Browsing by Subject "myötätuntoteko"

Tutkielmassa myötätuntoa lähestytään tunnekasvatukseen soveltuvien kuvakirjojen kautta. Myötätuntoa kohdataan arjessa joka päivä, ja sen on havaittu myös lisäävän mielen hyvinvointia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä myötätunto nähdään tunteena sekä prosessimaisena ilmiönä, johon kuuluu toisen mielipahan huomaaminen, halu toimia toisen hyväksi sekä konkreettinen myötätuntoteko. Tavoitteenani on selvittää, miten myötätunto ilmenee lasten tunnetaitokirjoissa. Tällaista tutkimusta, jossa keskitytään vain myötätuntoon ja tunnetaitokirjoihin ei ole aiemmin tehty Suomen kontekstissa. Tutkielmassani pyrin löytämään vastauksen tutkimuskysymykseeni: Miten myötätunto ilmenee lasten kuvakirjoissa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä toimi lähilukumenetelmä. Aineistona käytin neljää suosittua tunnetaitokirjasarjaa. Kirjojen suosittuus selvitettiin kysymällä yhdessä Facebook-ryhmässä varhaiskasvattajilta heidän suosimistaan tunnetaitokirjoista. Aineiston analyysi eteni Pöysän (2010) esittämän lähilukumenetelmän päävaiheiden mukaan. Jokaisella lukukerralla keskityttiin eri tasoihin, jotka analyysin alussa määriteltiin itse. Tämän tutkimuksen päätasoiksi valitsin tekstin ja kuvituksen, joista tarkastelin kieltä, myötätunnon osoituksia sekä värimaailmaa. Näistä alatasoista tarkastelin vielä yksittäisiä aiheita, joita olivat sanavalinnat, dialogi, myötätunnon osoituksen tavat sekä myötätuntotapahtuman osapuolet. Lukemisen yhteydessä tein muistiinpanoja, joita syvensin vähitellen ja joihin lisäsin omia tulkintojani ja pohdintojani. Tutkimuksessa myötätunto ilmeni kirjoissa niin sanavalinnoissa, lauseiden sisällössä, hahmojen ilmeissä, eleissä ja toiminnassa sekä värimaailman muuttumisena mielipahan ja myötätunnon osoituksen välissä. Myötätunto ilmeni erilaisina myötätuntotekoina toisen mielipahan poistamiseksi sekä pyytämisenä, jossa mielipahan kokija itse haki lohtua muilta. Yleisin myötätuntoteko oli lohdutus, mutta myös auttamista esiintyi. Myötätuntoteot olivat usein eri tekojen yhdistelmiä, kuten sanallista lohdutusta, halaamista ja auttamista. Lapset osoittivat myötätuntoa hiukan aikuisia useammin, mutta ero on niin pieni, että lasten ja aikuisten voidaan sanoa osoittavan myötätuntoa yhtä paljon. Lapsi oli useimmiten myötätunnon osoituksen kohde. Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, siinä miten myötätunto ilmenee. Tutkimustulosten myötä kasvattajat voivat luottaa kuvakirjojen soveltuvuuteen myötätunnon opetuksessa, vaikka kirjan teema ei myötätuntoa käsittelisikään.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella, miten myötätunto jäsentyy toimintatapoina, tekoina ja kulttuurina varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutetuista myötätuntoon liittyvistä tutkimuksista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaista tietoa tehdyllä tutkimuksella on saatu aikaan, ja miten myötätunnon käsite varhaiskasvatuksen kontekstissa toimintatapoina, tekoina ja kulttuurina ymmärretään. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto kartoitettiin tekemällä artikkelihakuja neljään elektroniseen tietokantaan. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui kahdeksan tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin myötätunnosta varhaiskasvatuksen kontekstissa tehtyjä tutkimuksia vuosina 2018–2021. Tutkimukset oli toteutettu Suomessa ja Iso-Britanniassa. Tässä tutkimuksessa tuloksia analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Aiheesta tehty aikaisempi tutkimus osoitti, että myötätunto on tavoiteltava ja tulevaisuuden näkökulmasta merkittävä osa varhaiskasvatusta. Myötätuntoon liittyvässä tutkimuksessa on ajan kuluessa edetty myötätunnon ymmärtämisestä yksilön ominaisuutena kohti myötätuntokulttuureja. Varhaiskasvatuksen kontekstissa erityisesti kulttuurinen näkökulma myötätuntoon ja myötätuntotekojen näkymiseen varhaiskasvatuksen arjessa nousee merkittävään rooliin. Myötätuntoa voidaan tarkastella varhaiskasvatuksen kontekstissa toimintatapojen, konkreettisten tekojen tai kulttuurin näkökulmasta. Toimintatapoina myötätunto liittyy kirjattuihin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä vakiintuneisiin tapoihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin. Myötätuntoteot näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa muun muassa auttamisena, huolenpitona, lohduttamisena, mukaan ottamisena, kyselemisenä ja toisen ihmisen tukemisena. Näiden myötätuntotekojen toteutumiseen vaikuttavat esimerkiksi tilannetaju, turvallisuuden tunne, fyysinen kosketus, hyväksyvä ja yhdenvertainen ilmapiiri sekä myötätuntotekojen mahdollistuminen hetkessä. Myötätuntokulttuurit syntyvät tekojen kautta ja niiden synty- mistä ja olemassaoloa voidaan edistää ja kehittää. Osaaminen, vuorovaikutus, yhteistyö, yhteisön arvot, säännöt ja ohjeet sekä tiedostaminen ovat työkaluja myötätuntokulttuurin syntymiseksi. Myötätuntokulttuurin kehittymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se lisää sekä yksilön että koko yhteisön hyvinvointia, edistää kestävää elämäntapaa, mahdollistaa demokratian toteutumisen sekä edistää globaaliin kansalaisuuteen kasvamista.