Browsing by Subject "myönteinen kehonkuva"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä draamakasvatuksen kehollisesta luonteesta sekä pyrkiä selvittämään, millä tavoin keholliset kokemukset draamakasvatuksessa voivat tukea myönteisen kehonkuvan rakentumista. Tutkimusongelmani muotoutui opintojeni myötä kasvaneesta kiinnostuksesta draamakasvatuksen ja kehollisen oppimisen mahdollisuuksiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan draamakasvatuksen on nähty vaikuttavan edistävästi esimerkiksi itseluottamukseen ja itsetuntemukseen sekä vahvistavan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Toteutin tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kokosin tutkimusaineiston EBSCOhost-tietokannasta hyödyntäen erilaisia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoksi suodattui kahdeksan (8) vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosien 2013–2020 välillä. Analysoin aineistoa teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jolloin tutkielman teoreettinen tausta loi pohjaa analyysille. Tarkastelin tutkimustuloksia viidessä kategoriassa: draamakasvatus tilana kehollisille kokemuksille, turvallinen ja salliva oppimisympäristö, kokemusoppiminen, vuorovaikutteinen työskentely sekä kokonaisvaltainen itseilmaisu. Tulosten perusteella draamakasvatus, kokemuksellisen oppimisen alustana, voi parhaimmillaan tarjota myönteistä kehonkuvaa tukevan turvallisen ja sallivan oppimisympäristön, jossa kokonaisvaltaisen itseilmaisun ja toiminnan jälkeisen reflektion kautta voidaan syventyä itsetutkiskeluun omana itsenään tai roolityöskentelyn kautta. Kehon aktiivinen ja moninainen ilmentäminen voi tulosten mukaan mahdollistaa väylän tutustua omaan kehoon, sen rajoihin ja mahdollisuuksiin, sekä harjoittaa kehotietoisuutta. Luottamuksellisen ja arvostavan ilmapiirin nähtiin vaikuttavan kokemuksiin kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, ja erilaisten kontaktiharjoitteiden myötä draamatoimintaan osallistuneille mahdollistui myönteisiä kehollisia vuorovaikutustilanteita.
-
(2020)Kehonkuva on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe julkisessa keskustelussa. Kehonkuvaa on tutkittu suhteellisen paljon, mutta kotimaista, koululaisen kehonkuvaa tarkastelevaa, tutkimusta on varsin vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on ollut selvittää millä keinoin luokanopettaja voi tukea oppilaan myönteisen kehonkuva muodostumista. Tutkielmassa pyritään tarjoamaan luokanopettajien käyttöön konkreettisia keinoja ja lähestymistapoja myönteisen kehonkuvan tukemiseksi. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona tutkielmassa käytettiin ulkomaista ja kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkielman aineiston valintakriteereinä olivat lähteiden tuoreus, vertaisarvioidut tutkimuslähteet sekä sisällön olennaisuus aiheen kannalta. Tutkielman aineisto rajattiin pääsääntöisesti koskemaan 2010-luvun tutkimuskirjallisuutta. Lähdeaineistooni pohjautuvat tulokset osoittivat, että oppilaan myönteisen kehonkuvan muodostumiseen löytyy useita keinoja. Näitä keinoja olivat opettajan oman kehonkuvan tiedostaminen, oppilaiden tieto aiheesta, itsensä arvostaminen, oman kehon arvostaminen, erilaisista kehotyypeistä puhuminen ja niiden normalisointi, medialukutaito, fat talkin tunnistaminen, ikätasoinen lähestyminen ja jatkuvuus. Nämä keinot eivät ole toisistaan irrallisia ja ne voidaan nähdä osin toisistaan riippuvaisina. Yksi keskeisimmistä tuloksista on opettajan oman kehonkuvan tunnistamisen tärkeys, sillä se toimii pohjana muille tekijöille, jotka on nostettu esiin tässä tutkielmassa. Tuloksista voi todeta, että tarvitaan lisää kotimaista tutkimusta koskien opettajia kehonkuvan muodostumisen tukijoina. Luokanopettaja on monelle lapselle tärkeä aikuinen ja vuorovaikutuksessa oppilaidensa kanssa lähes päivittäin. Näin ollen opettajat tarvitsevat lisää tietoa, miten tukea myönteisen kehonkuvan muodostumista. Tarvitaan myös selkeitä parannuksia asian käsittelyyn opettajankoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksia jo kentällä oleville opettajille.
-
(2022)Tässä tutkielmassa pyritään kartoittamaan keinoja, joilla opettaja voi tukea oppilaitaan myönteisen kehonkuvan muodostumisessa kouluympäristössä. Kehonkuva koostuu yksilön ajatuksista, tuntemuksista ja näkemyksistä omaa fyysistä kehoaan kohtaan. Kehonkuva alkaa muodostua jo varhaislapsuudessa, ja erityisesti myöhemmin nuoruudessa identiteetin kehittyessä. Tutkielmassa keskeisiä käsitteitä kehonkuvan lisäksi ovat myönteinen kehonkuva, kehonkuvaa osana identiteettiä sekä kehonkuvan ja median suhde. Kaikki nämä elementit vaikuttavat oppilaan kehonkuvan muodostumiseen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoa on valikoitu keräämällä tietoa yhteen aiemman aihetta koskevan tutkimustiedon perusteella. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lisäksi lähdeaineistona on käytetty perusopetuksen opetussuunnitelmaa, sillä tutkielman aihe liittyy keskeisesti alakoulun opetusympäristöön. Kehonkuvaa on tutkittu runsaasti suhteessa painoon ja syömishäiriöiden muodostumiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin keinoja, joilla opettaja ja koulu voivat toiminnallaan vaikuttaa oppilaan kehonkuvaan myönteisesti ja ehkäistä negatiivisen kehosuhteen kehittymistä. Kehollisuus on läsnä liikunnan lisäksi myös muissakin oppiaineissa, joten on tärkeää tukea oppilaan myönteisen kehonkuvan muodostumista läpi oppilaan koulupolun, osana oppilaan identiteetin kehittymistä. Tutkielmaan kerätyn aineiston perusteella tehokkaita keinoja oppilaan myönteisen kehonkuvan muodostumisen tukemiseksi olivat erityisesti kehollisuuden huomioiminen, kehotunnekasvatukseen keskittyminen sekä oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymisen tukeminen.
Now showing items 1-3 of 3