Browsing by Subject "mahdollisuuksien tasa-arvo"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2021)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa tapahtuvassa oppilaanohjauksessa tuotettuja erotekoja ja niiden vaikutuksia toiselle asteelle sijoittumiseen. Aihe liittyy laajempaan keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta, jonka toetuessa koulujärjestelmän olisi tarjottava jokaiselle yksilölle taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua mihin tahansa yhteiskunnalliseen asemaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun diskursseissa ja arjessa tuotetaan erontekoja, joiden perustella oppilaita jaetaan hierarkkisesti eriarvoisiin ryhmiin. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena oli koostaa aineistoksi valitsemani tutkimuskirjallisuuden keskeisiä tuloksia. Aineistoni muodostuu hakusanojen perusteella löytämistäni tutkimuksista ja hallinnollisista dokumenteista, joiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yhteiskunnallisia erontekoja oppilaanohjaus tuottaa peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa? Sekä 2. Miten nämä eronteot vaikuttavat oppilaan sijoittumiseen toiselle asteelle? Totesin aineistoni perusteella, että ohjauksessa uudelleentuotettiin oppilaiden koulun kontekstissa rakentuneita erontekoja. Erityisesti maahanmuuttotaustaisuus, erityisen tuen tarve sekä oppilaan heikko sosioekonominen tausta muodostuivat ominaisuuksiksi, jotka tuotiin ohjauksen diskursseissa esiin. Näihin ryhmiin kuuluminen ennusti oppilaiden sijoittumista todennäköisemmin ammattikoulutuksen kuin lukiokoulutuksen piiriin sekä normaalia korkeampaa riskiä keskeyttää koulutus, vaihtaa koulutuspaikkaa tai pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi sukupuoli oli yksi ominaisuus, jonka perusteella toisen asteen valintoihin vaikuttavia erontekoja rakennettiin. Etenkin ammattikoulutuksessa eri alat olivat erittäin voimakkaasti sukupuolittuneita. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ohjauskäytännöt eivät toteuta kaikilta osin mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vähemmistöjen tai valmiiksi heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden ohjaaminen alemman koulutustason reiteille voidaan nähdä epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista kerrostuneisuutta uusintavana käytäntönä.
-
(2017)The aim of this study was to explore how student selection in higher education construct in discussion in the opinion pieces of Helsingin Sanomat from the perspective of equality of opportunity. The discussion of the reform in student selection of higher education has been active for a long time, but the future reform has caused more discussion. There has been many studies about segregation of the Finnish education system at the level of comprehensive school, but there is not that many studies about student choice in higher education. Therefore, it is necessary to study of the student selection also in higher education from the perspective of equality of opportunity. Theoretical framework of this study is based on equality of opportunity. First I describe the study with the development of the Finnish higher education system and execution of the student selection. I consider equality of opportunity in this study as an equal opportunity for an individual to participate in the student choice of the university. The data has been collected from Helsingin Sanomat and it consists of 57 opinion pieces published between January 2015 and October 2017. The data was analyzed by discourse analysis which is based on tradition of social constructionism. Three different kind of discourse from the perspective of equality of opportunities found in the study were: equal opportunities to make choices, choice creating inequality and responsibility of individual. Education occurred in every discourse as an opportunity to social mobility and it was highly appreciated. The discourse of equal opportunities and the discourse of creating inequality emphasized the welfare state discourse, as in the discourse of responsibility of individual was an emphasize to neoliberalism discourse. Based on the conclusions, a need for a study on the transition from the secondary school to higher education can be presented and also the need for a study on does the equality of opportunity materialize in the transition to higher education.
-
(2019)The aim of my bachelor's thesis was to produce information on how the concept of equality of educational opportunities has been used and defined in the studies conducted in Finland. The thesis was carried out as a descriptive literature review, in which the definitions and research topics of the material studies were analyzed using Espinozas (2007) concepts of 'equity' and 'equality'. In addition, the main source of the thesis was Jakku-Sihvonen's definition of equal opportunities, which was also used in analyzing and comparing definitions in the research material. The aim of the study was to find out how the definitions used by researchers reflect individual ‘equity’ and ‘equality’, and how the definitions can be compared to the educational ideal of formal equality of opportunity. The Thesis was carried out as a descriptive literature review. The research material consisted of eight peer reviewed articles. Analyze was executed as a content analysis. The focus in analysis was on those sections of the articles where the equality of educational opportunities was defined by the researchers, and these definitions were analyzed in the light of the background theories. In addition, research topics were analyzed in relation to the definitions of equality of educational opportunities used in the articles. The result of the study is that the formal equality of opportunities in the majority of the studies was not seen by the researchers as sufficient to achieve an equal society. The second result is that the ideals of justice were strongly represented in the material definitions. However, the perspectives of individual equality did not appear to be neoliberal, but rather to defend weaker rights. The study also revealed that, despite the relatively individual-centered definitions, the selection of research subjects was still largely based on formal equality issues.
-
(2020)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mahdollisuuksien tasa-arvoa suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Aihe on erityisen ajankohtainen keväällä voimaan astuvan opiskelijavalintauudistuksen myötä, ja kandidaatintutkielman eräänä tavoitteena onkin muodostaa kokonaiskuva mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta ennen uudistusten voimaan astumista. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa käsitystä siitä, että yksilön menestyksen tulisi riippua yksilön lahjakkuudesta ja halukkuudesta käyttää sitä, eikä esimerkiksi yksilön sosiaalisesta taustasta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mikä on opiskelijavalintojen ja mahdollisuuksien tasa-arvon yhteys sekä 2) miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu opiskelijavalinnoissa tällä hetkellä Suomessa? Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineistona toimivat kymmenen opiskelijavalintoja käsittelevää artikkelia. Artikkelit ovat yhtä englanninkielistä, Pohjoismaita koskevaa artikkelia lukuun ottamatta suomenkielisiä ja käsittelevät suomalaista opiskelijavalintajärjestelmää. Artikkelit kerättiin Doria-, Arto- ja Helka-tietokannoista. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia aineistoa yliviivaamalla ja jakamalla alkuperäisilmaukset kategorioihin. Tutkimustulokset muodostettiin tämän sisällönanalyysin pohjalta. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ja opiskelijavalintojen välistä yhteyttä tarkasteltaessa keskeisiä näkökulmia ovat niin opiskelijavalintojen merkitys mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen tärkeys opiskelijavalinnoissa itsessään. Tutkimusartikkeleissa nousi erityisesti esiin kulttuurisen pääoman dominoiva rooli opiskelijavalintojen tasa-arvoisuutta tarkasteltaessa. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ei voida nähdä toteutuvan täydellisesti suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä: yliopisto-opintoihin osallistumisen mahdollisuudet riippuvat edelleen muun muassa hakijan sosiaalisesta taustasta, iästä, asuinpaikasta, etnisyydestä ja sukupuolesta, ja erot ovat erityisen selviä kaikista elitistisimmillä aloilla. Sosiaaliluokkien välisiä eroja voivat tutkimustulosten valossa selittää muun muassa korkeammasta sosiaalitaustasta tulevien korkeampi kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä parempi mahdollisuus osallistua taloudellista pääomaa vaativille valmennuskursseille.
-
(2022)Mahdollisuuksien tasa-arvosta puhutaan, kun kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yhteiskunnassa asuinpaikkaan, sukupuoleen, vanhempien varallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien näkökulmasta yhteiskunta ei kuitenkaan takaa kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia opiskeluedellytyksiin. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani yhteiskunnan tarjoamia opiskelumahdollisuuksia sekä erilaisten epäsymmetristen suhteiden aiheuttamaa toiseutta ja eriarvoisuutta. Pyrin selvittämään, minkälaisia rakenteellisia eriarvoisuutta aiheuttavia käytäntöjä koulutusjärjestelmässämme on. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, ettei työ- ja opiskelupaikkojen jako toimi meritokraattisesti, vaan korkeakoulutus sekä huono-osaisuus ovat tahoillaan periytyviä ominaisuuksia. Toteutan tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Sovellan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista aiemmassa tutkimuksessa esitettyjen epäsymmetristen suhteiden toimijoiden eli subjektin ja toisen -käsitteiden avulla. Tarkastelen aihetta kriittisesti analysoimalla yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita ja niiden vaikutuksia koululaisiin. Perustelen väitteitäni antamalla esimerkkejä sekä koulussa että muualla yhteiskunnassa esiintyvistä arkipäivän epäoikeudenmukaisuuksista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella mahdollisuuksien tasa-arvo ei näytä toteutuvan, vaan rakenteissa on järjestelmällisesti epäsymmetrisiä asetelmia. Koulussa opettajan valitsema opetustapa voi luoda diskursiivisen epäsymmetrisen suhteen opettajan ja oppilaiden välille. Etninen tausta taas luo epäsymmetrisen suhteen niin epistemologisesti, diskursiivisesti, sosiaalisesti kuin materiaalisestikin. Uusliberalistisen koulutuspolitiikan ajamasta peruskoulujen kouluvalinnoista hyötyvät eniten paremmasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret. Koulumenestyksen periytyvyydestä johtuen, tämä aiheuttaa niiden oppilaiden kasaantumista epäsymmetrisesti eri asuinalueiden kouluihin, joilla on paremmat oppimisedellytykset. Positiivisen diskriminaation keinoin on saatu huomattavia tuloksia heikommassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Vaikka eroja pyritäänkin tasoittamaan tulonsiirroin, ei se silti riitä luomaan sosiaalista liikkuvuutta yksilöllisyyttä painottavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa.
-
(2017)Since 1990’s, some new guidelines of Finnish schooling-politics have spread in Finland, and now they direct Finnish comprehensive school towards more unequal patterns. Among elite-class and middle-class there seems to be a policy, that parents decide the school, where their children go to. This policy has become sort of a trend, and its popularity is increasing. The exploitation of the parental decision for their children’s school is leading to a situation, where schools and residential areas diverges in appreciated areas and unappreciated areas. In that case, children’s backgrounds will effect on their opportunities to success at school with their best abilities. The aim of this thesis is to examine the schools part and significance in producing the differences formed by children’s backgrounds. This thesis is a literary overview of the importance of a student’s social-economic background in his/her success at school. This literary overview will clarify the concept ‘social-economic background’ and introduce some theories related to it. The literary overview is focused at the changes in Finnish comprehensive school in the 21st century, especially for the part of PISA-results. This thesis will also survey the situation of parental decision for their children’s school in Finland. The thesis points out that in Finland, student’s social-economic backgrounds effects, almost the least among OECD-countries, on the differences in school-success. Still these differences are significant for the equality of opportunity of Finnish students. In addition, the differences have increased a little bit in the 21st century. Especially, in parts of Finland’s biggest cities there are four cities, where the parental decision of their children’s school has increased so much, that it has become an issue. Student’s social-economic background effects on his/her opportunities to success at school. Although, the differences in Finland are minor among OECD-countries, in practice we are talking about thousands of children. The slow progression of parental decision of their children’s school have possibly affected on the increase of the differences in school-success, that is produced by the student’s social-economic background. Still, in future we need more research to see the actual results of these new guidelines of Finnish schooling-politics.
Now showing items 1-6 of 6