Browsing by Subject "nuoruus"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2024)Perusopetuksen opetussuunnitelma esittelee kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena pyrkimyksen vaikuttaa nuorten arjen hallintataitoihin ja niiden kehitykseen oppimisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat itsenäistyvät nuoret kokevat hyödyllisiksi omassa arjessaan. Aiempaa tutkimusta siitä, miten juuri peruskoulun kotitalousopetus näkyy arjessa, on varsin vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiinkin tutkimuksia, jotka käsittelivät nuorten arkeen muutoin vaikutta-via tekijöitä, kotitalousopetuksen tavoitteita mukaillen. Edellisistä tutkimuksista voidaan havaita, että nuorten arjenhallinnan taitoja voidaan edistää kotitaloustaitoja oppimalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin haastattelujen avulla. Tutkimuskohteena toimivat vuoden sisään lapsuuden kodistaan pois muuttaneet, pää-kaupunkiseudulla asuvat 18–20-vuotiaat itsenäistyvät nuoret aikuiset. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 3. Jokainen haastateltavista oli käynyt peruskoulun kotitalousopetuksen pakolliset opinnot vuoden 2014 perusopetusopetussuunnitelman mukaan. Lisäksi kaksi haastateltavista oli käynyt kotitalousopetuksen valinnaisia opintoja. Haastattelujen jälkeen aineisto analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Syvempään tarkasteluun nostettiin kotitalousopetusta koskevat vastaukset ja nämä jaoteltiin teemoittain kotitalousopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta neljään osa-alueeseen sekä kolmeen eri tyyppiin (käytännössä hyödynnetty taito, teoriassa opittu taito, kielteinen oppimiskokemus). Tuloksista ilmenee, että ne peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat, jotka nuori näki hyödyllisenä ja oman arjen kannalta tarpeellisena olivat niitä, joita myös hyödynnettiin arjen käytännön tasolla. Vain teoriassa opittuja asioita he eivät osanneet yhdistää omaan arkeensa sopiviksi ja käytännön tasolle. Lisäksi nuoret tunnistivat oppimiskokemuksia, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän arkeensa. Niihin liittyi riittävän tuen puuttuminen, sekä opettajan ehdottomuus joitakin asioita, kuten kierrätystä kohtaan.
-
(2023)Tavoitteet: Dissosiaatio on mielen puolustusmekanismi, joka ilmenee usein trauman yhteydessä tai sen jälkeen. Se voi vaikuttaa moniin mielen toimintoihin, kuten muistiin, havainnointiin, tietoisuuteen ja identiteettiin, sekä ilmetä irrallisuutena omista ajatuksista, tunteista tai ympäristöstä. Etenkin lapsuudessa ilmenevän dissosiaation vaikutuksista mielenterveyteen tiedetään kuitenkin vähän. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella lapsuudessa ilmenevää dissosiaatiota ja dissosiaation vaikutuksia myöhempään mielenterveyteen. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta varten hain tutkimuksia PubMed ja Google Scholar -tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja ”dissociation”, ”children”, ”adolescents”, ”mental health”, ”outcomes” ja ”role” syksyn 2023 aikana. Lisäksi hyödynsin aiheeni kannalta merkityksellisten artikkeleiden lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella dissosiaatio vaikuttaa olevan erityisesti kytköksissä itsetuhoisuuteen ja saattaa toimia välittäjänä kaltoinkohtelun ja mielenterveyshäiriön kehittymisen välillä. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tutkimusta on kuitenkin rajallisesti, ja lisätutkimuksen tarve on ilmeinen. Täydentävää tutkimusta tarvitaan laajentamaan ymmärrystä dissosiaatiohäiriöistä ja niiden vaikutuksista, jotta voidaan kehittää tehokkaampia interventioita.
-
(2022)Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.
-
(2020)Mielenterveyden pulmat ovat yleistymässä, ja erilaiset mielenterveyshäiriöt ovat myös kansanterveydellisesti katsottuna entistä suurempi riski. Nuorten kohdalla erityisesti huomionarvoista on se, että hoitamattomina ne voivat vaikuttaa esimerkiksi nuoren kehitykseen sekä koulumenestykseen, ja täten myöhempään tulevaisuuteen. Myös koulu-uupumuksesta kärsivien nuorten määrä on kasvanut. Kouluissa tulisi huomioida psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkitys. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, minkälainen merkitys nuorten saamalla sosiaalisella tuella on heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen ja miten koulukontekstissa, esimerkiksi opettajien toimesta, voidaan tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin selkeät: sosiaalisella tuella on suuri merkitys siihen, miten hyvinvoivia nuoret ovat. Vanhempien ja vertaisten merkitys korostui sosiaalisen tuen antajina. Opettajien merkitys sosiaalisen tuen antajina korostui tilanteessa, jossa nuori ei saanut syystä tai toisesta riittävästi tukea perheeltään tai vertaisiltaan. Tietoisuuden lisääminen, positiivinen psykologia, ryhmätyöskentelyn hyödyntäminen sekä vertaistoiminnan mahdollistaminen nousivat aineistosta esiin keinoina, joita koulut voivat käyttää nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Myös mielenterveystaitojen opettaminen kouluissa on äärimmäisen tärkeää.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia sukupuolen yhteyttä matematiikka-ahdistukseen ja sitä, ilmeneekö matematiikka-ahdistus eri tavoilla eri sukupuolilla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, ilmeneekö eri kulttuureissa toteutetuissa tutkimuksissa eroja matematiikka-ahdistuksen ilmenemisen suhteen. Matematiikka-ahdistus vaikuttaa merkittävästi yksilön suoriutumiseen matematiikkaa vaativissa jokapäiväisissä tilanteissa ja tehtävissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri sukupuolilla matematiikka-ahdistus ilmenee eri tavoin ja tässä tutkimuksessa oli tarkoitus tarkentaa näitä eroja ja niiden mahdollisia syitä ja seurauksia. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käsiteltävät artikkelit haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta. Aineiston haku ja valitut artikkelit on dokumentoitu tutkimuksessa. Aineisto muodostuu kahdeksasta vuosina 2012–2023 julkaistusta, englanninkielisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että matematiikka-ahdistuksella ja sukupuolella oli yhteys. Erot ilmenivät niin ahdistuksen raportoinnissa ja kokemisessa, sen vaikutuksissa suoriutumiseen, minkälaisissa tilanteissa matematiikka-ahdistusta koettiin ja siinä, minkälaiset tekijät vaikuttivat matematiikka-ahdistuksen syntymiseen. Tytöt raportoivat sekä enemmän että korkeampaa matematiikka-ahdistusta, mutta tyttöjen ja poikien suoriutumisessa ei havaittu suuria eroja. Eri maissa ilmeni pieniä eroja matematiikka-ahdistuksen suhteen, mutta pääpirteissään tulokset olivat kaikissa artikkeleissa saman suuntaisia. Sukupuolen määrittely vaikutti tutkimuksissa kapealta ja matematiikka-ahdistuksen tutkimuksessa on katvealue myös kehittyvien maiden tutkimuksessa.
Now showing items 1-6 of 6