Browsing by Subject "musiikki"
Now showing items 1-20 of 39
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this study was to find out how to support children to make spontaneously music in the kindergarten environment. The study focused on the factors that can support the children making music. There has been a lot of research about the situations children begin to make music spontaneously. The researchers have found out that children often sing and make music while doing something else for example while they are drawing or dancing. These researches have also shown the importance of a supportive teacher giving the children time, space and examples how to make music. This study has been implemented as a qualitative research and the material has been collected by interviewing three kindergarten teachers from three different kindergarten in the capital region of Finland. The interviews were made in Summer 2013. The material was analysed by categorizing the answers. The results showed that the kindergarten teachers valued the professional skill of the pedagogic educator. The interviewees thought the educators know how to observe the children and how to plan and carry out activities adaptively but they also know how to listen to the children. They also answered that children often made music everywhere and at any time during the day. The interviewees thought it was important to change the practices in such a way it would support the children making music. It was seen important to listen to the children and their thoughts also when making changes in the physical environment. It was also seen important that musical instruments and recorders could be available to children in the kindergarten environment.
-
(2018)The aim of the study was to find out what a child´s artistic agency is in the music and how can it be supported in early childhood education. Pedagogically, the focus was particularly on working methods, the learning environment and the role of the teacher. The research represented a qualitative case study. The pre-material used in the research was a book directed at early music education. The actual material was collected by interviewing the expert. The interview was a semi-structured theme interview, and the research material was analyzed by content analysis. Five thematic topics emerged from the results of the study that describe the child`s artistic agency in the music and the pedagogical factors related to its support. The artistic agency manifested in complex and different ways in music. In principle, the interaction between the breeder and the child plays an important role. The results were emphasized in particular the support of the child`s imagination, empathy and play. The child`s opportunities to express themselves creatively through music and art were also highlighted. Versatile modes of action, and a learning environment supporting experimentation and musical play seem to promote the child`s artistic ability to experience music. With this study is possible to look at the elements of art and music more in detail that enable the child`s artistic agency in music. In addition, through the chosen perspective the aim is to create a pedagogically more comprehensive and child-centered picture of music education in early childhood education.
-
Lastentarhanopettajien käsityksiä alle kolme- vuotiaiden lasten musiikkikasvatuksesta päiväkodissa (2017)The goal of this research is to explore the perceptions kindergarten teachers, working with children under the age of three, have on the execution of musical education within early childhood education and its significance on a child’s overall growth and development. The research is limited to concerning only the opinions of kindergarten teachers, as for the teachers work as the groups pedagogical leaders and are responsible for the planning and execution of high-quality early childhood education. Musical education is included as a part of other fine arts subjects and musical expression is a typical way of functioning and think-ing for a child. Music has been proven to have an influence on the development of a childs’ personality and therefor it is necessary that various ways of musical expression are sup-ported through musical education in early childhood education. The study has been carried out as a qualitative research, in which the material has been formed with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent with an accompanying letter to 20 early childhood education centers in the city of Vantaa. The final sample con-sisted of the answers of 10 kindergarten teachers. Five of the examinees had a university degree in early childhood education and five had a vocational degree in social work. The material was analyzed by using recurring themes and finding similarities and resemblances in the answers and studying the differences. According to the results, kindergarten teachers saw musical education as a significant sup-port for the development of linguistics within children under the age of three. Musical educa-tion was also seen as creating the feeling of secureness for the child while basic needs were attended to like in toilet and clothing situations. Music was seen as a natural form of interaction with small children. The teachers experienced musical education in their training leading up to their job as a kindergarten teacher differently. Differences between the experi-ences of the university educated teachers and the vocationally trained teachers were visible and also had an effect on the challenges that musical education generated for them. The teachers saw for example their lack of skills in accompaniment and the scarce knowledge of musical theory as a challenge for accomplishing adequate musical education.
-
(2020)Musiikilla on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan monenlaisia hyötyjä ja merkityksiä kaiken ikäisille. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu muun muassa näyttöä musiikin ja vieraan kielen oppimisen yhteydestä ja jopa kausaalisuhteesta. Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin tehty pääosin aikuisikäisillä kielenoppijoilla sekä suoritettu laboratorio-olosuhteissa ja valtaosasta niistä puuttuu empiirinen perusta. Käsillä oleva tutkimus on luonnollisissa olosuhteissa järjestetty kokeellinen tutkimus interventioasetelmalla. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten laulun käyttäminen opetus/oppimisvälineenä hyödyttää puheen käyttämiseen verrattuna toisen/vieraan kielen sanaston oppimista erään kaksikielisen esikoulun oppilailla. Tutkimuksen nollahypoteesina on, että kaksikielisen esikoulun oppilaat oppivat vieraan/toisen kielen sanastoa paremmin laulun kuin puheen avulla. Vaihtoehtoinen hypoteesi puolestaan on, etteivät tulokset eroa toisistaan opetustilanteiden välillä. Tutkimukseen osallistujiksi valittiin erään kaksikielisen esikoulun 55 oppilaasta karsinnan jälkeen ne lapset, jotka eivät olleet selkeästi kaksikielisiä ja joiden lähtötaso tutkimuksen opetusaineiston suhteen oli riittävän matala. Lopullisiksi otoskoiksi muodostui suomenkielisten osalta 17 ja vieraskielisten osalta 6. Tutkimuksessa opetus- ja testimateriaalina käytettiin suomalaisia metsän eläimiä. Tutkimus toteutettiin toistomittauksena, jossa jokainen koehenkilö toimi itsensä verrokkina osallistumalla molempiin koetilanteisiin. Puheen ja laulun avulla toteutettujen opetuskertojen testitilanteiden tuloksia verrattiin toisiinsa ryhmien (suomenkieliset ja vieraskieliset) sisäisesti. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin epäparametrisia testejä, Friedmanin testiä sekä Wilcoxonin testiä. Tutkimustulokset eivät yllättäen tukeneet asetettuja hypoteeseja. Suomenkielisten ryhmässä tulokseksi saatiin, että sanastoa opittiin tilastollisesti merkitsevästi paremmin puheen avulla. Lisäksi puheen avulla esitettyjä eläimiä tunnistettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän. Vieraskielisten ryhmäkoko oli niin pieni, että tämän ryhmän kohdalla tilastollisten testien tuloksia tuli tulkita varoen ja lopputuloksena päädyttiin siihen, ettei eri koetilanteiden suorituksien voida katsoa eronneen toisistaan. Mahdollisia syitä tuloksille pohdittiin aiempien tutkimusten koeasetelmiin, kuten vieraan kielen sanoille altistumisen määrään, verraten. Loppupäätelmänä todetaan, ettei musiikin hyödyllisyyttä vieraankielen opetuksessa ole syytä lähteä hylkäämään tämän tutkimuksen tulosten pohjalta ja lisäksi tuodaan esille musiikin käytön muita hyötyjä pedagogisessa toiminnassa, joita ovat esimerkiksi musiikin positiiviset vaikutukset osallistumisen ja osallisuuden kokemiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen.
-
(2019)The integration of immigrants into Finnish society has become an increasingly important social and equality issue, which underlines the importance of supporting the integration and development of immigrant children. The immigrants in the migration process can be burdened with risks, which can be realized especially among young people because they can also be affected by the difficult situation of their parents in addition to their own stressful experiences. With regard to the mental well-being, research suggests that the majority of immigrant children are doing well, but a small number have persistent problems, that according to research seems to be due an accumulation of stress. The need for support for children and adolescents with an immigrant background is emerged in education, where they perform worse than the general population, which can be influenced by language skills in addition to the mental load. There have been various attempts to solve these problems, one of them being musical interventions; they could support, for example, emotional regulation skills that could alleviate cumulative stress. In addition, it could support parenthood and thus contribute to the overall well-being of the immigrant family. Past research demonstrate that musical interventions have potential in supporting language development, and language has been rased as one of the most important areas where migrant children needs to be supported. This paper examines research evidence on the potential of music training, music interventions and musical interaction in supporting the development of young immigrants. The search of the literature was conducted using OvidMedline database. There is very little research on supporting the development of immigrant children through music, limited to a few studies conducted outside Finland. Individual studies indicated the potential benefits of music interventions in increasing orientation to mainstream culture and supporting language learning especially in terms of phonological awareness. There is preliminary evidence on the impact of music interventions on internalizing and externalizing behavior problems and the effect was found in the externalizing symptoms. It is important to be able to provide migrant children support which is not obstructed by for example lack of language skills. If music interventions are greeted with satisfaction among parents, such as in previous studies, parents might integrate better in health care system, thus supporting the well-being of the whole family, which would also support the child's development.
-
(2021)Tutkimuksessa käsitellään oppilaan musiikillisen minäpystyvyyden vahvistamista alakoulun musiikkikasvatuksessa. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskomuksia omista kyvyistään suoriutua tietyssä tehtävässä. Oppilaan käsitys omasta minäpystyvyydestä ohjaa oppilaan toimintaa ja on siksi merkittävä osa oppilaan kehitystä. Tutkimuksessa kiinnitetään huomioita tekijöihin, jotka musiikkikasvattajan tulee huomioida pyrkiessään vahvistamaan oppilaiden minäpystyvyyttä. Tutkielman tutkimustehtävä tiivistyy kysymykseen: Miten alakoulun musiikkikasvatuksessa voidaan tukea oppilaan musiikillisen minäpystyvyyden vahvistumista? Teoreettinen viitekehys hyödyntää Albert Banduran (1977) teoriaa minäpystyvyydestä ja sen tiedonlähteistä. Lisäksi tutkimuksessa musiikkikasvatus määritetään perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden (2014) ja Vesiojan (2006) väitöskirjan haastattelujen pohjalta. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa ovat minäpystyvyys, minäkuva, alakoulu, musiikkikasvatus sekä musiikki. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmän myötä aiheeseen liittyvää aineistoa on hyödynnetty laajasti ja tietoa on tuotettu ilmiön keskeisistä näkökulmista. Menetelmä vaati aineiston huolellista, rehellistä ja puolueetonta käsittelyä. Musiikkikasvatuksessa merkittävässä roolissa ovat opettajan toiminta ja tavoitteet. Jotta luokanopettaja kykenee musiikkikasvattajana tukemaan oppilaiden myönteistä musiikkisuhteen rakentumista, tulee hänen arvostaa oppilaiden rohkeutta esiintyä omana itsenään. Opettajan tulee turvallisessa oppimisympäristössä tarjota oppilaille monipuolisia ja sopivasti haastavia musiikillisia kokemuksia. Oppilaan minäpystyvyyden tukeminen vaatii musiikkikasvattajalta taitoa tuntea oppilaiden mielenkiinnon kohteet ja olla emotionaalisesti läsnä.
-
(2022)Objectives. The purpose of this Bachelor’s thesis was to evaluate the efficacy of music-based interventions in the treatment of dyslexia. Additionally, the processes through which engaging in musical activities affects reading ability were explored. Literacy is essential to independence and agency, and deficits in reading ability can have long-term impacts not only on learning ability and academic and career-related prospects, but also on holistic wellbeing. Consequently, the early detection and efficient treatment of dyslexia are important. According to prior research, music training positively affects reading ability and auditive processing abilities linked to dyslexia. The aim of this literary review was to determine whether music-based interventions could be implemented in dyslexia treatment. Methods. A literary search was conducted using PubMed and Google Scholar databases and keywords linked to dyslexia and music-based interventions. The inclusion criteria for experimental studies were that the participants were found to have dyslexia and that the intervention entailed some form of music training. Some of the literary sources were found through the references of studies included. In addition, sources concerning the etiology and symptoms of dyslexia as well as the cognitive and neural outcomes of music training were included. Results and conclusions. The literary search showed that experimental studies on music-based interventions are scarce. Furthermore, the studies included in this review differed from each other for example in terms of study design and the characteristics of the interventions, and therefore the efficacy of music-based interventions cannot be determined reliably. However, research points to music-based interventions having a positive effect on both auditive processing abilities and skills that support and constitute reading ability. Additionally, music-based interventions can improve working memory and academic performance, and thus alleviate the negative effects of dyslexia. In conclusion, although music training appears to be a promising and versatile intervention method in dyslexia treatment, further research is needed to determine its efficacy and possibilities of its implementation.
-
(2023)Tavoitteet. Musiikilla ja kielellä on monia yhteisiä osa-alueita ja niiden molempien käsittely perustuu samanlaisiin kognitiivisiin kykyihin. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen kehitys on epätyypillistä ilman selvää syytä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla voi olla vaikeuksia musiikin prosessoimisessa. Erityisesti ongelmia on havaittu rytminkäsittelyn taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia taitoja arvioidaan ja millä menetelmillä tutkitaan musiikin havaitsemisen taitoja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Lisäksi halutaan selvittää millaiset kehityksellisesti kielihäiriöisten lasten musiikilliset ja musiikin havaitsemisen taidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli: ("specific language impairment*" OR "developmental language disorder*" OR "language delay" OR "developmental dysphasia") AND ("identification" OR "perception" OR "processing" OR "production" OR "awareness") AND (music*). Aineiston analyysin jälkeen tutkielmaan valikoitui 6 vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu vuosien 2015 ja 2020 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikillisia ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioitiin useilla eri menetelmillä. Testeissä arvioitavia osa-alueita olivat rytmi, sävelkorkeus, melodia, tempo, sointiväri, laulutaito sekä muistiin tallennettujen musiikillisten sekvenssien tunnistaminen. Kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla oli vaikeuksia musiikin havaitsemisessa ja tuottamisessa. Jokaisessa tutkimuksessa vähintään yhdessä tutkitussa musiikillisuutta ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioivassa osa-alueessa kehityksellisesti kielihäiriöiset lapset suoriutuivat heikosti verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa ja ne lisäävät musiikki-interventioiden vaikuttavuuden tutkimisen tarpeellisuutta kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla. Musiikki-interventioiden olisi hyvä olla sisällöltään sellaisia, että kaikki musiikin osa-alueet ovat monipuolisesti käytössä.
-
(2023)Tutkimukseni tavoitteena on kerätä tietoa siitä, kuinka varhaiskasvatuksessa hyödynnetään musiikkia alle kolmevuotiaiden perushoidon tilanteissa. Tämän lisäksi tutkin sitä, tulevatko musiikin aloitteet perushoidon tilanteissa lapsilta vai kasvattajilta. Aiempaa tutkimusta perushoidon tilanteista varhaiskasvatuksesta sekä musiikista varhaiskasvatuksesta löytyy runsaasti. Musiikin käytöstä perushoidon tilanteista ei sen sijaan löydy aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Havainnointi tapahtui pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa yksityisessä musiikkipäiväkodissa. Havainnointi tapahtui kyseisen päiväkodin alle kolmevuotiaiden lapsiryhmässä. Lapsiryhmässä oli kahdeksan lasta. Ryhmässä työskenteli varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Tämän lisäksi ryhmässä oli oppisopimusopiskelija. Havainnoin ryhmää kolmena päivänä, kuusi tuntia per päivä. Perushoidon tilanteita kertyi havainnoidessa 97 kappaletta, joista 34 tilanteessa hyödynnettiin musiikkia. Tutkimuksen tuloksista selviää, että perushoidon tilanteissa käytettiin yhdeksää eri musiikin keinoa: rytmittelyä esineisiin, suulla ja kehoon, sekä laulamista, hyräilyä, loruttelua, soittimien soittamista, musiikin kuuntelemista ja äänimaiseman tekoa. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset sekä kasvattajat hyödyntävät musiikkia perushoidon tilanteissa monipuolisesti. Perushoidon tilanteissa musiikilliset aloitteista 12 oli lasten tekemiä ja 22 oli kasvattajien tekemiä. Lasten musiikillisia aloitteita tapahtuu perushoidon tilanteissa kasvattajiin verrattuna merkittävästi vähemmän. Tästä huolimatta lasten aloitteista pystyy näkemään sen, että he osaavat käyttää musiikkia itseilmaisussa sekä vuorovaikutustilanteissa vertaisten tai kasvattajien kanssa.
-
(2023)Objectives. In the modern times, music and music therapy have emerged as versatile forms of treatment and rehabilitation. Music is also common means of regulating emotions by humans. Problems with emotion regulation can predict and maintain various psychopathological phenomena. The objective of this literary review was to examine if music and music therapy can be beneficial concerning emotion regulation and its possible problems. Methods. Articles for this review were searched in the PubMed and Google Scholar databases. Ultimately, nine articles addressing connection between music and emotion regulation were selected. These articles consisted of interventions and studies concerning beneficial use of music in respect of emotion regulation. Results and conclusions. The research evidence finds that music and music therapy can be used diversely in emotion regulation and the focusing interventions. The effects of the interventions were mostly significant, improving one or several aspects of emotion regulation, such as emotion awareness and confidence in regulating one’s emotions. It was also observed that music can be used as a beneficial or detrimental means of regulating one’s emotions. This should be taken into consideration when designing music therapy focused treatment, for example. The studies selected for this review were vastly different concerning their methods, and it was difficult to create a more detailed image of the potential for music and music therapy to support emotion regulation. However, the field of research in question is still young and this review gives encouraging evidence for the future of music and music therapy in emotion regulation.
-
(2020)Objectives. Stroke cases are becoming more common due to the aging population. The consequences of stroke are significant and long-lasting both for individuals and for society. Stroke affects the everyday life of the patient by causing depression and deficits in cognitive, language and motor skills. Therefore, it is crucial to begin rehabilitation as soon as possible after the stroke. The wide-scale bilateral brain activation induced by music has recently motivated the use of music in stroke rehabilitation. The purpose of this bachelor’s thesis is to determine whether music listening and producing are effective methods in stroke rehabilitation. Methods. This thesis is a literature review based on the literature searched from PubMed and PsycInfo databases by using the keywords stroke, music, music listening, music therapy, music supported therapy and melodic intonation therapy. Results and conclusions. First of all, music listening improved the recovery of verbal memory and focused attention, and, secondly, reduced depression and confusion. The recovery of cognitive skills and mood induced changes in brain plasticity. Music-supported therapy (MST) combined with physical and occupational therapy improved the recovery of fine and gross motor skills of the hemiparetic upper extremity, therefore increasing the activity of the motor cortex. Music-supported therapy and melodic intonation therapy (MIT) enhanced the communication skills of the patients suffering from non-fluent aphasia. MST combined with speech therapy improved their spontaneous speech, and MIT improved their object naming and daily communication. All in all, music listening and producing seem to be effective rehabilitative methods, but more research is required to utilise music in a clinical setting.
-
(2017)This Bachelor's thesis deepens the study of the effects of musical activity. By means of a systematic literature review, how does music influence the cognitive and linguistic development of early childhood children? Earlier studies have shown that musical activity is promoting language development. This thesis clarifies the view on how musical activity in early childhood education supports the cognitive and linguistic development of children. The sources used were the latest scientific publications, dissertations, a few master theses and the underlying ground writings in themes of this thesis. The data searches were carried out in the databases of the University of Helsinki and the Google Scholar search engine. The studies included in the literature review were studied using the material based content analysis as the actual research method aimed at obtaining a condensed image of the effect of musical activity on cognitive development, and especially in its linguistic area. The compiled material was analyzed and only the information relevant to this review of the literature was searched. Regularly performed musical activities in early childhood education promoted and supported the linguistic and cognitive development of children. In the area of the linguistic development, especially phonological and phonemic awareness increased. From cognitive abilities, however, work memory, rapid use of long-term memory, and general intelligence developed. Music added brain plasticity and made the brain receptive to new information. All of this was based on the fact that music, singing and language is processed partly in the same areas of the human brain.
-
(2022)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä keinoin opettaja voi musiikin tunnilla tukea lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä. Itsetunnolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ihmisen käsitystä ja kokemusta itsestään ja omasta arvostaan. Opettajalla on suuri merkitys oppilaiden itsetunnon kehitykseen, koska itsetunto kehittyy juuri ensimmäisinä alakouluvuosina. Itsetunto vaikuttaa vahvasti lasten ja nuorten elämään koko elämän ajan, ja sen vuoksi opettajan on tärkeää tukea itsetunnon kehittymistä parhaansa mukaan. Toteutin tutkimuksen kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Etsin aineistoa useista tietokannoista: Helkasta, Ericistä, Taideyliopiston Finnasta ja Google Scholarista. Käytin hakusanoina muun muaassa seuraavia termejä: musiikkikasvatus, musiikki, itsetunto sekä erityisesti näiden englanninkielisiä vastineita music education, music ja self-esteem. Aineistooni valikoitui 8 englanninkielistä ja vertaisarvioitua artikkelia, jotka on julkaistu vuonna 2009 tai sen jälkeen. Oppilaiden kokema turvallisuuden tunne musiikin tunnilla toistui monessa aineistossa: sen koettiin mahdollistavan itsetunnon kehityksen. Musiikin tunnilla opettajien kannustuksella oli oppilaille suuri merkitys. Opettajien tulisi suhtautua virheisiin oppimistilanteina ja antaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet harjoitella instrumenttien soittoa, laulua tai muita musiikillisia taitoja. Turvallisuuden tunteen lisäksi toinen monessa artikkelissa mainittiin pienryhmämuotoinen ja ”normaalien” musiikintuntien lisäksi tehtävä musiikinopetus, joka on suunniteltu kehittämään itsetuntoa. Pienryhmäopetuksessa keskityttiin myös monesti lapsille tuttujen lastenlaulujen ja kansanlaulujen harjoittelemiseen, mikä varmasti lisää lasten turvallisuudentunnetta ja kehittää itsetuntoa.
-
(2017)Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.
-
(2023)Aim. Music and language share many similarities and require similar cognitive processes. Music has a wide range of positive effects on different areas of children’s development. Because of this, researchers have been interested in exploring the connection between music activities and children’s language development. Phonological awareness is one area of language abilities. It is one of the best predictors of the development of reading skills, which is why it is crucial to notice delays in the development of phonological awareness early. The aim of the thesis was to find out what is known about the connection between music and the development of phonological awareness and whether musical activities affect its development. Methods. Literature search was done in PubMed and Google Scholar databases using keywords “music AND language development “ and “music AND language AND children” during autumn 2022. The review was limited to examining the development of phonological awareness in preschool aged children. Conclusions. Musical activities were found to be positively related to the development of children’s phonological awareness. This was reflected in the better performance of children who participated in musical activities in a wide range of tests measuring different phonological awareness skills. However, in some studies, no difference in performance between the music activity group and the other groups was observed. These results promote the integration of various musical activities into kindergartens which could develop children’s linguistic skills and support language development before the development of reading skills.
Now showing items 1-20 of 39