Browsing by Subject "osallisuus"
Now showing items 1-20 of 85
-
(2018)The purpose of this study is to describe and investigate the use of AAC methods in school-age children and adolescents, and to examine the use of AAC particularly in terms of interaction, social inclusion and peer relationships. Earlier studies have shown many challenges in communication and interaction environments with children using AAC, so this study is made to find out whether the challenges are present in this material also, and whether there are also positive observations in terms of interaction or relationships. I am also interested in searching for what needs to be developed, especially with the school system. Research question is as follows: How does the interactions and peer relationships of children using AAC appear in the research material? The research material was examined using an integrative literature review and a qualitative content analysis method. The research material consists of five peer-reviewed scientific articles from different countries, published in 2012-2017. The articles discuss the social skills, interaction, communication challenges and peer relationships of school-aged children (aged 6-16) using AAC. The results of the research were divided into five themes. The themes are as follow: 1: the number of interaction experiences, 2: the structural factors, 3: the availability of the AAC method, 4: the significance of the interaction partner, and 5: the desire to participate. The main results under each theme are as follows:1: lack of common time, weaker social skills, 2: non-accessibility, timetable problems, lack of co-operation, 3: AAC not available, AAC bans; 4: must know how to use AAC, preferring adults, lack of friends, and 5: little interaction initiatives, and failures affecting motivation.
-
Ääni puhumattomalle. Valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa. (2020)Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on häiriö, jossa lapsi ei tietyissä tilanteissa puhu lainkaan. Koska häiriö puhkeaa usein varhaislapsuudessa ja puhumattomuus ilmenee yleensä kodin ulkopuolella, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, on tietoisuuden lisääminen aiheesta varhaiskasvatuksen parissa tärkeää. Valikoiva puhumattomuus vaikeuttaa lapsen osallistumista ja vuorovaikutusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden toteutumisesta sekä tarkennettiin osallisuuteen liittyviä ja siihen vaikuttavia ja sitä tukevia tekijöitä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on löytää pedagogisia työkaluja ja menetelmiä valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto muodostui viiden valikoivasta puhumattomuudesta työkokemusta omaavan varhaiskasvatuksen opettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka on muutettu tekstimuotoon. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat kokivat ettei valikoiva puhumattomuus vaikuttanut merkittävästi osallisuuden toteutumiseen, kun aikuinen oli sitoutunut sen tukemiseen. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen käytettiin monipuolisia esteettömän viestinnän menetelmiä, kuten kuvia, piirtämistä ja viittomia. Käyttöön valikoituneet, kullekin lapselle toimineet menetelmät olivat yksilöllisiä ja riippuivat lapsen persoonallisuudesta ja mielenkiinnonkohteista. Oleellisinta oli aikuisen vastuu ja sensitiivisyys sekä turvallisen ja positiivisen ilmapiirin luominen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa osallisuuden tukemisella olevan merkitystä paitsi lapsen hyvinvointiin myös valikoivasta puhumattomuudesta kuntoutumiseen.
-
(2024)Aistitiedon käsittely on olennainen osa ihmisen toimintaa ja haasteet tällä alueella voivat vaikuttaa laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet aistiyliherkkyyksien haastavan päivittäistä toimintaa etenkin pienten lasten keskuudessa. Hermoston yliherkkyys ärsykkeille voi johtaa epätyypillisiin reaktioihin kontekstin kannalta, mikä korostaa ympäristön vaatimusten merkitystä käyttäytymiselle ja oppimiselle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kouluympäristö voi olla kuormittava aistiärsykkeiden osalta, sillä oppilaiden mahdollisuus hallita ärsykkeitä koulukontekstissa on vähäinen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aistiyliherkkyyksien ilmenemismuotoja alakouluikäisillä lapsilla sekä niiden yhteyttä osallisuuteen kouluympäristössä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva aistiyliherkkyyksien ilmenemisestä kouluympäristössä ja niiden vaikutuksista laajemmin lapsen koulutoimintaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2024 neljästä eri tietokannasta. Aineistoon valikoitui 10 vertaisarvioitua artikkelia, joissa aistiyliherkkyyksiä tutkittiin eri kohderyhmillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että aistiyliherkkyydet voivat ilmetä yksilöllisesti käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä, mitkä voivat vaikuttaa myös akateemiseen suoriutumiseen. Ahdistuneisuus, tarkkaamattomuus, kiihtynyt käyttäytyminen sekä haasteet auditiivisen materiaalin suodattamisessa nousivat tyypillisiksi aistiyliherkkyyksien ilmenemismuodoiksi. Aistiyliherkkyydet yhdessä neurologisten häiriöiden kanssa saivat haastavampia ilmenemismuotoja, jolloin myös niiden yhteys osallisuuteen havaittiin merkittäväksi. Lievemmissä haasteissa aistiyliherkkyyksien yhteyttä osallisuuteen ei havaittu. Kouluympäristö esiintyi arvaamattomana aistiärsykkeiden osalta, mikä korostaa tarvetta kiinnittää huomiota kouluympäristön suunnitteluun. Luokkahuoneympäristön muokkaaminen aistijärjestelmiä vähemmän kuormittavaksi on keskeistä oppimis- ja toimintaedellytysten parantamiseksi.
-
(2018)Goals. The main goal of this bachelor’s thesis was to examine students’ participation outside of lessons in primary schools. Student participation has been widely researched but the clear definiton of the concept is yet to be formed. In my bachelor’s thesis I am focusing on chil-dren’s and teenagers’ participation - Harry Shier (2001) and Roger Hart (1992) are the most regognized researchers on this matter. Their theories state that when it comes to children’s participation there are requirements that should be met for students’ own safety. Certain re-quirements should also be met in order for good participation to come true. By bringing Shier’s and Hart’s theories together with Johanna Kiili’s (2006) I am trying to discover what student’s participation could be. In my thesis I am also looking at the Basic Education´s Nati-onal Core Curriculum 2014 which creates borders and possibilities for student’s participation. Method. In this bachelor’s thesis I used integrative literature review which allowed me to create a good theoretical base and bring it together it with the versatile material I was using. The material was collected systemically and manually using four different sources of infor-mation and one book. The analysis was made using inductive content analysis. The research results where based on 26 sources. Results and conclusion. Multiple things have an influence on how well primary school stu-dent’s participation can come true. Basic Education’s National Core Curriculum mentions student participation multiple times, which makes it an important matter in schools. Student’s participation outside lessons can be mostly seen by looking at how well students’ ideas are being heard. Also students’ own decisions on where and how students spend their breaks at school are examples of participation.
-
(2018)Priorities In this research I examine how teachers utilize media education in their teaching with the 6th graders. This research’s assignment is to investigate media education’s role in primary school, how media education reflects to learning, how students are taken part of the teaching and also differencies in media abilities between students and teachers and between the students. There is not a lot of resear-ches about utilizing media education in teaching especially in primary school but there is a lot of re-searches about childrens media habits in their free time. The new curriculum states that students should train their skills in both normal and techonological surroundings. The curriculum’s main goal is that students would learn how to use media’s opportunities in different ways. Methods This was a case study research. The research was a limited totality. Twenty 6th grade teachers took part in this research. They all live near Helsinki area. They were chosen randomly. All of them were teaching the 6th graders at the time of research. Participants answered questions online. The query had seven open questions and also questions about their background. This reasearch’s material was analyzed through the analysis of the content of the qualitative research and by the theme. Results and conclusions In this reasearch the results were that media education’s role is very visible in teaching with the 6th graders in primary school. Media education reflected learning with motivation and diversity of teaching. Students took part of the teaching with different media divices. Differencies in media abili-ties between the students and the teacher and the students were very major. Differencies between the students and the teachers were because of students are diginatives compared to teachers and that’s why they know how to use different media divices. Differencies between the students were because of their different backgrounds.
-
(2018)The aim of the study was to describe participation in children's playful activities. The theories of participation used in the early childhood research are derived from sociology and its models of participation. In earlier studies, the levels of participatory approaches have been applied with the aim of finding out what kind of participation is characteristics for the experience of small children. Early childhood education documentation acknowledges play as a part of the overall growth, development and learning of children. The purpose of the study is to find out how the play promotes or restricts the participation of children in free play of the kindergarten. The study was conducted as a theoretical content analysis. The material used was video material collected in Leikin polut varhaiskasvatuksessa -project in 2014. The study examined free play of ten children aged from 3 to 6 in a kindergarten. The results of this study were that children feel that they are a significant part of the play community. The central result was the common meanings that children create while playing allow play to develop to a long-lasting play, and thus the likelihood of participation is increased. On the other hand, the results showed the experience of non-participation, which was particularly evident at the time of joining the play. Children can prevent a child from experiencing participation by leaving a child out of play or during play contributing to non-participation. The findings confirm previous research where play is a tool for participation. The role of adults is to create favourable structures and circumstances for long-lasting play. In particular, the sensitivity and activation of adults in the child's joining the play is essential. Children need successful experiences of playing together to enhance participation. It would be good for the kindergarten team’s to discuss the importance of play and playfulness in the development of participation.
-
(2019)The objective of this research was to find out what kind of social practices digital gaming contains, and that how do these practices improve youth involvement. Existing literature handles different participatory appearances of gaming culture, but there is a lack of study where social practices of digital gaming would be scrutinized in the framework of involvement. Therefore this study aims to work as a synthesis, where the social practices of digital gaming are being viewed through the lenses of involvement-theory. This thesis was methodically carried out by descriptive literature review, that contained two main theory-pieces; involvement and the practices of digital gaming. Sources in this thesis are mainly finnish, but there is also international literature that is being cited to – especially in the part of digital gaming practices. My aim in this descriptive literature review is to produce a new standpoint towards the phenomenon that is being scrutinized. The findings of this study indicated that my presumption about the social practices of digital gaming as a way to improve youth involvement holds true; there were features of improving involvement in every nexus of the gaming practices. Different forms of identity-work, collaboration, ways to point out capability and marking trail were emphasized in the nexus of social practices where one participates into the gaming situation by playing or watching. Governing gaming avocations is, on the other hand, a practice-nexus, where commonality and especially different ways of affecting and being impressed are highlighted. The last nexus, where social practices of gaming culture outside the gaming situation are being examined is found to be an area that produces communality, life importance, different ways of affecting and local involvement.
-
(2017)The purpose of this study was to gather information on what kind of experiences there are from the use of drama education in the Finnish early childhood education and pre-school education. The objective was to review existing studies, about the use of drama education from the perspective of children’s participation. The research problem was to find out how children's participation takes place and how kindergarten teacher supports children's participation in drama. Principles of drama education can be seen as supporting children's participation, but research data on its use in kindergartens is scarce. The purpose of this study is to increase knowledge about drama education benefits in supporting children's participation and to encourage kindergarten teachers to use drama education in their own work. Systematic literature review policies have been used in this study. Final studies for the literature review were selected using acceptance and exclusion criteria. The final studies are three Finnish doctoral studies. All the doctoral studies are individual case studies of the use of drama education in kindergarten. The original material was examined from the perspective of the research questions. They were analysed using content analysis methods, and the results were compiled together. All primary studies showed that drama was supporting children’s participation. Drama activities were characterized by children's opportunity to contribute, of children’s and adults’ collaboration, sense of community and the opportunity for individual participation. From kindergarten teacher the drama education required good pedagogic skills, commitment in the planning and implementation of the drama, daring to indulge in drama and courage to let go of the traditional authority position, flexibility, presence and sensitivity. The length of processes and kindergarten teachers’ previous experiences in the use of drama influenced in the results. The basis of this literature review was that drama education is a good way to enable child’s experience of participation and enhance a sense of community in the kindergarten.
-
(2016)Objectives. In this thesis I research how restorative peer mediation supports the citizenship of children. In addition I examine what kinds of possibilities of participation does restorative mediation offer for children in comprehensive school. Peer mediation is based on a theory about restorative justice. Theory of peace education has been suggested as the background for international mediation. Previous studies have proven peer mediation to be a working method in solving conflicts between children. It has been shown to produce many types of learning from social skills to skills of problem solving. Methods. This thesis was executed as a literary survey. I examined the research done on peer mediation and considered the results I got from the aspect of children’s citizenship and involvement. In this thesis I defined my keywords based on scientific literature and research: mediation, citizenship, participation, conflict, restorative practices and peace education. Results and conclusions. Previous studies showed mediation to be a proper method for solving conflicts between children in comprehensive school according to the teachers and pupils alike. The pupils were satisfied in being involved in the mediation process but worried that too few of their conflicts were being guided to mediation. The attitudes of adults and their uncommitment to the using of mediation caused problems in the continuity of the method. The poor visibility of mediation in the school world, such as both children and adult’s scarce knowledge about peer mediation, led to the reduced use of the method. In all the studies peer mediation solved 90 % of all the cases that were guided to be mediated so as a method it works well. Mediation is based on the involvement of citizens and bringing the method into schools gives children a chance to be involved. The pupil mediators have the greatest possibility of becoming involved and according to studies they are the ones that benefit the most from peer mediation. In the mediation method children get to solve their problems themselves and act as active citizens. They experience feelings of success from sorting out their own arguments and while doing so diminish the load of teachers by settling their own conflicts independently. Mediation is a functioning method in increasing children’s participation.
-
(2017)The purpose. Documents outlining pre-school and early childhood education highlight the importance of child's participation. Participation involves listening to the child's wishes and opinions concerning his or her affairs. Previous studies show the relevance of music in childhood. Music education is also defined as part of the child's holistic support for growth and development. In Criteria for the pre-school curriculum (2014) music education has been recognized within Forms of expression -learning entity. The aim of this study was to describe a group of pre-school children's attitudes towards music. This study examines what the group of pre-school children think music is, how they experience music and if they would like to have something more of music education. These research questions were sought answers by interviewing children in the group. Methods. The study was conducted as a qualitative case study in the spring 2016 to one pre-school group in the Southern Finland. All 14 children in the group participated the study by answering interview questions. Children were interviewed one by one in a semi-structured interview. Interviews were conducted in the premises of the day care center on three consecutive days. The resulting data was analyzed using content analysis methods. Results and conclusions. The results of the study showed the majority of the group's children perceive music as tones of instruments. Playing instruments was seen as the easiest and the most difficult area of the music depending on the individual. Playing musical instruments was the most desirable musical area, when asked whether the children would like to have more musical activities. The children in the group hoped to play more instruments and named a variety of musical instruments, which they wanted to try. Most of the children had had or were having a musical hobby, which can be thought to affect the responses. This was seen in use of musical terms, as well as a general understanding of music. By solving children's interests the things that they feel relevant can be found.
-
(2024)Aikaisempien tutkimusten perusteella moninaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat lisääntyneet varhaiskasvatuksessa. Osallisuudesta varhaiskasvatuksessa puhutaan paljon ja sen toteutumista velvoittaa erilaiset asiakirjat ja sopimukset. Osallisuuteen liittyvien aikaisempien tutkimusten mukaan sen tukeminen on merkityksellistä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja sen tukemisen keinoja on tutkittu melko vähän. Jo tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden toteutumisessa on ilmennyt haasteita. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia enemmän sitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tämä tutkielma selvittää niitä keinoja, mitä varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tukemisessa. Lisäksi tutkielma selvittää, mitä mahdollisia haasteita varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tässä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä zoomissa sekä WhatsApp-puhelun kautta. Haastateltavia varhaiskasvatuksen opettajia oli yhteensä 5. Aineiston analysointiin käytettiin tässä tutkielmassa aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Tutkielman tulokset vastaavat joltain osin aikaisempia tutkimuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tukemisesta ja siihen liittyvistä haasteista.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten henkilöstö mieltää inkluusion käsitteen ja millä tavalla se on huomioitu esiopetuksen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan henkilöstön käsityksiä sekä asenteita monikulttuurisuuskasvatusta kohtaan. Tavoitteena oli selvittää, vastaako esiopetuksen henkilöstön käsitykset inkluusiosta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta aiempia määritelmiä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuen tarpeisten lasten näkökulmaa ryhmässä, joka on yksi inkluusion piirteistä. Aiemmat tutkimukset sijoittuvat pitkälti perusopetukseen, joten tutkimuksen tekeminen esiopetuksen kontekstiin on ajankohtainen. Koulukontekstin tutkimuksista käy ilmi, että inkluusio ei välttämättä toteudu resurssipulan takia. Tutkimuksessa yritetään selventää käsitteiden mahdollista ilmentymistä esikouluissa. Tutkimuksen sähköiseen kyselylomakkeeseen osallistui varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä henkilöstö. Lomakkeessa selvitettiin heidän ikänsä, työvuotensa, koulutustaustansa sekä opetettavan lapsiryhmän ikä. Suurin osa oli opettajina esikouluissa. Lisäksi muutama vastaaja työskenteli alle kuusivuotiaiden ryhmissä sekä yksi vastaajista profiloitui varhaiskasvatuksen hoitajaksi. Lomakkeessa ei selvitetty vastaajien työpaikan sijaintia, joten tutkimuksessa ei tulkittu vastauksia sijainnin näkökulmasta. Tutkimuksen aineistoon käytettiin sisällönanalyysiä, ja vastauksista nostettiin esille tutkimuksen kannalta merkityksellisiä ilmauksia, joita verrattiin teoriaosuuden inkluusion ja monikulttuurisuuskasvatuksen määritelmiin. Tutkimustulokset inkluusion näkökulmasta olivat melko hyvin linjassa teoriaosuudessa käytettyihin inkluusion määritelmiin. Vastaajat näkivät inkluusion suurimmaksi osaksi kaikkien lasten osallisuuden merkityksenä samassa ryhmässä, tukitoimina sekä yhteenkuuluvuuden tunteena. Monikulttuurisuuskasvatus käsitettiin suurimmaksi osin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten kasvatuksena, vaikkakin vastauksista kävi myös ilmi jokaisen lapsen arvostaminen taustasta huolimatta. Vastauksista voi päätellä, että yhä edelleen monikulttuurisuuskasvatus nähdään muihin maihin, lippuihin ja ruokiin tutustumisena. Henkilöstön käsitykset ja asenteet nähtiin suurimaksi osaksi positiivisina, mutta yhteistyö vanhempien kanssa tuotti haasteita kielen takia.
-
”Eskareissa haluan oppia…”. : Vironniemen esikoulun osallisuuden toimintatapa aikuisten näkökulmasta (2016)Participation is one of the rights of every child according to the Convention on the Rights of the Child (UN, 1989). National curricula, such as the Finnish core curricula for pre-primary education (2014), are based on this convention. It is not simple to try to define participation of children because there is no one answer what it means and how to research it in kindergartens. In this study, I will examine how participation is seen through one operational method used in Vironniemi kindergarten with preschoolers. The nature of this study is qualitative case study in Vironniemi preschool. In the preschool every child is given an opportunity to draw six wishes of what they want to learn during the preschool year. These wishes work as a basis for the activities and aims of the year. The research material consisted of drawings of 23 preschoolers and an interview of two workers in the group (a kindergarten teacher and a childminder). The aim of the study was to find out how the operational method support the participation of the children from the workers’ point of view. The research material was analyzed by using content analysis, classification and thematic analysis. The results of the study showed that the majority of the wishes of the children were fulfilled by the latter part of the school year (until 8th of May 2015). According to the results, the operational method used in Vironniemi preschool helps children to become participative in the planning of the school year. However, the participation of children in execution or evaluation is little. The interviewees thought that the operational method is working and giving a good way for children to participate. The parents of the children will also get participated in the preschool year through the operational method.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvailla, millaista tietämystä varhais-kasvatuksen opettajan nimikkeellä toimivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset omaavat käsittees-tä inklusiiivinen varhaiskasvatus. Tämän tiedon avulla voidaan yhteistyössä varhaiskasvatuk-sen kehittämis hankeen kanssa parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä inklusiivi-sesta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto aiheesta kertoo sitä pohjaa, jolla inklusiivista kasvatusta toteutetaan, ja opettajien osaamisella on suuri rooli inkluusion to-teutumisessa. Varhaiskasvatusta tulisikin suunnitella ja toteuttaa inklusiivisesti (Opetushallitus, 2018). Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen analyysirunkona toimi Inklusiivisen var-haiskasvauksen ekosysteeminen malli (European Agencyn Inclusive Early Chilhdood Educati-on, 2017). Tutkimuksen analysoitava aineisto saatiin yhteistyössä hankkeessa lähetetystä e-lomakkeesta, jossa varhaiskasvatuksen opettajat olivat vastanneet avoimeen kysymykseen: ”Mitä mielestäsi on inklusiivinen varhaiskasvatus?”. Koko tutkielman analysointi rakentuu tä-män kysymyksen ympärille. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 18 kappaletta. Nämä valitut vastaajat toimivat varhaiskasvatusyksiköissään varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksenopettajien tietä-myksen inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta olevan hyvällä tasolla niin, että jokainen tutkimuk-seen osallistunut opettaja osasi avata käsitettä jollain tavalla. Vastauksista pystyi näkemään kak-si selkeää luokkaa vastausten jakautuvuudesta mallissa sisimmille sekä uloimmille kehille. Osa vastauksista avasi käsitettä enemmän konkreettisten tekijöiden kautta, kun taas toiset vastaukset keskittyivät varhaiskasvatuksessa tarjoamiin palveluihin. Sain varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista tuotua esille inklusiiviselle varhaiskasvatukselle olennaisia ja merkittäviä käsitteitä sekä teemoja, joka selitti yleisesti hyvää tietämystä aiheesta. Vastausten samankaltaisuus selitti myös yhteneväistä tietämystä, jonka avulla inklusiivista varhaiskasvatusta on helpompi toteut-taa.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää inkluusiokäsitteen jäsentymistä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutusta ohjaavia hallintotekstejä sekä niiden suhdetta perusopetuksen käytänteisiin. Peilasin hallintotekstien ja koulutuspolitiikan inkluusiota koskevia jäsennyksiä koulujen käytäntöihin inklusiivisena yhteisönä. Aiemmat tutkimukset osoittavat koulutusta koskevien lakitekstien ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjautuvan inklusiivisille arvoille, mutta niiden perusteella johdettavat käytänteet eivät täytä inkluusioperiaatteen kriteerejä osallistavasta kasvatuksesta. Yksi merkittävimmistä haasteita suomalaisen koulutuspolitiikan ja hallintotekstien sisällön sekä koulun arjen käytänteiden välisessä epätasaisuudessa on inkluusiokäsitteen hankala määriteltävyys. Työn teoreettinen tausta perustuu inkluusion erilaisiin määrittelyihin koulutuksen kontekstissa aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät inkluusiota osana koulutuksen toimintamalleja. Osa artikkeleista käsitteli inkluusiota Suomea laajemmin, kun taas osan sisältö rajautui ainoastaan Suomen koulutusjärjestelmän tilanteeseen ja inkluusion toteutukseen sen puitteissa. Aineistoon sisältyi osia neljästä eri laista, jotka säätelevät inkluusion toteuttamista koulutuksessa. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aineistona Oikeus oppia-hankkeen väliraporttia vuodelta 2021, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja UNESCO:n Salamancan julistusta vuodelta 1994. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analyysissa on hyödynnetty narratiivista ja integroivaa lähestymistapaa ja aineiston analyysitapana on käytetty abduktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka inkluusion käsitettä ei ole kirjattu suoraan Suomen lakiin, lain tarjoama viitekehys edellyttää suomalaista koulutusjärjestelmää toteuttamaan koulutusta inklusiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) on kirjattu inkluusioperiaatteen mukaisen opetuksen järjestäminen, mutta inkluusion käsitteen sisältöä ei ole määritelty. Lait ja muut hallinnolliset asiakirjat noudattivat Salamancan julistuksen (2014) mukaisia arvoja. Inkluusion merkityksiä POPS:ssa (2014) ja koulun arjen käytänteissä ohjasivat edellä mainitut tekstit, jotka käsittelivät inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista koulussa. Merkityksien johtaminen suoraan käytänteiksi näyttäytyi analyysini perusteella hankalalta, sillä inkluusion käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Resurssien rajallisuus määritti käytänteitä, minkä vuoksi inkluusion kokonaisvaltainen toteuttaminen kärsi kaksoisjärjestelmän aikaisista perinteistä. Toimintakulttuurin muuttaminen inklusiivisemmaksi oli yksi merkittävä keino kohti inklusiivisempaa koulua ja sitä pystytään kehittämään panostamalla niin opettajien tietotaitoon. Myös kouluyhteisön kehittäminen sekä vaalimalla osallisuutta että auttamalla yksittäisiä oppilaita tuen tarpeensa kanssa tekisi koulun toimintakulttuurista inklusiivisemman.
-
(2021)Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.
-
(2023)Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on tutkia, mitä tiedetään isien kokemuksista yhteistyöstä ammattikasvattajien kanssa, sekä isien osallisuudesta ja kuuluvuuden tunteesta varhaiskasvatuksessa ja mahdollisesti kokemusten muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan isät kohtaavat hyvin erilaista kohtelua kasvattajien ja ammattihenkilöiden taholta kuin äidit (Määttä & Rantala, 2016). Kyseisessä teoksessa kasvatusjärjestelmää kuvattiin vahvasti matriarkaaliseksi, ja siinä osoitettiin, miten isät kohtaavat ammattihenkilöiden taholta mikroaggressioita, jotka vahvistavat kulttuurisia mallitarinoita isän toissijaisuudesta ja passiivisuudesta kasvattajana ja vanhempana. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista tutkimuksista. Aineistoksi valikoitui neljä 2000- luvulla toimitettua teosta. Aineistonkeruussa käytettiin aluksi systemaattista hakua, jonka jälkeen tehtiin lisähaku aineiston lähteitä tarkastelemalla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Analyysi toi esiin, että tutkimusta isistä varhaiskasvatuksen asiakkaina on hyvin vähän. Isät kohtasivat passiivisia ja aktiivisia mikroaggressioita varhaiskasvattajien taholta. Varhaiskasvattajien ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oli eroja isien ja äitien välillä. Osa varhaiskasvattajista jakoi tietoa lapsen arjesta pääosin äidille. Äitejä huomioitiin keskusteluissa enemmän kuin isiä. Suurin osa yhteydenotoista varhaiskasvatuksen taholta kohdistui äidille. Myös kasvattajien asenteet vanhempien rooliodotuksista välittyivät vanhemmille. Lisäksi äitien ja kasvattajien välisissä keskusteluissa isä katoaa kasvattajien puheista kokonaan. Tällaista syrjintää varhaiskasvatuksessa kohtaavien isien määrää ei oltu kartoitettu kovinkaan laajasti, ja siitä voidaan vain esittää valistuneita arvioita. Miesten kokemasta syrjinnästä yleisesti on tehty tutkimusta enemmän, ja se osoittaa, että miehet kokevat syrjintää erityisesti naisvaltaisissa organisaatioissa, jollainen myös varhaiskasvatus on. Tästä voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tasa-arvon toteuttamiseen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
-
(2021)Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tarkastelemaan tämän Suomalaista isyyttä, minkälaisia merkityksiä isät löytävät omasta vanhemmuudestaan, minkälaisia rooleja he ovat lapsensa/lastensa elämässä saaneet ja minkälaiset asiat ovat heidän valintoihinsa vai-kuttaneet. Tämän lisäksi havainnoidaan yhtymäkohtia vastaajien isyyden ja näiden oman lapsuutensa isäkokemuksen väliltä. Tuloksia tarkastellaan peilaten isyyden ja isyyden tutki-muksen historiaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen menetelmin, ensin keräämällä aineisto kyselylomakkeen avulla ja analysoimalla IBM SPSS 27.0.1-ohjelmiston avulla. Kyselylomake on toteutettu Yliopiston e-lomake -järjestelmän kautta, ja lähetetty muun muassa erilaisiin Facebook-ryhmiin. Vastauksia tuli yhteensä 88. Tulokset. Tutkimus osoitti, että suomalaiset isät osallistuvat varsin aktiivisesti lastensa kasvatukseen. Tärkeimmäksi tekijäksi näiden osallisuuden rakentumisessa tarkentui vastaajien tasa-arvoinen suhde omaan puolisoon, ja vastaajien oman isän aktiivinen osallistuminen kasvatukseen heidän omassa lapsuudessaan.
-
(2018)The aim of my Bachelor's thesis is to open up to the reader the concept of self-determination, the importance of self-determination in the child's life, and factors which are affecting the child's self-determination. This study’s frame of reference is based on the theory of self-determination, which gave the starting points and backgrounds for my literary review and the results obtained from it. My research questions were: 1) How does supporting self-determination in early childhood affect a child? 2) How to support child's self-determination? Research of selfdetermination in previous studies is mostly linked to adult education and the development of self-management in organizations. Domestic research on self-determination and its support in early childhood has been made just a little. However, I have managed during my research process, as well as based on my own knowledge to collect and combine information and concepts which have relation to self-determination as an essential part of early childhood education. The empirical method of the thesis was a literature review. The literature review provided information on concepts related to self-determination, the effects of self-determination, and the methods of support. The literature review consisted from selected literature and other studies. The review also described the role of self-determination and supporting parts in contemporary early childhood education. The result of the study was to regard child and child-orientation in education and to see the child as an active handler and recipient of information. The main result was that the importance of the child's own voice and the sense of involvement were emphasized in supporting selfdetermination. It was easy to see the role of the educator, the responsibility and the combined effect of these as a basis for supporting self-determination. Based on the results and the theory, the function of the educator can be said to require more expertise in this area. Child development requires every educator to know and recognize the features of high-quality early childhood education.
Now showing items 1-20 of 85