Browsing by Subject "osallisuus ja vuorovaikutus"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja etsiä vastauksia siihen mitä menetelmiä opettajat käyttävät positiivisen pedagogiikan käytänteinä. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Martin Seligman kehitti positiivisen psykologian pohjalta PERMA-teorian, jota Eliisa Leskisenoja käytti tutkimuksessaan vuonna 2016 ja joka on keskeisimpiä positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkielmani tavoitteena on löytää aikaisemmista tutkimuksista positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja miten opettajat niitä ovat hyödyntäneet työssään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoni koostui kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkimusartikkelit ovat julkaistu vuosina 2018–2022.Tutkimusaineistoni käsitteli lasten osallisuutta, autonomian tukemista sekä positiivisen pedagogiikan toteuttamista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistoni käsiteltiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin kautta ja sen menetelmäksi valikoitui induktiivinen aineiston analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten osallisuuden keskeisyyden positiivisen pedagogiikan kontekstissa, erityisesti korostaen leikin ja vertaissuhteiden roolia. Leikin kautta lasten vuorovaikutustilanteet ja sosiaaliset taidot kehittyvät, mikä edistää heidän osallisuuttaan (Kyrö & Uitto, 2022, s. 97–100). Aikuisten rooli näissä tilanteissa on olennainen, sillä heidän tulee havainnoida ja tukea lasten vuorovaikutustaitoja sekä tarjota ohjausta itsesäätelyyn ja tunnetaitoihin, joita leikeissä tarvitaan (Kyrö & Uitto, 2022, s.97). Lisäksi tutkimus huomioi opettajien ikään, kokemukseen ja ryhmän koostumukseen liittyvät tekijät positiivisen pedagogiikan toteutumisessa (Ranta ym., 2022, s.431). Positiivisen pedagogiikan näkökulmasta hyvät vuorovaikutussuhteet opettajan ja lapsen välillä sekä tuki aloitekyvylle ja autonomialle ovat keskeisiä (Ranta ym., 2022, s. 431). Ryhmärakenteella ja -koolla on myös merkittävä vaikutus siihen, miten positiivista pedagogiikkaa käytännössä toteutetaan (Ranta ym., 2022, s. 431). PERMA-teoria tarjoaa viitekehyksen positiivisen ilmapiirin luomiselle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lasten autonomian tukeminen, myönteiset tunnekokemukset ja merkityksellisyyden kokemukset edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista (Leskisenoja, 2016, s.72–73; Ranta, 2022, s.22). Opettajien rooli tässä on merkittävä, ja heidän tulee tarjota monipuolisia ohjaustapoja vahvistaakseen lasten minäkuvaa, itsetuntoa ja tunnetaitoja (Rautamies ym., 2018, s.69–71). Tutkimuksen perusteella suositellaan positiivisen pedagogiikan periaatteiden laajempaa käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa koulutusta ja kehittymistä sekä käytännön ohjeiden että teoreettisen pohjan osalta. Mentorointiopettajatoiminta voisi olla hyödyllinen tapa tukea opettajien vuorovaikutustaitoja ja positiivisen pedagogiikan soveltamista käytännössä. Tutkimustuloksia voitaisiin myös hyödyntää opettajankoulutuksessa positiivisen pedagogiikan menetelmien ja periaatteiden opetuksessa. Tavoitteena tulisi olla vanhakantaisten käytäntöjen korvaaminen positiivisemmin suuntautuneilla pedagogisilla lähestymistavoilla, jotka edistävät lasten hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden toteuttaminen edellyttää monipuolista osaamista opettajilta ja yhteisöltä, mutta se avaa mahdollisuuden innostavan ja osallistavan oppimisympäristön luomiselle, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa.