Browsing by Subject "musiikkiteknologia"

Yhteiskuntamme ja sen sisältämä teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja näin ollen koulutkin saavat uusia välineitä ja materiaaleja, joita hyödyntää opetuksessa. Teknologian kehityksen ohella myös opetustavat kehittyvät ja muuttuvat. Yhteiskuntamme nopea kehitys on nostanut jo tunnetun kyvyn entistä enemmän esille, luovuuden. Samoin luovuuden kehittymisen merki-tystä lapsen ja nuoren elämässä ollaan korostettu tulevan työelämän ja muun elämän kannal-ta. Kirjallisuuskatsauksessani tarkoituksena olisikin selvittää ja tarkastella kuinka aikaisem-missa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa luova oppiminen sisältyy ala-asteen musiikinopetuk-seen. Lisäksi tarkoituksenani on selvittää kuinka musiikkiteknologiaa voidaan hyödyntää musiikin luovaan tuottamiseen ja luovaan oppimiseen musiikinopetuksessa. Kandidaatintutkielmani toteutin kirjallisuuskatsauksena ja aineiston etsimiseen hyödynsin Helka-kirjaston hakupalvelua ja Googlen tarjoamaa hakukonetta Google Scholaria. Google Scholarista löysin aikaisempia tutkimuksia, jotka olivat hyödyllisiä omalle aiheelleni. Tarkem-min määriteltynä hyödynsin teoriakirjallisuutta, sähköisiä tutkimuksia sekä vuoden 2014 pe-rusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tutkimusaineiston perusteella luovaa oppimista ja musiikin luovaa tuottamista, joissa oppilaat pääsevät itse varsinaisesti olemaan toimijoita ja osallisia oppimisessa pitäisi sisällyttää musii-kinopetukseen. Musiikinopetuksessa oppilaiden oppimiseen pitäisi sisällyttää produktiivista kasvatustoimintaa, jossa he pääsevät itse luomaan uutta ja kokeilemaan erilaisia vaihtoehto-ja. Opettajat mainitsivat, että oppilaat innostuivat aina tablet-laitteiden ja tablettisovellusten käytöstä opetuksessa. Lisäksi teoriakirjallisuudesta ja edellä mainisemani aikaisemman tut-kimuksen haastateltavat opettajat nostivat esille tablettisovellusten tehokkuuden oppimisen näkökulmasta. Tablettisovellusten toiminnot ja sisällöt olivat oivallisia musiikinopetukseen, luovan oppimisen ja musiikin luovan tuottamisen kannalta. Yleinen käsitys oli, että luovaa op-pimista, musiikin luovaa tuottamista ja tablet-laitteiden hyödyntämistä pitäisi sisältyä perus-koulun ala-asteen musiikinopetukseen.

Musiikkiteknologia on olennainen osa perusopetuksen ja lukion musiikin opetusta, mutta varhaiskasvatuksessa teknologian käyttö musiikillisessa ilmaisussa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää musiikkikasvatuksen filosofista taustaa ja suomalaista perinnettä sekä varhaiskasvatuksen musiikillisen ilmaisun tavoitteita ja hahmotella näiden pohjalta musiikkiteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia varhaiskas-vatuksen musiikillisessa ilmaisussa ja toiminnassa. Tutkimukseni ote oli vahvasti teoreettinen ja tutkimuskohdetta käsitteellisesti jäsentävä. Tapaani rakentaa ymmärrystä ohjasi Hans-Georg Gadamerin määritelmä hermeneutiikasta filosofisena menetelmänä. Käytin lähteinä pääasiallisesti musiikkikasvatusta, musiikkitiedettä ja musiikin filosofiaa koskevaa kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä musiikkikasva-tusta ohjaavia ohjausasiakirjoja. Tutkimukseni mukaan musiikilla oli kaksijakoinen asema filosofien näkemyksissä antiikista saakka: musiikin nähtiin kuvastavan maailmankaikkeuden rationaalista järjestystä, mutta toisaalta voimakkaan affektiivisuutensa vuoksi musiikki koettiin uhkana järjestykselle. Musiikkikasvatuksen taustafilosofioissakin oli nähtävissä kaksijakoisuutta: jako esteettiseen ja praksiaaliseen näkemykseen. Kansakoulun alkuvaiheissa laulu oli pakollinen oppiaine. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä oppiaineen nimeksi muutettiin musiikki ja musiikkiteknologia tuli esiin äänilevyjen yleistyessä opetuksessa. Varhaiskasvatuksen musiikillinen ilmaisu ja toiminta tulee olla ohjausasiakirjojen mukaan leikkilähtöistä ja eheyttävää. Etenkin äänen tallentaminen, sekvensseriohjelmat ja syntetisaattorit tarjoaisivat hyviä pedagogisia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen musiikilliseen ilmaisuun.