Browsing by Subject "nuoret"
Now showing items 1-20 of 62
-
(2017)Goals. The goal of this bachelor’s thesis is to investigate and describe 9th graders’ eating habits. Previous studies have shown that teenagers eat irregularly and skip important meals. In addition, studies show that especially boys eat less fruits and vegetables than is recommended. On the other hand, girls seem to skip more meals during the day but also consume more delicacies than boys. Based on previous studies, my hypothesis is that teenagers’ eating habits do not follow current recommendations. Many previous studies have been focusing on teenagers’ school time eating and families’ food practices but in my opinion teenagers’ eating overall needs more attention. This thesis concentrates on teenagers’ overall eating on work days: before, during and after the school day. Also, the goal is to define which factors influence teenagers eating habits. Methods. The focus group of this thesis were students on 9th grade and the data was collected using food diaries. The food diaries were collected in two different cities, in two separate schools. Altogether 20 students took part in the study, from which 9 were from Helsinki and 11 from Vantaa. The gathered data was analysed thematically and by using tabulation. Results and conclusion. Meal rhythm was quite irregular among teenagers. From all meals students skipped school lunch most frequently. Also, breakfast was skipped often but dinner instead was eaten quite regularly. Majority of students consumed fruits and vegetables daily. Eating delicacies was not as common as eating fruits and vegetables but every third ate del-icacies on a daily basis. Gender was significant factor influencing on teenagers eating habits: on average girls ate all meals scantier than boys. In addition, weekday also had a slight im-pact on students’ eating, students ate more regularly in the beginning of the week. Location of the schools also somewhat affected on students eating, for students from Helsinki ate most of their daily meals more regularly compared to students from Vantaa, but on the other hand also delicacy consumption was more frequent in Helsinki.
-
(2024)Tavoitteet: Ahdistushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä, ja häiriötasoisesta ahdistuksesta kärsivistä vain noin 20–40 % saa riittävää hoitoa. Hoitamaton ja/tai pitkittynyt ahdistus aiheuttaa Suomessa useiden satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuosittain, jonka lisäksi kyseessä on aina riski yksilön elämänlaadun pitkäaikaiselle heikkenemiselle. Varhaisia ja vaikuttavia interventioita tarvitaan siis enemmän ja niiden saatavuutta on parannettava. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoidon vaikuttavuutta aikarajoitetuilla, kognitiivis-behavioraalisen terapian (KBT) viitekehykseen perustuvilla interventioilla, kuten Terapiat etulinjaan-hankkeessa kehitetyllä Lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventiolla (ALI). Menetelmät: Kirjallisuuskatsaus toteutettiin etsimällä julkaisuja PubMed-, Scopus- ja Web of Science -tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja ”brief”, “time limited”, ”cognitive behavioral therapy”, ”anxiety”, ”youth”, “children”, “adolescent”, “Scandinavia”, ja “parent” sekä artikkeleiden lähdeluetteloita tarkastelemalla. Lisäksi lähdemateriaalina hyödynnettiin mm. Käypä hoito -suosituksia. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuskirjallisuuden perusteella, aikarajoitettu KBT on lasten ja nuorten ahdistuksen hoidossa vaikuttava hoitomuoto, joskin efektikoot ovat keskimäärin pienempiä kuin pidemmissä KBT-hoidoissa. ALI:n sisältö vastaa määritelmiä kognitiivis-behavioraalista lyhytterapiasta, joilla saavutettavissa oleva oireiden lieveneminen voi vähentää lasten ja nuorten päivittäistä kärsimystä ja arjen haittaa, myös Pohjoismaissa. Vanhempien osallistaminen hoitoon voi olla yhteydessä lasten ja nuorten hoidon tulosten parempaan pysyvyyteen, suurempaan yleisen toimintakyvyn paranemiseen sekä sekundääristen oireiden, kuten masennuksen lievenemiseen. Tulevassa tutkimuksessa voidaan tarkastella ALI:n vaikuttavuuden seurannan tuloksia suomalaisten palveluiden arjessa ja vertailla niitä kansainvälisesti toteutettuihin tutkimuksiin.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää arjen hallinnan ja taitojen roolia nuorten syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä sekä tarkastella arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten syrjäytymisen olevan pysyvä ongelma, jonka ratkaisuun tulisi kehittää uusia toimintatapoja nykyisten palveluiden ollessa riittämättömiä. Koronapandemian seurauksena on noussut esiin kysymys nuorten arjen hallinnan, rakentumisen ja taitojen roolista arjen hyvinvoinnin tukena pandemian laskiessa nuorten koettua hyvinvointia ja lisätessä syrjäytymistä. Tässä tutkielmassa nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä lähestytään arjen hallinnan ja taitojen sekä rytmien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena yleiskatsauksena. Narratiivisessa yleiskatsauksessa pyritään perehtymään tutkittavaan ilmiöön monipuolisen kirjallisen aineiston avulla ja luomaan tästä kokonaiskuva. Aineiston haussa käytettiin Google- ja Google Scholar - hakukoneita, joiden avulla löydettiin seitsemän julkaisua varsinaiseen kirjallisuuskatsaukseen. Tästä aineistosta viisi julkaisua oli hankeraportteja ja kaksi julkaisua tieteellisiä artikkeleja. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että arjen hallinnan ja taitojen tukeminen koettiin tärkeäksi osaksi syrjäytymisen ehkäisyä. Arkeen kohdistuvien tukikeinojen avulla voitiin parantaa nuorten hyvinvointia ja tukea heidän siirtymäänsä takaisin koulutuksen ja työelämän pariin. Koska syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla oli todettu olevan vakavia puutteita elämänhallinnassa, tuli nämä ratkaista, jotta syrjäytymiskierteeseen pystyttiin vaikuttamaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjen rakentumista, hallintaa ja taitoja sekä näiden roolia syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä tulisikin tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin mahdollistaa arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä tukevien pysyvien toimintamallien kehittyminen nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden joukkoon.
-
(2016)Physical activity has a positive impact not only on physical and mental health but also on cognitive functions. It seems that physical activity improves performance in a variety of cognitive tests and slows down the natural cognitive decline associated with aging. During adolescence the plasticity of the brain is greater and parts of the brain that are essential for cognitive functions develop significantly. At the same time there is some evidence that globally increasing physical inactivity and obesity might influence negatively on health of the brain and further on cognitive functions. From this point of view physical activity may have an underestimated role supporting cognitive development in youth. Physical activity has a positive effect on performance in a variety of cognitive tests in adolescence. Physically active adolescents outperform physically inactive controls in verbal and numerical abilities, different reasoning ability tests and especially in tests that measure executive functions and attention. Physical exercise has a positive effect also on emotional well-being, behaviour and academic achievement. Based on the articles of this thesis regular organized physical exercise that is vigorous and includes a cognitive component has the strongest impact on cognitive performance. In some studies the association between physical activity and cognitive and academic performance was stronger in girls than boys. This finding could be explained by the fact that physical exercise decreases symptoms of anxiety and depression and that girls have more of these symptoms than boys. The underlying mechanisms of the association include learning and developmental mechanisms and physiological mechanisms that include functional and structural features of the brain. Physical exercise increases cerebral blood flow and oxygen intake in the brain and upregulates multiple neurotrophic factors that are essential for new neurons. Regular physical exercise possibly leads to more efficient neuronal networks and permanent cortical changes in adolescent’s brain. Scarce literature and various study designs might explain some of the inconsistency in the results. In the future more research is needed about what kind of physical exercise by type, intensity and duration is the most effective on cognitive development in adolescence. Increasing amount of literature supports the idea that physical activity is a lifestyle factor that has a holistic impact on health and well-being throughout the lifespan.
-
(2021)Tavoitteet: Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää hevosavusteisen terapian vaikuttavuutta nuorten masennus- ja ahdistusoireiden hoidossa. Vaikka hevosavusteista terapiaa on alettu viime vuosina käyttää enenevissä määrin erityisesti nuorilla potilailla, on sitä tutkittu vielä hyvin vähän. Nuoret ovat ikävaiheeseen liittyvän ambivalenssin takia haastava potilasryhmä, joka jää helposti hoidon ulkopuolelle ja jolle pyritään löytämään tehokkaita interventioita perinteisten terapiamuotojen ulkopuolelta. Hevosavusteisesta terapiasta on saatu alustavasti lupaavaa tutkimusnäyttöä masennuksen ja ahdistuksen hoidossa, joten katsauksessa haluttiin tutkia, voiko hevosavusteinen terapia olemassa olevan tutkimusnäytön perusteella olla toimiva hoitomuoto nuorille masennus- ja ahdistuspotilaille. Menetelmät: Kirjallisuutta haettiin Google Scholar -hakukoneella eläin- ja hevosavusteista terapiaa kuvaavilla hakusanoilla, kuten ”equine assisted therapy”, ”hippotherapy” ja ”animal assisted therapy”. Lisäksi tehtiin erillisiä tarkempia hakuja yhdistämällä näihin yleisempiin hakusanoihin hakutermit ”adolescent”, ”depression” ja ”anxiety”. Hakutuloksista valittiin yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten artikkelit, joissa tutkimuksen kohteena oleva ilmiö oli masennus- ja/tai ahdistusoireet tai yleisempi psyykkinen hyvinvointi, jonka osailmiönä oli epäsuorasti masennus ja/tai ahdistus. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella hevosavusteinen terapia oli vaikuttavaa nuorten masennus- ja ahdistusoireiden hoidossa. Tulokset olivat yksinomaan positiivisia, joskaan kaikissa tutkimuksissa ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tilastollisen merkitsevyyden puuttuminen ei välttämättä kuitenkaan johdu siitä, että hevosavusteinen terapia olisi tehotonta, vaan siihen voivat vaikuttaa tutkimusasetelmien puutteet, esimerkiksi hyvin pienet otoskoot. Lisäksi joidenkin koehenkilöiden erityispiirteet vaikuttivat todennäköisesti itseraportoinnin kautta tulosten luotettavuuteen. Tutkimuksissa on myös usein tarkasteltu pienempää erityisryhmää, heikentäen yleistettävyyttä. Monissa tutkimuksissa ei ole ollut kontrolliryhmää eikä satunnaistettuja vertailukokeita ole toistaiseksi juurikaan tehty. Koska hevosavusteisen terapian vaikuttavuuden varmistaminen vaatii vielä lisätutkimusta, ei sen käyttöä voida varauksetta suositella. Kuitenkin lupaavat ja yhdenmukaiset tulokset nykytutkimuksesta puoltavat hevosavusteisen terapian käyttöä nuorten masennus- ja ahdistusoireiden hoidossa, kunhan se on potilaskohtaisesti perusteltua ja ammattilaisen valvomaa.
-
(2019)Objectives. Online communication has become central for adolescents’ everyday lives during the last two decades. Because friendships are vital for psychosocial development in adolescence, it is important to know how online communication affects adolescents’ friendships. The topic has been researched via four hypotheses. The Displacement hypothesis suggests that online communication is harmful for real-life friendships, whereas the Stimulation hypothesis claims that the internet is a useful environment to maintain real-life friendships. The Rich Get Richer hypothesis suggests that people who already have good existing friendships, will benefit most from online communication. The Social Compensation hypothesis suggests that internet gives possibility for socially inhibited people to make friends. Methods. Articles were searched with terms adolescent + online communication + friendship and adolescent + online communication + well-being. The topic narrowed down to 10-20-year-old adolescents and their friendships. Online communication was defined primarily as instant messaging but also some research that included other ways of online communication in addition to instant messaging were included. Results and Conclusions. The research so far has shown support mostly to the Stimulation and the Rich Get Richer hypothesis, but also some support to the Social Compensation hypothesis. Online communication increased the quality of existing friendships and these effects were stronger among social adolescents compared to socially inhibited adolescents. Socially anxious and lonely adolescents seem to find online communication easier to approach than face-to-face communication. Moreover, the online communication might increase self-esteem for lonely adolescents, which in part can make it easier to form real-life friendships. These results are important to be considered when attempting to help socially inhibited adolescents, but research should also consider the findings that these adolescents might also compensate face-to-face communication with online communication. The research overall has limitations, since most of the studies are cross-sectional and measurements rely on self-evaluation. Also, the trends of online communication devices are changing constantly, and the research has not had a unified measure for online communication. In future studies, it would be important to pay more attention to the definition of online communication, and to consider the effects of communication via mobile phone and the emerging popularity of more visually oriented online communication devices.
-
(2018)Making crafts is often connected to improved wellbeing and previous studies in this field have shown that crafts support the makers’ wellbeing. Mental health issues are very common among youth and they can lead to social exclusion which has lately been on display a lot in the public forum. The intention of this study was to examine the therapeutic effects of crafts and their possible connections to youth’s mental health and its progress. The study mission is to find out the therapeutic factors in the crafting process and their effects on youth’s mental health. This study is a descriptive literature study. I collected versatile material consisting of different academic and reliable publications. To collect the material I availed the database of Helka and the Google Scholar search engine. As keywords I used the ones mentioned below and their combinations. I chose 21 academic publications, availing most of them concisely. This study showed that the craft process has several factors that can improve youth’s mental health. These factors have versatile effects which can be connected to the challenges in the day-to-day life of the youth. The most notable effects are related to individuals – the development of self-esteem, self-image and self-confidence and also many life skills, such as emotional, interaction and coping skills. Based on this literature study, crafts can play a part in improving mental wellbeing and lower the risk of developing a mental health disorder.
-
(2024)Tavoitteet. Kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen eli ICF:n hyödyntämistä puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävän lapsen kuntoutuksessa on tutkittu aiemmin vain vähän siitä huolimatta, että se on yleisesti hyväksytty kuntoutuksen työväline, joka mainitaan esimerkiksi Kelan palvelukuvauksessa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka ICF-viitekehystä voidaan käyttää puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää eli AAC:tä käyttävän lapsen kuntoutuksessa ja millaista hyötyä siitä voi hänelle olla. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline, Scopus ja PubMed -tietokannoista. Hakulauseke oli muotoa: (AAC OR "augmentative and alternative communicat*" OR "communication aid*" OR “aided communication”) AND (ICF OR “ICF-CY” OR "international classification of functioning") AND (child* OR young* OR youth OR adolesc*). Tutkielmaan valikoitui viisi vuosina 2013–2022 julkaistua artikkelia, jotka koskivat puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävän lapsen kuntoutusta ja joissa käytettiin ICF-viitekehystä. Aineiston analyysin avulla artikkeista valikoitiin tämän tutkielman kannalta oleelliset tiedot, jotka myös teemoiteltiin kirjallisuuskatsauksen tulososioon. Artikkelien keskeisimmät tulokset taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa huomattiin, että ICF-viitekehystä käytettiin puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävien lasten kuntoutusaiheisissa tutkimuksissa monin eri tavoin. Tutkimuksissa käytettiin viitekehyksinä ICF:ään pohjautuvia ICF-CY-, CSI-CY- ja CP-A-viitekehyksiä, joiden avulla jäsenneltiin ja arvioitiin puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävien lasten vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Yleisimpiä ICF:n käyttötarkoituksia olivat lapsen viestintätaitoihin, viestintätavoitteisiin sekä AAC:n käyttöä haittaaviin tekijöihin liittyvät käyttötavat. Osa tutkijoista pohti ICF-pohjaisten viitekehysten käytöstä olevan hyötyä AAC:tä käyttävän lapsen kuntoutuksessa esimerkiksi arvioinnin ohjaamisessa, kuntoutustulosten parantamisessa sekä palveluiden ja käytäntöjen kehittämisessä. Puheterapeuttien kokemuksia ICF:n käytöstä ja sen hyödyistä olisi tärkeää selvittää tulevaisuudessa.
-
(2023)Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö on yleinen kehityshäiriö, jossa lapsen ja nuoren kielelliset taidot eivät kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Lapsena diagnosoitu kehityksellinen kielihäiriö lisää kielellisten vaikeuksien riskiä nuoruudessa. Kielelliset ongelmat voivat usein hankaloittaa nuoren elämää, joten on tärkeää tarkastella, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa nuoren kokemaan elämänlaatuun. Kehityksellisen kielihäiriön yhteyttä nuoren kokemaan elämänlaatuun on tutkittu vain vähän. Jotta kehityksellisen kielihäiriön vaikutusta nuoren kokemaan elämänlaatua voitaisiin tarkastella, täytyy arviointimenetelminä toimia yleistettävät, luotettavat ja keskenään vertailukelpoiset mittarit. Katsauksessa tarkastellaan, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa nuoren kokemaan elämänlaatuun ja miten elämänlaatua näitä vaikutuksia tarkastellessa voidaan arviointimenetelmin mitata. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista tammikuussa 2023. Hakulausekkeena toimi: (”quality of life”) AND (”developmental language disorder” OR “specific language impairment”). Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui tarkastelun jälkeen kaksi artikkelia ja lisäksi neljä artikkelia otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 1992–2023. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleista saatavissa tuloksissa esiintyi vaihtelua liittyen siihen, vaikuttaako kehityksellinen kielihäiriö nuoren kokemaan elämänlaatuun. Myös tutkimusten mukaanottokriteereissä ja käytetyissä arviointimenetelmissä oli eroja. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa saatiin merkitseviä tuloksia siitä, että kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa nuoren koko elämänlaadun kokemiseen. Muissa tutkimuksissa merkitseviä tuloksia saatiin siitä, että kehityksellinen kielihäiriö voi vaikuttaa merkitsevästi joihinkin elämänlaadun osa-alueisiin. Jokaisessa tutkimuksessa oli käytössä eri arviointimenetelmät elämänlaadun mittaamiseen, joten tulosten vertailu keskenään oli hankalaa. Muissa tutkimuksissa arviointimenetelmät olivat kuitenkin tutkittavan itsetäytettäviä arviointimenetelmiä, mutta vanhempien täytettäviä kyselylomakkeita käytettiin tutkimuksessa, josta saatiin merkitsevä tulos koko elämänlaadun osalta. Tämä voi selittää sitä, miksi yhden tutkimuksen tulos erosi muista. Tulosten yleistettävyyden kannalta arviointimenetelmien käytön yhdenmukaistaminen kehityksellisen kielihäiriön vaikutusta nuoren kokemaan elämänlaatuun mitattaessa olisi tärkeää.
-
Kotitalousopettajien näkemyksiä yläkouluikäisten taloustaidoista sekä taloustaitojen opettamisesta (2022)Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnassamme taloustaitojen tärkeys on korostunut muun muassa nuorten maksuhäiriöiden ja velkaantumisen johdosta. Nuorten taloustaitojen edistäminen ja talouskasvatus ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä tekijöitä nykypäivän muuttuvissa taloudellisissa tilanteissa. Peruskouluissa kehitetään kodin lisäksi merkittävästi nuorten talousosaamista. Lisäksi peruskoulut toimivat tasa-arvoa edistävässä roolissa opettaessa kaikille nuorille taloustaitoja. Kotitalousopetuksen talouskasvatuksella pyritään edistämään nuorten talouteen liittyvää tietotaitoa sekä heidän kykyään soveltaa oppejaan omaan elämäänsä. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää kotitalousopettajien (n=5) näkemyksiä ylä-kouluikäisten nuorten taloustaidoista sekä tuoda esiin käytännön keinoja kotitalousopettajien talousopetukseen. Tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia ovat kotitalousopettajien näkemykset yläkouluikäisten nuorten taloustaidoista? 2. Millaisia opetuskäytänteitä kotitalousopettajilla on yläkouluikäisten taloustaitojen opettamiseen? Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka avulla lähdettiin etsimään tutkimuskysymyksiin vastauksia. Aineisto koostui kotitalousopettajien (n=5) teemahaastatteluista, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina maalis-huhtikuun 2022 aikana Microsoft Teams -videokonferenssi alustalla. Litteroidut haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluista saatiin tutkimuskysymyksiin vastauksia. Kotitalousopettajat näkivät yläkouluikäisten taloustaidot hyvin vaihtelevina. Osa oppilaista oli hyvin tietoisia omasta rahankäytöstään ja heitä kiinnostivat talouteen liittyvät asiat. Vastaavasti osalla oppilaista taloustaidot olivat hyvin heikkoja ja heillä ei ollut juuri mitään käsitystä talouteen liittyvistä asioista. Opettajat toivat talousopetuksen hyvinä käytänteinä esiin muun muassa toiminnallisuuden, pelit, ryhmätyöt ja projektit. Lisäksi opettajat nostivat esiin tarpeen lisätä 9.-luokalle pakollista kotitalousopetusta nuorten taloustaitojen edistämiseksi. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia verrattuna aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Peruskoulujen talouskasvatuksella edistetään kodin ohella merkittävästi nuorten taloustaitoja. Jatkossa olisi tarve tutkia laajemmin nuorten taloustaitoja, kuten esimerkiksi vanhempien antaman talouskasvatuksen vaikutuksia nuorten käyttäytymiseen, asenteisiin ja malleihin.
-
(2018)Finnish children spend lots of time in social media. At the same time schools are modernizing their tuition by acquiring and using different technological devices and using different media applications. There are studies about how social media can be made use of in schools, but the way school is manifested in social media by children has not been studied a lot. Therefore the aim of this study is to find out how the children themselves use social media and how school is manifested in social media by children of different age. The method for this study was descriptive literature review. Different databases concerning mainly behavioral and educational sciences were used to conduct the study. The research material was Finnish and foreign literature, studies and other publications. Different databases concerning. In addition to theoretical literature different studies about Finnish children and their habits of using internet and social media were used. Because the topic has been discussed a lot in Finnish media during the last few years, some news regarding social media, school and children were also used. The results of this study showed that social media plays a big part in the lives of children and adolescents of different ages. They use social media mainly for keeping touch with their friends, family and relatives, but also publish photos, videos and different texts. The school is manifested in this material in different ways. It’s discussed in private conversations but also some school-related vlogs are published.
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että lähiympäristö vaikuttaa nuorten terveyttä edistävien ruokatottumusten muovautumiseen ja ne tulevat esille jo varhaisessa vaiheessa elämää. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys on: miten kouluympäristö tukee tai haastaa nuoren terveellisiä ruokatottumuksia. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä nuorten ravitsemuksen nykytila ja mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten ruokatottumuksiin, sillä tarpeellista on selvittää, millainen nuorten ravitsemus on ja miten se eroaa muista ikäluokista. Tutkimuksessa tarkastellaan terveellisten ruokatottumusten tukemista kouluympäristön näkökulmasta erityisesti kouluruokailun ja ruokakasvatuksen osalta. Nuorilla voi kouluympäristössä olla erilaisia haasteita terveellisten ruokatottumusten muodostumisessa, mutta kouluympäristö voi myös tukea nuorten ruokatottumuksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui nuorten ravitsemuksen ja ruokatottumusten tutkimuksista, ravitsemussuosituksista sekä muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineiston haussa käytettiin monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin nuorten ravitsemukseen, nuorten ruokatottumuksiin ja kouluympäristöön liittyviä teoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui internet aineistoista. Aineisto haettiin pääosin suomalaisia hakusanoja käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokatottumusten muovautumisessa koulu on avainasemassa. Koulu kohtaa päivittäin melkein jokaisen suomalaisen nuoren, jolloin terveellisiä ruokatottumuksia tukevien toimien kohdistaminen mahdollisimman monelle nuorelle on mahdollista. Nuoret tarvitsevat yksilökohtaista ja ikätason huomioivaa tukea. Kouluympäristössä erityisesti kouluhenkilökunnan tuki, ruokakasvatus ja koulun tiloissa annetut mahdollisuudet terveellisen ruoan saatavuuteen kouluruokailussa sekä välipala-automaateissa tukevat terveellisiä ruokatottumuksia. Haasteita ruokatottumusten tukemiseen kouluympäristössä voi aiheuttaa koulun resurssit, sosiaalinen paine, yhteistyön puute avaintoimijoiden välillä sekä kouluympäristön houkutukset epäterveellisille ruokavalinnoille. Tarvitaan lisää tieto nuorten ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta, koska kattavaa ja ajankohtaista tietoa aiheesta ei juurikaan ole saatavilla.
-
(2019)The purpose of this thesis in home economics is to present how young people makes a home out of their first dwelling. The thesis examines things done and felt after moving to ones first housing, which is in their own control, and how these things affect in shaping the feel of home. The hypothesis was that the home was made with the help of objects, for example furniture, but also by getting used to the dwelling and its properties or by modifying them. It was also assessed that when moving to the first dwelling, the process would be a bit different than when moving an already established households. The focus of this thesis is on the new residents’ actions and feelings. Former studies close to this subject show that the making of home can be done by a variety of ways, which might result in a feeling of home. A theme interview was conducted for five young adults, who had moved to live on their own at the ages between 16 and 22. They had lived in their dwellings from one to four years. One of the subjects had moved and still lived with their spouse, the others lived alone. Subjects were found by sending an invitation to a mailing list of university students and to a Facebook group of organization providing housing for young people. After transcribing the interviews, the 16-page material was examined for the theme relating expressions which were divided into sub-groups. The main theme is making of home, and sub groups are safety, property, social matters, and actions, senses & premises. The youth who had moved to their first dwellings had turned them into homes with objects, gathered free of charge from childhood home, friends and close relatives or bought as used or new. Social relationships and living everyday life at home also benefitted forming the feeling of home. The traces of former residents, unfamiliar sounds and the lack of objects due to the dwellers economic situation slowed down settling a home. The lack of felt security prevented the feeling of home, which could also be lost at the end of a relationship. Even after forming a feeling of home, home and its object world was adapting in a constant move.
-
(2022)The aim of this study was to examine what kind of harmful perceptions young people have on sexual consent. The other aim was to find recent scientific research on how sexual consent could best be discussed in school-based sex education and why. Sexual consent is an integral part of healthy and enjoyable sexual encounters which the lack thereof is a violation of one’s self-determination and physical integrity. Previous studies have shown that the legal and binary notions of sexual consent are unsuccessful in describing any and all experiences of unwanted and non-consensual sexual encounters. Subtle and deeply ingrained social norms affect how we behave in sexually charged situations. This study was conducted as a descriptive literature review. The data consisted of ten peer-reviewed articles that discuss sexual consent, school-based learning and young people. The studies were published in 2020 and 2021 and they took place in the United Kingdom, the United States, Canada, Sweden, Denmark and New Zealand. According to this study young people have a varying understanding of sexual consent. Where some young people indicated a nuanced and multifaceted understanding of sexual consent, others expressed problematic and even dangerous views regarding the topic. Heteronormative gender roles were heavily related to young people’s notions of sexual consent. Men were seen as active and having initiative whereas women were seen as the passive party. However, the responsibility to set boundaries and express refusal was almost entirely on women. Insufficient understanding of sexual consent, gender roles and relying on body language to assume sexual consent may lead to situations where young people unintentionally wind up having unwanted sex. By discussing sexual consent in school-based education it is possible to influence young people’s understanding of sexual consent, to contest social norms related to sexual consent and to prevent such sexual violence that is caused by the lack of understanding of the phenomenon. Addressing sexual consent in education should focus on identifying one’s personal boundaries, communicating consent and non-consent, fostering deep understanding of sexual consent and pursuing enjoyable sexual experiences. Advisable methods in this study were inclusive exercises where young people could share their thoughts and in return learn information directly related to their personal experiences.
-
(2019)This thesis reviews contemporary studies on the influence of physical activity on human cognitive functioning in childhood and in adolescents. Physical activity is noted to be positively related to cognitive functions. It is therefore worrying that the physical activity of children and adolescents has been significantly reduced, which has also contributed to an increase in obesity and the deterioration of general physical well-being. The relations between physical activity and cognitive functions have been subject of interest in a lot of a research and branches of science over the past few years. In the past few years there has been lot of research on this subject. However, the number of studies in this field concentrated on children has been substantially fewer, especially in children. The key results of this research showed that physical activity has positive relations with cognitive functions and their development. Positive connections appear through physiological mechanisms and structural changes in the brain. Physical activity has also been seen to influence positively on the mood and decrease in stress. However, studies show that the positive effects of physical activity also depend on the intensity of the activity and the type of exercise. Even tough physical activity is positively connected to the processes of different cognition, the exact mechanism behind them is not clear. In addition, existing studies have not revealed to what extent various physical activities differ in their effects, and whether such effects are specific or possibly beneficial for cognitive functioning in general. Related studies are needed to understand how diminishing physical activity is linked with the development of cognitive functions. In my opinion, further research should focus on how different forms of physical activity are in connection with cognitive functions and what possible differences are between them.
Now showing items 1-20 of 62