Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "muuttumaton ajattelutapa"

Sort by: Order: Results:

  • Roimola, Meri-Tuuli (2021)
    Tavoitteet. Kasvun ajattelutapa liittyy Carol Dweckin kehittämään teoriaan älykkyyteen kohdistuvista ajattelutavoista. Teoriassa puhutaan kasvun ajattelutavasta ja muuttumattomasta ajattelutavasta, ja niiden väitetään vaikuttavan merkittävästi oppimiseen. Teoria on kuitenkin saanut myöhemmin kritiikkiä muissa tutkimuksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tehdä aikaisempia tutkimuksia yhteenkokoava kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa ja opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kasvun ajattelutapa vaikuttaa matematiikan oppimiseen, ja mitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa olisi hyvä käyttää kasvun ajattelutavan näkökulmasta. Tutkielmassa kootaan yhteen näitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa sekä aikaisempien tutkimusten tuloksia liittyen kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa. Menetelmät. Tutkielma oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen ja opettamisen välisiin yhteyksiin perehtyneistä aikaisemmista tutkimuksista. Aineistonhaussa oli käytössä neljä eri tietokantaa: Helka, ERIC, EBSCO ja Google Scholar. Tutkimusaineistossa oli mukana 12 artikkelia, joista yksi oli kirjallisuuskatsaus ja loput monimenetelmällisiä empiirisiä tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Kasvun ajattelutavalla näytti olevan positiivinen vaikutus matematiikan oppimiseen osassa artikkeleista. Osassa aineistoa väitettiin, ettei ajattelutavalla olisi juurikaan vaikutusta oppimiseen. Eniten hyötyä kasvun ajattelutavasta vaikutti olevan matematiikassa heikosti suoriutuville oppilaille, ja suurimman osan aineistosta mukaan ainakin pitkällä aikavälillä kasvun ajattelutapa näytti johtavan parempiin tuloksiin matematiikan oppimisessa. Osassa tutkimuksista taustatekijöillä, kuten sukupuolella, oli merkittävä vaikutus, kun taas osassa taustatekijät joko sivuutettiin kokonaan tai niillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia oppimisen ja ajattelutavan kannalta. Hyväksi todettuja toimintamalleja tai huomioitavia seikkoja opetuksessa olivat ainakin seuraavat: kasvun ajattelutavan opettaminen, kehuminen, ryhmäjako, keskusteleminen tunnilla, oppilaslähtöisyys, jatkuva palaute, tehtävien haastavuus, opettajan puhetapa ja positiivisen ilmapiirin tukeminen. Vaikka kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen yhteyden vahvuudesta ei ole täyttä varmuutta, kasvun ajattelutapa vaikuttaa hyödyttävän matematiikassa heikosti suoriutuvia ja yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia oppilaita. Taustatekijöihin liittyviin ennakko-oletuksiin kannattaa tuloksista päätellen kiinnittää huomiota. Opettajan toiminnalla matematiikan tunneilla näyttää olevan merkitystä opetuksen laadun, oppilaille muodostuvien ajattelutapojen ja tasa-arvon kannalta.
  • Ahtola, Sini (2021)
    Carol Dweckin kasvun ajattelutavan teorian mukaan voidaan erottaa kaksi erilaista toimintaa ohjaavaa ajattelutapaa; muuttumaton ajattelutapa ja kasvun ajattelutapa. Älykkyyttä ja muita ominaisuuksia voidaan pitää muuttumattomina ja synnynnäisinä, joihin ei voi juurikaan vaikuttaa, tai niihin voidaan suhtautua kasvun ajattelutavan mukaisesti kehitettävinä ominaisuuksina. Ajattelutavat vaikuttavat erityisesti siihen, miten henkilö suhtautuu haasteisiin. Ajattelutapojen vaikutusta oppimiseen on tutkittu runsaasti nuoremmilla oppilailla, mutta korkeakouluopiskelijoita koskevaa tutkimusta on vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella korkeakouluissa toteutettuja interventioita, joilla on pyritty edistämään opiskelijoiden kasvun ajattelutapaa oppimisessa. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen on valittu viisi interventiota, jotka on julkaistu vertaisarvioiduissa kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia interventioita korkeakouluissa on toteutettu ja millaisia tuloksia niillä on saavutettu kasvun ajattelutavan edistämiseksi sekä oppimisen tukemisen näkökulmasta. Tarkastelluissa interventioissa käytetyt interventiomenetelmät pohjautuivat osittain jo vakiintuneisiin interventiomalleihin, jotka oli muokattu kyseiseen kontekstiin soveltuvaksi. Tarkastelluista interventioista kaksi oli online-interventioita ja kolme suoritettiin luentojen yhteydessä. Interventiot oli pyritty laatimaan niin, että ne olisivat mahdollisimman helposti toteutettavissa. Interventioilla pyrittiin vaikuttamaan kasvun ajattelutavan lisäksi muun muassa opintomenestykseen sekä stressin hallintaan. Osassa interventioita todettiin vaikutuksia opintomenestyksessä, mutta ei kaikissa. Lisäksi havaittiin muun muassa asenteiden muuttuneen positiivisemmiksi opiskeltavaa ainetta kohtaan sekä kasvun ajattelutavan ennustavan proaktiivisten hallintakeinojen käyttöä. Kolmessa interventiossa todettiin intervention vaikuttaneen kasvun ajattelutapaan, yhdessä muutosta ei havaittu ja yhdessä interventiossa ajattelutapaa ei mitattu. Vaihtelevista tuloksista huolimatta interventioissa nähtiin potentiaalia ja jatkotutkimuksen tarve tuotiin vahvasti esille kaikissa tutkimuksissa.