Browsing by Subject "musiikkiterapia"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2017)Depression is one of the most common psychological symptoms that often occurs with dementia. It can be a risk factor for dementia to develop, or it can also appear after dementia causes losses to a patient’s abilities. Depression has been shown to hinder the functional status of a patient with dementia even further. Using medication to treat depression in patients with dementia holds the risk of side effects. Instead, psychosocial treatments should be considered essential in the treatment of depression in dementia patients. The purpose of this review is to examine psychosocial treatments used for treating depression in patients with dementia. Of these treatments, psychotherapy, music therapy and reminiscence therapy are considered further. The evidence for psychotherapy, music therapy and reminiscence therapy is partly conflicting, but overall quite promising. In the future, more randomized controlled trials should be carried out, but there is also a need for qualitative studies to clarify which mechanisms enable treatments to affect depression in dementia patients.
-
(2020)Objectives. Alzheimer’s disease’s (AD) prevalence is currently explosively increasing because of progressive aging of the population. It causes serious problems among individuals and in community basis. AD is a progressive disease which causes gradual deterioration of different aspects of cognition (especially memory), behavioral- and emotional symptoms and problems with social relationships and everyday life. Non-pharmacological treatments are needed for comprehensive rehabilitation because medical interventions have very limited effectiveness. The goal of this review is to answer the question: Are creative therapies (music-. dance/movement- and art therapies) effective treatments as a part of comprehensive rehabilitation of AD? Method. Literature of this review was searched from PubMed, PsychINFO and Google Scholar database. Results and conclusion. Research about creative therapies are still very limited but there is already evidence especially about how music therapy can positively affect patients’ behavioral symptoms and emotional problems. Still there is lack of evidence about effectiveness of creative therapies to cognitive problems of AD.
-
(2023)Objectives. In the modern times, music and music therapy have emerged as versatile forms of treatment and rehabilitation. Music is also common means of regulating emotions by humans. Problems with emotion regulation can predict and maintain various psychopathological phenomena. The objective of this literary review was to examine if music and music therapy can be beneficial concerning emotion regulation and its possible problems. Methods. Articles for this review were searched in the PubMed and Google Scholar databases. Ultimately, nine articles addressing connection between music and emotion regulation were selected. These articles consisted of interventions and studies concerning beneficial use of music in respect of emotion regulation. Results and conclusions. The research evidence finds that music and music therapy can be used diversely in emotion regulation and the focusing interventions. The effects of the interventions were mostly significant, improving one or several aspects of emotion regulation, such as emotion awareness and confidence in regulating one’s emotions. It was also observed that music can be used as a beneficial or detrimental means of regulating one’s emotions. This should be taken into consideration when designing music therapy focused treatment, for example. The studies selected for this review were vastly different concerning their methods, and it was difficult to create a more detailed image of the potential for music and music therapy to support emotion regulation. However, the field of research in question is still young and this review gives encouraging evidence for the future of music and music therapy in emotion regulation.
-
(2022)Objectives. Prenatal depression is one of the most common mental disorders during pregnancy. It not only causes notable distress to the mother but also to the rest of the family. When choosing treatment, the well-being of the fetus should also be taken into consideration. Music has been proven to have benefits as a treatment method but not any notable adverse effects. This suggests that it could be a practical treatment method in treating prenatal depression. The aim of this review is to find out whether music interventions could be effective methods to treat prenatal depression. In addition, it is examined how these music interventions have been carried out and what could be their possible contributing factors. Methods. The literary research was done on PubMed database. The words used for title and abstract were “depress*” and “music” and “antenatal” or “antepartum” or “prenatal”. In addition, the references of the found meta-analyses and reviews were scoped. All studies included had to be based on a randomized controlled trial. Five research papers were selected into this review. All the subjects were pregnant women who volunteered to participate in the studies. Results and conclusions. The reviewed studies in this review suggest that music interventions can reduce the amount of depression symptoms on pregnant women. The studies found for this review carried out music interventions as music interventions that were focused on listening to music and as music interventions that were focused on singing. However, this review cannot answer which one of these interventions is more effective in the treatment of prenatal depression. Possible mechanisms of action could be related to adding enjoyable action to one’s daily life that aid relaxation. However, there is not a lot of research literature concerning the subject, and, in the future, it is relevant that there would be studies comparing different music-interventions on pregnant women. This is of essence because music interventions could have efficient and cost-effective usage in the future for the treatment of prenatal depression.
-
(2018)The prevalence of autism spectrum disorder (ASD) and other pervasive developmental disorders has been growing for decades. This results in an increasing amount of special needs in the school environment. ASD is a neurobiological disorder which particularly occurs as problems in reciprocal social relationships and communication. The emergence of reciprocal interaction is a key factor in a successful supporting process. Previous studies show that attending music therapy may improve social skills for children and adolescents with autism spectrum disorder. Thus, including applications of music therapy in the supporting of students with ASD could be beneficial, but the lack of recent studies about feasible applications in the school environment is notable. The purpose of this study was to examine the methods and effectiveness of music therapy interventions carried out in a school environment to support children and adolescents with ASD. Alternative instruments to support learning are researched in this study. The study was conducted as an integrative literature review. Five methodologically differing international and scientific articles were chosen for this review. Concrete descriptions of used methods and their effectiveness were researched. The collected data was categorised and synthesised to answer the research questions. The results indicated a broad range of musical methods which all belong to one or more of the following categories: individual or group therapy, receptive or active therapy, communication based or learning theoretical therapy. Positive effects were identified in the field of joint engagement, teacher-student relationships and socio-emotional skills in general. In comparison with ordinary teaching methods, musical methods didn’t seem to produce any better results in terms of academic skills. This study shows that long-term and communication based applications of music therapy in the school environment can be useful for supporting children and adolescents with ASD.
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on arvioida tutkimusnäyttöä musiikkiterapian toimivuudesta minimaalisen tietoisuuden tilan potilaiden hoidossa. Minimaalisen tietoisuuden tila tarkoittaa pitkittynyttä muuttunutta tietoisuuden tilaa, jolle on tyypillistä epäjohdonmukaisesti esiintyvä, mutta selvä kyky reagoida ympäristöönsä ja osoittaa siten merkkejä tietoisesta prosessoinnista. Useita hoitokeinoja on tutkittu tilan kuntouttamiseksi, mutta hyödyt ovat olleet rajalliset. Musiikkiterapiaa on ehdotettu kustannustehokkaaksi ja hyvinvointia lisääväksi hoitovälineeksi minimaalisen tietoisuuden tilan kuntoutuksessa. Yleisimmin ehdotettuja vaikutusmekanismeja on kaksi. Niin kutsutussa vireystila ja mieliala -hypoteesissa musiikin kognitiivista toimintaa edistävät vaikutukset johtuvat musiikin aikaansaamista hermoston vasteista, vireystilan noususta ja vaikutuksesta mielialaan. On myös ehdotettu yksilölle merkityksellisen musiikin virittävän aivoissa elämänkerrallista aktivaatiota, kuten muistelua, tunteita ja itseen liittyvää prosessointia. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin PubMed-, Scopus- ja Google Scholar -tietokantoihin. Hakusanoina käytettiin termejä “minimally conscious state”, “music therapy” ja “disorders of consciousness”. Tulokset ja johtopäätökset. Useissa musiikkiterapian toimivuuteen keskittyvissä tutkimuksissa on havaittu musiikin olevan yhteydessä parempaan potilaan lopputulemaan, esimerkiksi parempiin pisteisiin tietoisen toiminnan mittareissa ja vähäisempään behavioraalisten häiriöiden esiintyvyyteen. Metodologisesti laadukasta tutkimusta tarvitaan lisää tarkempien vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi, toimivuuden varmistamiseksi ja vaikutusten pysyvyyden selvittämiseksi. Potilaat ovat keskenään erilaisia iän, vamman etiologian, diagnoosin, ja sen ajan suhteen, mikä on kulunut aivovamman tapahtumisesta. Lisätietoa tarvitaan siitä, miten nämä potilaiden tilanteiden yksilölliset piirteet vaikuttavat musiikkiterapian toimivuuteen. Tällä hetkellä ei ole yleisesti käytettyä, standardisoitua musiikkiterapiaa ja erilaisia menetelmiä vertailevaa tutkimusta tarvitaan, jotta suositusten tekeminen olisi mahdollista.
-
(2022)Tämä katsaus selvittää musiikkiterapian kognitiivis-affektiivisia vaikutusmekanismeja depression hoidossa. Tavoitteena on tarkastella musiikkiterapian ja musiikin vaikutuksia depression keskeisimpien oireiden näkökulmasta. Lisäksi katsauksessa sivutaan musiikkiterapian vaikutuksia depressioon liittyvän matalan toimintakyvyn sekä sairauden kanssa usein samanaikaisesti ilmenevien ahdistuneisuusoireiden suhteen. Depression ydinoireita ovat mielialan lasku tai turtuus sekä mielihyvän puute. Musiikkiterapia ja musiikki vahvistavat positiivista affektiivisuutta, kuten ilon, hauskuuden ja toivon tunteita. Musiikkiterapia vahvistaa usein depressiossa merkittävästi heikentyneitä itsetuntoa, minäpystyvyyttä ja toimijuuden kokemusta. Musiikkiterapia tuottaa syvää rentoutumista, mikä edistää mielialan nousemista ja mielihyvän lisääntymistä. Sekä musiikkiin liittyvä käytös että itse musiikki tuottavat mielihyvää. Ryhmämuotoinen musiikkiterapia voi olla erityisen hyödyllistä sosiaalisista oireista kuten yksinäisyydestä kärsiville, sillä se luo sosiaalista koheesiota ja edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomista. Musiikkiterapia edistää terapeuttisen allianssin muodostumista, mikä voi lisätä hoitomyönteisyyttä sekä sitoutuneisuutta hoitoon. Mielialaan ja mielihyvän puutteeseen liittyvien oireiden lisäksi depression taudinkuvaan liittyvät olennaisesti kognitiiviset oireet. Keskeisimpiä näistä on toiminnanohjauksen heikentyminen, johon liittyy oppimiskyvyn heikkeneminen, negatiivisten ajatusvinoumien vallitsevuus ja ruminaatio. Erityisesti ekspressiivinen musiikkiterapia vaatii toiminnanohjauksen prosessien laaja-alaista aktiivisuutta. Yksi musiikkiterapian keskeisimmistä vaikutusmekanismeista on neuroplastisiteetin lisääntyminen, jolloin kognitiivinen joustavuus voi parantua ja ajatusvinoumat sekä ruminaatio vähentyä. Musiikilla on potentiaalia tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja vireystilan säätelyn prosessien kannalta, mikä mahdollistaa läsnäolon nykyhetkessä. Depressioon liittyy usein subjektiivisesti koettua ajan kulun hidastumista, jota musiikkiterapia voi nopeuttaa flow-kokemusten myötä. Musiikkia ja musiikkiterapiaa voidaan pitää eräänlaisena aikakoneena, jonka avulla pystytään sekä juurtumaan nykyhetkeen että matkaamaan menneisyyden avainhetkiin ja tarkastelemaan mielenterveyden ongelmien juurisyitä. Musiikkiterapialla onkin monia muistiin, erityisesti autobiografiseen muistiin, liittyviä vaikutusmekanismeja. Musiikkiterapia on valtavan potentiaalinen hoitomuoto, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteisille psykoterapioille ja lääkehoidolle. Erityisesti toimintakyvyn tai kognition rajotteiden kohdalla musiikkiterapia on perinteistä psykoterapiaa inklusiivisempi vaihtoehto. Musiikkiterapia on matalariskinen ja erityisen hyvin siedetty hoitomuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet musiikkiterapian lievittävän masennusoireita keskisuurin tai suurin efektikoin standardihoidon lisänä, mutta pitkäaikainen vaikuttavuus on tosin vielä kyseenalainen. Vaikutusmekanismitutkimuksella voitaisiin selvittää, mitkä vaikutusmekanismit tehoavat minkäkin tyyppisiin depression profiileihin tai oireisiin, kuten matalaan toimintakykyyn, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen tai itsetuhoisuuteen. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin hoitoa räätälöidä yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hoidon yksilöinti lisäisi sen tehokkuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää millä tavoin musiikki on yhteydessä autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Miten musiikkiterapia vaikuttaa autismikirjon lasten vuorovaikutustaitoihin? Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa elämää ja niitä on tärkeää päästä oppimaan jo lapsena. Näin lapsi pystyy varhain tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja viestimään siinä. Monet tutkimukset ovat todenneet vuorovaikutuksen olevan haastavaa autismikirjon henkilöille, joten halusin selvittää mitä tämänhetkiset tutkimukset ovat löytäneet aiheesta ja voiko näitä prosesseja hyödyntää varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Tein tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena teoriaohjaavan analyysin keinoin. Hain aineistoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta, Google Scholarista, PubMedista, Finnasta, E-thesisistä ja Helmetistä. Rajasin aineistoa useaan kertaan ja lopulta kirjallisuutta kertyi yhteensä yksitoista englanninkielistä ja yksi suomenkielinen tutkimus. Tämän jälkeen tutkin tutkimusten tulososioista nousevaa aiheeseen liittyvää tietoa ja luokittelin tulokset yhteneviin alaluokkiin. Tästä ja teoriasta vedin aiheeseen liittyvät tulokset. Musiikkiterapia vaikutti pääsääntöisesti kaikissa tutkimuksissa myönteisesti autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Erityisesti non-verbaalinen viestintä parani musiikkiterapian avulla. Lisäksi verbaalisen ja tiedostamattoman viestinnän kohdalla tapahtui kehittymistä. Musiikkiterapia hoitomuotona oli tärkeää järjestää erityisesti rutiineita noudattaen pitkällä ajanjaksolla. Musiikkiterapiasta ei havaittu olevan haittavaikutuksia autismikirjon lapsille. Tämän tutkimuksen mukaan musiikkiterapian keinoja voitaisiin hyödyntää jossain määrin varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Terapian hyödyntämistä tulisi kuitenkin soveltaa ryhmästä riippuen.
Now showing items 1-9 of 9