteelliset tukikeinot. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat vastauksissaan kohtelevansa maahanmuuttajataustaisia lapsia samalla tavoin kuin muita ryhmän lapsia. Sen vuoksi tuloksissa nousi esille myös erilaisia tapoja tukea koko lapsiryhmää. Tämän tutkimuksen tulokset vastaavat osin aikaisempien tutkimusten tuloksiin maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuuden tukemisen haasteista ja tukemisen tavoista. Voidaan siis sanoa, että vaikka joitakin aikaisempia tutkimuksia on toteutettu muualla kuin Suomessa, on ne yleistettävissä osin myös Suomen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
Now showing items 1-2 of 2