Browsing by Subject "osaaminen"

The nature and way of working have changed due to changes in society. As result, perceptions of learning and the skills needed in the work are changing. Well-functioning cooperation between educational institutions and working life is seen as integral in competence development. Working life orientation is a term, which refers to the above-mentioned co-operation. Firstly, the aim of this literature review is to focus on the definitions of working life orientation in context of higher vocational education. Secondly, the objective is to describe the real-life cooperation between higher education and professional life and what the future outlook looks like. The study material consists of Finnish academic studies prepared in the 21st century. Based on the literature review, the concept of working life orientation is used in many ways in different contexts. In general, the concept is used in describing the university of applied science, in the justification for its necessity and in the definition of its function in society. Concretely, the concept is used to describe the cooperation and various forms of education and working life. The working life orientation describes the activities of the university of applied science, such as the design and implementation of the curriculum and the content of teaching. At the individual level, the working life orientation is examined from the perspective of the number and quality of the personal working contacts of teachers and students. This also relates to the success of recruiting and employing students. In addition, the working life orientation was also accompanied with the activity of employer representatives in the planning, evaluation and involvement in education. Cooperation between education and working life appears to be useful according to many studies. However, in practice the targets of the co-operation seem not to materialise. The co-operation seems to lack planning, uniform practices and continuity. The solution to this could be to increase the orientation of all parties involved in education and in student and working life to focus on new knowledge-creation. On the other hand, the studies criticize that the economic growth and competitive advantage targets have an adverse effect on the educational politics.

Suomalaisen opettajankoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa itsenäisiä ja kriittisesti ajattelevia opetustyön asiantuntijoita, minkä vuoksi kotitalousopettajia voisi luonnehtia kotitalouden oppiaineen erityisosaajiksi. Perusopetussuunnitelmassa määritellyn kotitalouden oppiaineen ruokaosaamisen ja ruokakulttuurin sisältöalueen pohjalta kotitalousopettajilta odotetaan ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien aihepiirien tuntemusta sekä ruoanvalmistus- ja leivontataitojen hallitsemista, mutta mahdolliset erot kotitalousopettajia kouluttavien yliopistojen opetussuunnitelmien välillä voivat antaa erilaisia valmiuksia eri yliopistoista valmistuville opettajille. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kotitalousopettajan koulutusta järjestävien suomalaisten yliopistojen opetussuunnitelmia sekä analysoida ruoka- ja ravitsemusosaamista kehittävien pakollisten opintojaksojen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja tutkimusaineistoksi yliopistojen opetussuunnitelmat tai opinto-oppaat. Tutkimusaineisto analysoitiin koodaamalla opintojaksojen laajuuden, opintokokonaisuussidonnaisuuden ja suositeltujen suoritusajankohtien osalta sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä opintojaksojen sisältöjen osalta. Tutkimustulosten perusteella merkittävimmiksi eroiksi yliopistojen välillä nousivat opintojaksojen kokonaismäärä, yhteenlaskettu laajuus, opintojaksojen sijoittuminen eri opintovuosille, kestävän ruoan ja ruoan yhteiskunnallisuuden yläluokat sekä ruokakasvatuksen, ateriasuunnittelun ja erityisruokavalioiden alaluokat. Opintojaksoja yhdistivät viiden opintopisteen laajuus, opintojaksojen puuttuminen kolmannelta opintovuodelta, kotitaloustieteen opintokokonaisuussidonnaisuus sekä ruoanvalmistustaitojen, ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen yläluokat. Suurin osa tutkimustuloksista sai tukea teoreettisessa viitekehyksessä esitetyistä teorioista. Tutkimuksen perusteella kotitalousopettajan ruoka- ja ravitsemusosaaminen on välttämätöntä ja siihen panostetaan kaikissa kolmessa yliopistossa, jokseenkin hieman eri tavoin ja erilaisilla painotuksilla. Tulevaisuudessa kotitalousopettajien koulutukseen keskittyvä tutkimus voisi tutkia opetussuunnitelmia laajemmin kuin vain ruoka- ja ravitsemusosaamista kehittävien opintojaksojen osalta.

The number of immigrant students has risen extremely during the last two decades in Finnish schools, but there still are not many studies about their competence. In my thesis I examine based on earlier studies how well immigrant students know mathematics in primary school and introduce factors which affect their competence. Additionally, I examine affective and cognitive factors and their effect on learning mathematics. I also introduce Wilson's (1970) taxonomy and Kilpatrick et al.'s (2001) intertwined strands of profiency for measuring competence in mathematics. I look for answers to my research questions by reading studies and articles and also by exploring other literature related to the topic. I found my sources by using well-known search engines, for example Nelli-portal, Google scholar and the University of Helsinki library's search engine. The earlier studies found out that immigrant students have lower mathematical competence than native population. It is socially concerning that one student group has lower competence than others. Mathematics is easily seen as a subject in which it is not important to know the language. However, the studies show that one of the most important factors in mathematical competence is knowing the language. Socio-economic background also affects competence in mathematics. Gender does not have a direct effect on mathematical competence but affective factors can indirectly affect mathematical competence in favor of the boys. It is interesting that immigrant students have a slighty more positive attitude towards mathematics than the native population in spite of lower mathematical competence.

Tavoitteet. Kandidaatintutkielmani tarkoitus oli koostaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Työelämän nopeat muutokset ovat asettaneet organisaatioille ja yksilöille vaatimuksen jatkuvasta toiminnan ja osaamisen kehittämisestä ja uudistamisesta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kehittämällä organisaation toimintaa ja henkilöstön osaamista, parannetaan niin liiketaloudellista suoriutumiskykyä kuin työhyvinvointia. Jatkuva muutospaine ja muuttuvat osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa myös työuupumusta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaista tutkimusta on tehty osaamisen kehittämisestä työelämässä ja työhyvinvoinnista, ja miten tuloksissa nousee esille osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin väliset yhteydet? ja 2) Millaisia määritelmiä aineistossa nousee esille osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista? Menetelmät. Toteutin kandidaatintutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni tieteelliset artikkelit on hankittu Helka -tietokannasta artikkelihaulla. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Henkilöstön osaamisen kehittämisen nähtiin olevan välttämätöntä organisaatioissa, jotta ne selviytyvät työelämän muutoksista ja haasteita ja säilyttävät kilpailukykynsä. Osaamisen kehittämisen keinot näyttäytyivät aineistossa lähinnä formaalisten oppimismenetelmien kautta. Osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin välillä oli positiivinen yhteys neljässä aineiston artikkelissa. Lopuissa artikkeleissa yhteyttä ei joko ollut tai se oli jopa negatiivinen.