Browsing by Subject "musiikkikasvatus"
Now showing items 1-20 of 37
-
(2021)Tässä tutkielmassa perehdytään musiikin merkityksiin alakoulun juhlakulttuurissa. Aikaisempaa tutkimusta musisoinnista koulun juhlissa on tehty melko vähän. Koulun juhlat ovat tutkimusten mukaan tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja arvokasvatuksen välineitä, ja musiikki on tärkeä osa juhlien tunnelman luontia. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, mitä annettavaa musiikilla koulun juhlien kontekstissa on yksilölle ja kouluyhteisölle. Tutkimuskysymyksenä toimii: ”Mitä merkityksiä musiikilla on alakoulun juhlakulttuurissa?” Tarkastelussa huomioidaan erilaiset musisoinnin muodot, kuten musiikkiesitykset ja laulu. Tutkimuksessa löydettyjä merkityksiä tarkastellaan yleisellä tasolla eri kouluyhteisön jäsenten näkökulmista sekä musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Keskeisimpinä lähteinä käytössä on muun muassa Nikkasen (2014) tutkimus koulun juhlien ja musiikkiesitysten valmistamisen kulttuurista sekä Nikkasen ja Westerlundin (2009) artikkeli musiikkiesityksistä yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajina. Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on antaa laaja kuva käsitellystä aiheesta, ja integroida aiheen käsittelyyn monipuolisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui pääasiassa vertaisarvioiduista julkaisuista ja tutkimuksista, muutamasta kirjasta ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi neljä keskeistä merkitysteemaa koulun juhlien musisoinnille. Koulun juhlien musiikki ja erityisesti musiikkiesitykset nähtiin tutkimuksissa oppimisympäristöinä ja rituaaleina (1), elämysten luojina ja ilmaisun keinoina (2), uskonnollisten ja kulttuuristen arvojen välittäjinä (3) sekä yhteisöllisyyden rakentajina (4). Kokonaisuudessaan musiikki nähtiin tutkimuksessa koulun yhteisöllisyyden vahvistajana, tunnelman luojana ja erilaisten arvojen ilmentäjänä. Tutkimuksissa musiikin merkityksiä tarkasteltiin erityisesti oppilaiden elämän kannalta, mutta esiin nousi myös opettajien ja yleisön näkökulmia. Merkityksiä löytyi myös yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta perspektiivistä.
-
(2017)The purpose. Documents outlining pre-school and early childhood education highlight the importance of child's participation. Participation involves listening to the child's wishes and opinions concerning his or her affairs. Previous studies show the relevance of music in childhood. Music education is also defined as part of the child's holistic support for growth and development. In Criteria for the pre-school curriculum (2014) music education has been recognized within Forms of expression -learning entity. The aim of this study was to describe a group of pre-school children's attitudes towards music. This study examines what the group of pre-school children think music is, how they experience music and if they would like to have something more of music education. These research questions were sought answers by interviewing children in the group. Methods. The study was conducted as a qualitative case study in the spring 2016 to one pre-school group in the Southern Finland. All 14 children in the group participated the study by answering interview questions. Children were interviewed one by one in a semi-structured interview. Interviews were conducted in the premises of the day care center on three consecutive days. The resulting data was analyzed using content analysis methods. Results and conclusions. The results of the study showed the majority of the group's children perceive music as tones of instruments. Playing instruments was seen as the easiest and the most difficult area of the music depending on the individual. Playing musical instruments was the most desirable musical area, when asked whether the children would like to have more musical activities. The children in the group hoped to play more instruments and named a variety of musical instruments, which they wanted to try. Most of the children had had or were having a musical hobby, which can be thought to affect the responses. This was seen in use of musical terms, as well as a general understanding of music. By solving children's interests the things that they feel relevant can be found.
-
(2018)The aim of the study was to find out what a child´s artistic agency is in the music and how can it be supported in early childhood education. Pedagogically, the focus was particularly on working methods, the learning environment and the role of the teacher. The research represented a qualitative case study. The pre-material used in the research was a book directed at early music education. The actual material was collected by interviewing the expert. The interview was a semi-structured theme interview, and the research material was analyzed by content analysis. Five thematic topics emerged from the results of the study that describe the child`s artistic agency in the music and the pedagogical factors related to its support. The artistic agency manifested in complex and different ways in music. In principle, the interaction between the breeder and the child plays an important role. The results were emphasized in particular the support of the child`s imagination, empathy and play. The child`s opportunities to express themselves creatively through music and art were also highlighted. Versatile modes of action, and a learning environment supporting experimentation and musical play seem to promote the child`s artistic ability to experience music. With this study is possible to look at the elements of art and music more in detail that enable the child`s artistic agency in music. In addition, through the chosen perspective the aim is to create a pedagogically more comprehensive and child-centered picture of music education in early childhood education.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan lastenlaulujen roolia tunnekasvatuksessa varhaiskasvatusympäristössä. Musiikin, erityisesti lastenlaulujen, vaikutuksia lapsen tunne- elämään ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ei ole vielä täysin ymmärretty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka lastenlaulut voivat tukea tunnetaitojen kehittämistä ja miten niitä voidaan pedagogisesti soveltaa varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin viiden valikoidun tutkimusartikkelin aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Artikkelit valittiin tiukkojen kriteerien mukaan ja ne kattoivat tutkimuksia julkaisuvuosilta 2014-2024. Analyysissä tunnistettiin lastenlaulujen käytön keskeiset teemat ja niiden merkitys tunnekasvatuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että lastenlaulut ovat tärkeä väline tunnetaitojen opettamisessa ja niillä on myönteinen vaikutus lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen. Johtopäätöksenä todetaan, että lastenlaulujen systemaattinen käyttö voi rikastuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja tukea lasten hyvinvointia. Aikuisten tulisi ohjata lasten musiikillista toimintaa, jotta lastenlauluilla voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset hyödyt lasten tunnetaitojen ja sosioemotionaalisen kehityksen saralla. Tämä tutkimus luo perustaa jatkotutkimuksille ja kehittää ymmärrystä musiikin käytön merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
-
Lastentarhanopettajien käsityksiä alle kolme- vuotiaiden lasten musiikkikasvatuksesta päiväkodissa (2017)The goal of this research is to explore the perceptions kindergarten teachers, working with children under the age of three, have on the execution of musical education within early childhood education and its significance on a child’s overall growth and development. The research is limited to concerning only the opinions of kindergarten teachers, as for the teachers work as the groups pedagogical leaders and are responsible for the planning and execution of high-quality early childhood education. Musical education is included as a part of other fine arts subjects and musical expression is a typical way of functioning and think-ing for a child. Music has been proven to have an influence on the development of a childs’ personality and therefor it is necessary that various ways of musical expression are sup-ported through musical education in early childhood education. The study has been carried out as a qualitative research, in which the material has been formed with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent with an accompanying letter to 20 early childhood education centers in the city of Vantaa. The final sample con-sisted of the answers of 10 kindergarten teachers. Five of the examinees had a university degree in early childhood education and five had a vocational degree in social work. The material was analyzed by using recurring themes and finding similarities and resemblances in the answers and studying the differences. According to the results, kindergarten teachers saw musical education as a significant sup-port for the development of linguistics within children under the age of three. Musical educa-tion was also seen as creating the feeling of secureness for the child while basic needs were attended to like in toilet and clothing situations. Music was seen as a natural form of interaction with small children. The teachers experienced musical education in their training leading up to their job as a kindergarten teacher differently. Differences between the experi-ences of the university educated teachers and the vocationally trained teachers were visible and also had an effect on the challenges that musical education generated for them. The teachers saw for example their lack of skills in accompaniment and the scarce knowledge of musical theory as a challenge for accomplishing adequate musical education.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miksi musiikin luovaa tuottamista ja luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tavoitteena oli myös selvittää, miksi tutkimuksen mukaan musiikinopetuksen kohdalla luovat työtavat jäävät muihin taideaineisiin verrattuna vähäisiksi ja tämän pohjalta selvittää miten luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keräämiseen käytettiin pääasiassa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia, Helka-artikkelihakua, ERIC-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielmassa käytettiin sekä kotimaista, että ulkomaista kirjallisuutta. Ulkomainen kirjallisuus painottui varsinkin luovuuden käsitteen tutkimisen ympärille. Musiikin luovan tuottamisen opettamisella, ja luovuuden tukemisella yleisesti, havaittiin olevan merkittäviä hyötyjä lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Luovien työtapojen kautta lapsi oppii itseilmaisua ja tulkintaa. Luovien työtapojen on osoitettu motivoivan oppimista ja motivaation todettiin edistävän luovuutta ja parantavan akateemista suoriutumista. Musiikin luova tuottaminen koettiin opettajien keskuudessa usein vaikeaksi ja omat taidot siihen koettiin vajavaisiksi. Luovuutta tukevan opetuksen havaittiin olevan palkitsevaa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteiden mukaisia silloin, kun luovassa työskentelyssä keskityttiin lopputuotoksen sijasta luovaan prosessiin.
-
(2021)Tutkimuksessa käsitellään oppilaan musiikillisen minäpystyvyyden vahvistamista alakoulun musiikkikasvatuksessa. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskomuksia omista kyvyistään suoriutua tietyssä tehtävässä. Oppilaan käsitys omasta minäpystyvyydestä ohjaa oppilaan toimintaa ja on siksi merkittävä osa oppilaan kehitystä. Tutkimuksessa kiinnitetään huomioita tekijöihin, jotka musiikkikasvattajan tulee huomioida pyrkiessään vahvistamaan oppilaiden minäpystyvyyttä. Tutkielman tutkimustehtävä tiivistyy kysymykseen: Miten alakoulun musiikkikasvatuksessa voidaan tukea oppilaan musiikillisen minäpystyvyyden vahvistumista? Teoreettinen viitekehys hyödyntää Albert Banduran (1977) teoriaa minäpystyvyydestä ja sen tiedonlähteistä. Lisäksi tutkimuksessa musiikkikasvatus määritetään perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden (2014) ja Vesiojan (2006) väitöskirjan haastattelujen pohjalta. Keskeisinä käsitteinä tutkimuksessa ovat minäpystyvyys, minäkuva, alakoulu, musiikkikasvatus sekä musiikki. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmän myötä aiheeseen liittyvää aineistoa on hyödynnetty laajasti ja tietoa on tuotettu ilmiön keskeisistä näkökulmista. Menetelmä vaati aineiston huolellista, rehellistä ja puolueetonta käsittelyä. Musiikkikasvatuksessa merkittävässä roolissa ovat opettajan toiminta ja tavoitteet. Jotta luokanopettaja kykenee musiikkikasvattajana tukemaan oppilaiden myönteistä musiikkisuhteen rakentumista, tulee hänen arvostaa oppilaiden rohkeutta esiintyä omana itsenään. Opettajan tulee turvallisessa oppimisympäristössä tarjota oppilaille monipuolisia ja sopivasti haastavia musiikillisia kokemuksia. Oppilaan minäpystyvyyden tukeminen vaatii musiikkikasvattajalta taitoa tuntea oppilaiden mielenkiinnon kohteet ja olla emotionaalisesti läsnä.
-
(2023)Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin minäpystyvyyden vaikutuksia varhaiskasvatuksen musiikkikasvatukseen kasvattajan näkökulmasta. Minäpystyvyys vaikuttaa yksilön uskoon omista toimintamahdollisuuksistaan (Bandura, 1997). Vastuu pedagogiikan toteutumisesta on varhaiskasvatuksen opettajalla. Huoli musiikkikasvatuksen toteutumisesta ja laadusta on kuitenkin noussut esiin viime vuosina (Juutinen ym., 2021; Repo ym., 2019). Opettajan toiminnassa ilmenevä minäpystyvyys heijastuu lapsen kehittyvään musiikkisuhteeseen (Suomi, 2019). Odotukset opettajan osaamiselle ovat melko mittavia verrattuna koulutuksen määrään (Vesioja, 2006). Tutkimustehtävänä on löytää ammattikirjallisuudesta kasvattajan minäpystyvyyttä positiiviseen suuntaan ohjaavia kannustavia ilmaisuja. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen analysoinnissa laadullista sisällönanalyysiä (Kangasniemi ym., 2013; Salminen, 2023; Tuomi & Sarajärvi, 2018). Tutkimustehtävää selvitettiin analysoimalla kuutta musiikkiaiheista ammattikirjaa, joista prosessissa muodostui kolme teemakokonaisuutta. Ammattikirjallisuuden nähtiin olevan samassa linjassa tehdyn tutkimuksen kanssa. Musiikkikasvatuksen lähestymistä helpottaviksi tekijöiksi muodostui kynnyksen madaltaminen, yhdessä tekeminen ja reflektointi. Minäpystyvyyttä tuettiin kirjoissa monipuolisesti käyttäen suoria ilmaisuja sekä ilon, että epävarmuuden kokemuksista. Kasvattajalla on mahdollisuuksia tukeutua kirjoihin, mutta se edellyttää tahtotilaa ja kehittymismyönteisyyttä. Tärkeää on saada toiminnassa uusia positiivisia kokemuksia ja tukea ammatilliseen kehittymiseen. Kasvattaja tarvitsee riittävästi aikaa, laadukasta koulutusta ja työyhteisön tukea minäpystyvyyden kehittymisen mahdollistamiseksi. Olennaista olisi tiedostaa osaamisensa ja keskittyä musiikillisten taitojensa tarkastelun sijaan laajemmin pedagogisten ratkaisujen onnistumiseen ja lapsen osallisuuden mahdollistamiseen. Lisätutkimus varhaiskasvatuksen kontekstissa olisi tarpeen, jotta aiheesta saataisiin lisää käytännön työtä ohjaavaa tietoa ja tieteellistä keskustelua.
-
(2023)Tutkimukseni tavoitteena on kerätä tietoa siitä, kuinka varhaiskasvatuksessa hyödynnetään musiikkia alle kolmevuotiaiden perushoidon tilanteissa. Tämän lisäksi tutkin sitä, tulevatko musiikin aloitteet perushoidon tilanteissa lapsilta vai kasvattajilta. Aiempaa tutkimusta perushoidon tilanteista varhaiskasvatuksesta sekä musiikista varhaiskasvatuksesta löytyy runsaasti. Musiikin käytöstä perushoidon tilanteista ei sen sijaan löydy aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Havainnointi tapahtui pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa yksityisessä musiikkipäiväkodissa. Havainnointi tapahtui kyseisen päiväkodin alle kolmevuotiaiden lapsiryhmässä. Lapsiryhmässä oli kahdeksan lasta. Ryhmässä työskenteli varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Tämän lisäksi ryhmässä oli oppisopimusopiskelija. Havainnoin ryhmää kolmena päivänä, kuusi tuntia per päivä. Perushoidon tilanteita kertyi havainnoidessa 97 kappaletta, joista 34 tilanteessa hyödynnettiin musiikkia. Tutkimuksen tuloksista selviää, että perushoidon tilanteissa käytettiin yhdeksää eri musiikin keinoa: rytmittelyä esineisiin, suulla ja kehoon, sekä laulamista, hyräilyä, loruttelua, soittimien soittamista, musiikin kuuntelemista ja äänimaiseman tekoa. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset sekä kasvattajat hyödyntävät musiikkia perushoidon tilanteissa monipuolisesti. Perushoidon tilanteissa musiikilliset aloitteista 12 oli lasten tekemiä ja 22 oli kasvattajien tekemiä. Lasten musiikillisia aloitteita tapahtuu perushoidon tilanteissa kasvattajiin verrattuna merkittävästi vähemmän. Tästä huolimatta lasten aloitteista pystyy näkemään sen, että he osaavat käyttää musiikkia itseilmaisussa sekä vuorovaikutustilanteissa vertaisten tai kasvattajien kanssa.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena oli tutkia luovuutta sekä improvisaatiota opetussuunnitelman perusteiden (POPS, 2014) yleisiin sekä musiikkikasvatuksen tavoitteisiin peilaten sekä löytää ehtoja musiikin improvisaatiota tukevan oppimisympäristön järjestämiselle. Idean aiheeseen sain omasta harrastustaustasta ryhmäpainotteisesta musiikin improvisoinnista. Improvisoinnin vastavuoroisen vuorovaikuttamisen myötä olen kiinnittänyt huomiota ryhmädynamiikan kehittymiseen, jonka myötä improvisointi on kehittynyt, ja ymmärrys siitä tietynlaisena itsetuntoa vahvistavana asenteena erilaisia tilanteita ja asioita sekä näiden lähestymistä kohtaan on myös vahvistunut. Aikaisemmat tutkimukset musiikin improvisaatiosta tukevat havaintoa. Musiikin luovan tuottamisen eli improvisaation opetus näyttäytyy aineiston perusteella kuitenkin vähäiseltä suhteessa musiikkikasvatuskulttuurin painottamaan toisintamista ja kulttuuriperinteen siirtämistä ilmentävän musiikkitoimintaan. Sen toteuttamiseen liittyvät haasteet sekä kielteiset asenteet eivät aineiston perusteella myöskään edistä improvisaation opetuksen toteuttamista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jota lähestyin 2000-luvun jälkeistä vertaisarvioidun aineiston yhtäläisyyksiä kooten sekä vuoropuheluttaen ja myös teoriakirjallisuuteen syntetisoiden. Suomalaisten kokoomateosten artikkeleita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta olen tutkielmassani myös hyödyntänyt erityisesti teoreettisessa viitekehyksessä. Tarkastelin aineistoa omaperäisyyden luovuuskäsityksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittujen musiikkikasvatuksen sekä yleisten tavoitteiden kautta. Tulokset musiikin improvisaatiota tukevasta oppimisympäristöstä osoittivat toistuvasti, että sen toteutuminen edellyttää sekä oppilaan vapautta lähestyä improvisointia omaperäisesti ja rakennetta, jossa ilmenee sekä rajat että tavoitteet luovaa ilmaisua tukevalle toiminnalle ja turvallisen ilmapiirin luomiselle. Lisäksi opetustilannetta ja opetustavoitteita mukaileva opettajan sensitiivinen pedagoginen ote osoittautui tärkeäksi oppilaiden musiikin improvisoinnin toteuttamisessa. Improvisointi ilmentää tekemisen tapana ja asenteena itseohjautuvaa aktiivista toimintaa, oppimaan oppimista suhteessa olemista toisiin, tilanteisiin ja ympäröivään maailmaan, oikean, todellisen ja kauniin etsintää, asioita, jotka ovat opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) mainittuja kasvatuksen tavoitteiden kulmakiviä.
-
(2019)The intention of this study was to discover how teachers of early education use music with children under 3 years old at day-care center. I also wanted to find out how important it is for them and what kind of challenges does the usage of music introduce. The theoretical framework of the study consists of the significance of music at day-care center and the benefits of music for children regarding to different studies. In the theory section of this study I also go through the definition of musical education and the importance of music according to early childhood and education care plan. (2016) The study was implemented as a qualitative study, in which the research material was collec-ted by a half-structured theme interview. The intention was to find out the experiences of the teachers of early education on how they use music at the day-care center, how important they find the usage of music and what kind of challenges they have experienced when using music with children that are under 3 years old. For the study I interviewed three teachers of early education. I analysed the material by using material based content analysis. The results showed that teachers of early education use music in the everyday life of the day-care center and they associate it together especially with transitions and basic functions. All of the teachers of early education mentioned the calming effect of music and pointed out how it affects the lingual development of the children. In their opinion music is relatively easy to use although they don’t have musicianship. According to them, a training where songs and instruments used in the songs would be practised, could be important for the musical educa-tion.
-
(2018)Aims. In 2014 the principles of primary school’s curriculum were renewed. The curriculum states the aims of teaching of music to be the following: “Students’ thinking and comprehension is improved by offening regularly possibilities for acting with sound and music, composing and other creative creationing.” Creative creation of music has arisen to be a current research topic in the field of music education, because even though musical inventing has been a part of music education for a long time, the new curriculum emphasizes especially the creative creation as the aim of the education. The aim of this study is to find out what kind of challenges creative creation involves. I will define the concept of the creative creation of music in the beginning of this study and later on I will gather together challenges related to the concept from literature and previous studies. Method. I chose narrative qualitative literature review as the research method for it supported the aims of my study the most. This type of literature review aims to collect incoherent information about the studied phenomenon and form an inclusive description. The keywords I used were for instance “creative creation of music” and “creativity and music”. I analysed the collected results by first picking the challenges and then organizing them into four different categories; external factors, factors related to the teacher and the student and general music education challenges. I also created sub-categories for clarity. Results and conclusion. The research showed that the biggest challenges in the creative creation of music were related to large group sizes, lack of education and lack of time. Other challenges were lack of interest among students, financial cuts in education, and the fact that teachers did not use the ways of creative creation of music. In conclusion I can state that the concept of creative creation of music and the methods related to it are not yet known well enough. The empowerment of creative creation of music also requires resources.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastelen musiikin aivotutkimuksien tuloksia ja niiden mahdollisia hyötyjä oppiaineiden integroimisessa alakoulussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luokanopettajien kokema pätevyys musiikinopetuksessa on poikkeuksellisen heikkoa suhteessa muihin oppiaineisiin. Pohdin mahdollisuuksia pätevyyden lisäämiseen integroinnin keinoin sekä sitä, miksi musiikkikasvatuksen tiedostettuja hyötyjä ei käytetä opetuksessa nykyistä laajemmin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa huomion saavat tieteelliset artikkelit musiikin myönteisistä vaikutuksista aivojen toiminnassa. Artikkelien tarkastelussa tavoitteena on selvittää, millaisia tuloksia on saatu ja voivatko ne tukea musiikin integroimista alakoulun eri oppiaineissa. Musiikin aivotutkimukset puhuvat sen puolesta, että musiikin integroimista tulisi käyttää nykyistä laajemmin. Musiikin käyttäminen opetuksessa muutenkin kuin vain niille tarkoitetuilla oppitunneilla on hyödyllistä monessa suhteessa. Musiikki auttaa oppilaita muun muassa keskittymään sekä rentoutumaan, ja kielelliset sekä motoriset valmiudet paranevat musiikkiharrastuksen myötä. Lisäksi alakoulussa annettu musiikinopetus lisää nuoren hyvää itsetuntoa. Sekä opettajien yleinen tietämys aiheesta että luokanopettajakoulutuksen aikana annettavat musiikin opettamisvalmiudet ovat suppeat. Lisäämällä tietoa musiikin hyödyistä aivoille voitaisiin saada luokanopettajille motivaatiota lisätä integrointia eri oppiaineiden kesken.
-
(2022)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä keinoin opettaja voi musiikin tunnilla tukea lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä. Itsetunnolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ihmisen käsitystä ja kokemusta itsestään ja omasta arvostaan. Opettajalla on suuri merkitys oppilaiden itsetunnon kehitykseen, koska itsetunto kehittyy juuri ensimmäisinä alakouluvuosina. Itsetunto vaikuttaa vahvasti lasten ja nuorten elämään koko elämän ajan, ja sen vuoksi opettajan on tärkeää tukea itsetunnon kehittymistä parhaansa mukaan. Toteutin tutkimuksen kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Etsin aineistoa useista tietokannoista: Helkasta, Ericistä, Taideyliopiston Finnasta ja Google Scholarista. Käytin hakusanoina muun muaassa seuraavia termejä: musiikkikasvatus, musiikki, itsetunto sekä erityisesti näiden englanninkielisiä vastineita music education, music ja self-esteem. Aineistooni valikoitui 8 englanninkielistä ja vertaisarvioitua artikkelia, jotka on julkaistu vuonna 2009 tai sen jälkeen. Oppilaiden kokema turvallisuuden tunne musiikin tunnilla toistui monessa aineistossa: sen koettiin mahdollistavan itsetunnon kehityksen. Musiikin tunnilla opettajien kannustuksella oli oppilaille suuri merkitys. Opettajien tulisi suhtautua virheisiin oppimistilanteina ja antaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet harjoitella instrumenttien soittoa, laulua tai muita musiikillisia taitoja. Turvallisuuden tunteen lisäksi toinen monessa artikkelissa mainittiin pienryhmämuotoinen ja ”normaalien” musiikintuntien lisäksi tehtävä musiikinopetus, joka on suunniteltu kehittämään itsetuntoa. Pienryhmäopetuksessa keskityttiin myös monesti lapsille tuttujen lastenlaulujen ja kansanlaulujen harjoittelemiseen, mikä varmasti lisää lasten turvallisuudentunnetta ja kehittää itsetuntoa.
-
(2017)The purpose of this study was to examine how music appears as a part of kindergarten-specific curriculums for preschool education. The aim of this study was to find out what are the methods in which musical activities are planned and described in the curriculums. Another aim was to examine how the discovered mentions compare to the national core curriculum for pre-primary education (2014) and the goals for music it describes as a part of early childhood education. This study was carried out as a qualitative research. The material used for this study was 288 kindergarten-specific curriculums for preschool education found available online on the official Helsinki city’s web page. All of the kindergartens were Finnish speaking. The material was analyzed using content analysis and an analysis matrix was formed based on the themes found in the material. In the kindergarten-specific curriculums for preschool education, music was found in many contexts. 47 of the curriculums did not specify music-related activity. The goals found in the curriculums based on the analysis were music education, supporting language development and multiculturalism, multi-media literacy, supporting cognitive development and increasing overall well-being. Methods for musical activity found in the material were deploying themes and project-based activities, collaboration with external agents and the inclusion of children in planning the activities. Music was seen as a part of everyday life and musical activity was often combined with other subjects such as physical education, drama and visual arts. The kindergarten-specific curriculums described goals that were in line with the national core curriculum (2014) and added more detailed goals based on the needs of each preschool group.
-
(2019)This bachelor’s thesis is intended to study the importance of music education in early childhood according to previous studies. The attempt is to find definitions and benefits to early childhood music education from earlier studies. Narrative literature review was used as a research method in this bachelor’s thesis. The theoretical framework of the research consists of presenting the guiding documents of early childhood education and a small review of the literature on music education. The research material consists of previous studies and research articles. The research material was searched using the Google Scholar search engine and electronic databases of University of Helsinki. In the analysis of the research data, the research questions led the pick of the material when intend was to find relevant information to this bachelor’s thesis. Related literature, as well as research articles used in the research showed that music education supports linguistic development of children and helps building social skills, and cultural understanding. The research material showed that high-quality music education is versatile and takes into account the physical, mental and social skills associated with the age of children. High quality music education thus supports the child's development in many other areas of development. In addition, child-based teaching methods seem to yield positive results according to the research used in the thesis. In addition to the children's musical development, the child-oriented approach of teaching seems to support their self-esteem and sense of belonging to the group. It is possible to apply the literature review and its results in further studies, for example, when studying the importance of music education only from the perspective of a teacher or a child. It is also possible to use the thesis when studying only a specific area of music education or children's development.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatus on varhaiskasvatuksessa ja kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Halusin tutkia alle kolmevuoti-aiden musiikkikasvatuksen toteuttamista, sillä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikes-kus, 2019) teettämän kyselyn mukaan taidekasvatus, johon myös musiikkikasvatus kuuluu, ei aina toteudu varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen edistäjänä, ja se on siksi tärkeä osa varhaiskasva-tusta. Aiempaa tutkimustietoa yli kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksesta on jo jonkin verran, mutta alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta on tutkittu hyvin vähän. Pidän aiheen tutkimis-ta myös tästä syystä todella tärkeänä. Aiemman teorian pohjalta muodostin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: Miten alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta toteutettiin alle kol-mevuotiaiden lapsiryhmissä, ja mitkä asiat vaikuttavat musiikkikasvatuksen toteutukseen päi-väkodeissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja sen aineiston keräsin ky-selytutkimuksen avulla. Kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimukseen osallistuneita varhaiskasvattajia olivat var-haiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat sekä perhepäivähoitajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyy-siä hyödyntäen. Aineiston analysointi suoritettiin ensin pelkistämällä vastaukset, jonka jäl-keen ne jaettiin pääteemojen mukaan kategorioihin. Tulosten mukaan musiikkikasvatuksen tavoitteiksi oli yleisimmin määritelty ilon ja riemun tuottaminen lapsille musiikin kautta, soittimiin tutustuminen, sekä puheen- ja kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla. Musiikkikasvatusta toteutettiin ryhmässä esimerkiksi erilaisin lo-ruin ja laululeikein, yhteisillä lauluhetkillä sekä musiikkiliikunnalla. Laulamista ja musisointia oli usein hyödynnetty päivän aikana myös siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Musiikkikasva-tusta edistäviä tekijöitä oli esimerkiksi kasvattajien asenne musiikkikasvatusta kohtaan sekä tiimin yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat musiikkikasvatuksen toteutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkikasvatusta alle kolmevuotiaiden ryhmissä edisti se, että kasvat-tajat pitivät musiikkikasvatusta tärkeänä ja olivat sitoutuneet laatimaan tavoitteet musiikkikas-vatukselle. Kasvattajat kokivat, että heidän oma kiinnostuksensa musiikkia kohtaan tarttuu myös lapsiin, jolloin lapset saavat monipuolisempia kokemuksia musiikista ja musiikin vaikutukset lasten kehitykseen ovat rikkaampia.
-
(2016)Children’s socio-emotional, cognitive and psychomotor learning development can be supported by deliberate and target-oriented music education. There is evidence of music functioning as a mean in expressing and processing emotions, and as a thrust in interaction between adult and child. In my thesis I examine kindergarten teachers’ perceptions of music education. My aim is not only to observe common conceptions but as well explore if music education materializes in Helsinki hence it is entered in the early childhood curriculum. Apart from this I’m clarifying how kindergarten teachers find their competence as executors of early childhood curriculum based music education. Qualitative methods were applied in the study. Data was collected by theme-centered interviews. The themes and a few questions were outlined and carried out in the interviews. Five kindergarten teachers took part in the interviews. Content analysis was applied in analysing the data. In findings there emerged a conception of music education as a significant part of kindergarten routines among teachers. Each of the informants signified the importance of music education in different ways. All of the teachers found one selves to execute music education nearly as entered in kindergartens curriculum. Some of the teachers’ reflected on ones’ action during the interviews and described how music education could be executed even better. The teachers’ found also that they posses the required knowledge and skills in executing music education as entered in the curriculum. According to the interviews there is nonetheless evidence that teachers’ posses varying level of skills. Some of the teachers’ were aware of requirements in developing ones’ skills despite of not being able to specify those.
-
(2017)This research aimed to study how music education can be used as a support for Finnish as a second language teaching in early childhood education. In particular, a specific project was studied in which music education was emphasized in a kindergarten in Espoo. The effects of music education have been studied internationally but these researches have focused on monitoring for example the development in fonological awareness. This research took a wider perspective on how music education affected second language learning. Such a wider perspective is important in the context of early childhood education where learning happens in every situation. The research material consisted of five interviews and a selected article. Interviews were conducted as theme interviews and transcribed for analysis. The research material for this qualitative research was analysed according to content-driven analysis. Music education supports second language learning in many ways. The repetitive nature of songs helps to memorize words. When pictures are used as a support for the lyrics of the songs, children can easily understand what the lyrics are about and this has a positive effect on both concentration and memorizing of lyrics. Songs that include playful elements act as a form of directed play where the teacher can support equal participation by all the children. It is however essential that these songs with play do not require any language skills for participation so that each child can feel the joy of succeeding in musical play amongst peers. Language learning can start only after child feels safe in the new environment. Safety can easily be created by building every music lesson with the same structure. Lastly it is important to notice how the interaction between adults and children affect second language learning. Sensitive adult can observe and notice even the smallest signs of communication from the children. The interaction between adults and children would be a fruitful research topic for future studies around the topic of music education and second language learning.
Now showing items 1-20 of 37