Browsing by Subject "osallistaminen"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Työelämän jatkuvien vaatimusten kasvun myötä tulee etsiä keinoja, jotka auttavat työntekijöitä motivoitumaan työnteossa ja yritystä pysymään kilpailukykyisenä. Osallistaminen on tapa, joka yhdistää työntekijöitä ja heidän tietotaitojansa yhteen, kun kehitellään yhdessä parempia toimintoja ja ympäristöjä töihin. Osallistamista on aikaisemmin tutkittu esimerkiksi työhyvinvoinnin, tunteiden ja yrityksen kannattavuuden kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät nousevat työntekijöiden kokemuksen mukaan merkittäviksi osallistamisessa sekä vaikuttaako osallistaminen heidän työmotivaatioonsa. Tutkimuskysymykset ovat 1) Mitkä tekijät koetaan merkittävinä osallistamisessa? ja 2) Miten osallistava muutostoiminta vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon? Tutkimusstrategiaksi valikoitui laadullinen tutkimus ja aineisto koostui neljästä haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Näin saatiin kohdeyrityksen työntekijöiden kokemuksia esille osallistavasta muutosprosessista. Aineisto analysoitiin sekä aineisto-, että teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, muodostamalla samoista merkityksistä ylä- ja alaluokkia. Lisäksi tukena hyödynnettiin sisällön erittelyanalyysiä. Osallistamisen merkittäviä löydöksiä käsiteltiin luotujen yläluokkien kautta, jotka olivat avoin dialogi, yhteisöllisyys ja toiminta. Työmotivaation tuloksia avattiin mielekkyyden, yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden luokkien, eli Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian kautta. Merkittävänä osallistamisessa koettiin työntekijöiden mielipiteiden kysyminen ja niistä kertominen, jotka herättivät uusia keskusteluja, sekä toivat ongelmakohtia esille. Lisäksi kaikkien osallistuminen sekä oman toiminnan miettiminen ja implementointi nähtiin merkittävinä osallistamisessa. Työmotivaatioon vaikuttivat muun muassa osallistamisen kautta tehdyt muutokset roolituksissa, työnkuvissa ja yhteishengessä. Osallistamista hyödyntämällä yritys voi luoda työntekijöille tilan ajatella, tulla kuulluksi, parantaa yhteisöllisyyttä, sekä nostaa esille ongelmakohtia ja luoda muutosta. Tulee kuitenkin muistaa, että jokaisen yksilölliset tarpeet ja kokemukset vaikuttavat osallistamisprosessissa.
-
(2018)The purpose of the present study, "Participation in Early Childhood Education – Narrative Literature Review”, is to describe and understand the relatively new phenomenon to early childhood education called participation. Children’s participation is required by the Basics of Early Childhood Education Plan 2016. Also, early childhood researchers have started to pay attention to participation as a phenomenon. The literature used in this narrative review are mostly doctoral dissertations, master’s theses and early childhood research articles. By analyzing the literature, it was possible to organize different research information together into a comprehensive and compact review of children’s participation in early childhood education. Analyzing of the material is made by the researcher and is based on logic. According to recent findings participation is the feeling one gets when having a voice in one's life. Merely attending an event does not give one the feeling of participation and inclusion. Participation and inclusion are vital for children’s mental health and sociological development. Through active participatory pedagogy utilized in early childhood education children can work well in a group setting and feel positively about themselves. Participatory pedagogy can be practiced in early childhood education by applying the workers’ knowledge of the subject. Participation is easiest when the group size is small and the adults are playful around the children. Children’s participation is important because it strengthens their self-esteem and motivates them to learn. Educators must do what is best for the child and evaluate their own views and teaching methods critically.
-
(2023)Lasten ja nuorten ruoanvalmistustaitojen heikkenemisestä on viime aikoina herännyt kasvava huoli. Näiden taitojen oppimista voidaan tukea ruokakasvatuksen avulla, jonka tavoitteena on esimerkiksi väestön terveyden edistäminen sekä ruoanvalmistustaitojen ja ravitsemustaitojen opettaminen. Yksi tapa toteuttaa ruokakasvatusta on lapsen osallistaminen ruoanvalmistukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen pohjalta kuvata, millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen kokoamalla yhteen aikaisempaa tutkimusta aiheesta: Millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä? Aikaisempi tutkimus rajattiin siten, että tutkimuksen tuloksissa huomioitiin vain ruokakasvatukseen ja ruoanvalmistukseen osallistamiseen liittyvät tutkimukset, joissa oli kohderyhmänä leikki-ikäiset lapset tai annetuista tiedoista oli mahdollista päätellä tutkimuksen koskevan leikki-ikäisiä lapsia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea laajasti lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Keskeisimmät tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen: havainnoinnin ja aistinvaraisen tarkastelun kehittymiseen, ruoanvalmistuksen perustaitojen kehittymiseen sekä ruokatietoisuuden kehittymiseen. Vanhempien kokemia, lasten ruoanvalmistuksen osallistamiseen liittyviä haasteita, olivat ajan puute, huoli lasten turvallisuudesta sekä lasten aiheuttama stressi tai häirintä ruoanvalmistuksen aikana esimerkiksi sotkemalla. Lasten ruoanvalmistustaitojen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että osallistaminen osana ruokakasvatusta tulisi laajemmin vanhempien tietoisuuteen. Osallistamisen kautta lapset voivat oppia ruoanvalmistustaitoja, joiden osaaminen edistää lasten terveyttä ja luo perustan arjesta selviytymiselle sekä arjen hallinnalle myöhemmässä iässä.
Now showing items 1-3 of 3