Browsing by Subject "päätöksenteko"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Uponneiden kustannusten harha on taloustieteen ja psykologian piirissä hyvin vakiintunut ja tunnettu ilmiö, jossa toiminnan jatkamista perustellaan virheellisesti toimintaan jo aiemmin upotetuilla resursseilla. Ilmiötä on tutkittu erityisen paljon organisaatioiden toiminnan tasolla taloustieteessä, mutta sen oletetaan tyypillisesti ilmenevän myös yksilötasolla. Näyttö uponneiden kustannusten harhan ilmenemisestä yksilön päätöksenteossa on kuitenkin heikkoa. Harhaa käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu vaihtelevia ja ristiriitaisia tuloksia, jotka asettavat ilmiön laajamittaisen yleistettävyyden ja käytännön vaikutukset kyseenalaisiksi. Tässä katsauksessa tarkastellaan kriittisesti tuoreinta tutkimustietoa uponneiden kustannusten harhasta yksilöpsykologisella tasolla pyrkien vastaamaan kysymykseen siitä, millaista tieteellinen näyttö kyseisestä ilmiöstä on tällä hetkellä ja mitä selittäviä tekijöitä ilmiön taustalla on havaittu. Parasta näyttöä uponneiden kustannusten harhasta yksilön päätöksenteossa löydettiin konteksteissa, jotka liittyvät rahaan ja sen käyttämiseen. Sen sijaan niin sanottujen käyttäytymisen upotettujen kustannusten (engl. behavioral sunk cost) kohdalla tutkimusnäyttö paljastui ristiriitaiseksi. Ilmiö oli havaittu useissa tutkimuksissa, mutta sen toistaminen ja luotettava havaitseminen oli osoittautunut vaikeaksi. Kokonaisuudessaan näyttö käyttäytymisen upotettujen kustannusten harhan olemassaolosta on suhteellisen heikkoa ja ilmiön olemassaolon vahvistaminen vaatii lisätutkimusta. Mahdollisia uponneiden kustannusten harhan olemassaoloa selittäviä tekijöitä löydettiin useita. Perinteisiksi selitysmalleiksi kirjallisuudessa osoittautuivat kognitiivinen dissonanssi, prospektiteoria ja resurssien hukkaan heittämisen välttäminen. Näiden rinnalla uudempina selitysmalleina esiintyivät mm. mentaalisen kirjanpidon malli, vaivannäön oikeutuksen malli sekä erilaiset emootiomallit. Katsauksen perusteella voidaan arvioida uudempien mallien eduksi niiden testattavuus verrattuna perinteisiin malleihin, jotka eivät tee yhtä selkeitä ennusteita ilmiön käyttäytymisestä. Mikään yksittäinen malli ei kuitenkaan tämänhetkisen näytön perusteella nouse yksiselitteisesti vahvimmaksi uponneiden kustannusten harhan selittäjäksi. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että uponneiden kustannusten harha on selvästi olemassa ainakin rahankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa, missä näyttö sen puolesta on suhteellisen vahvaa. Sen sijaan uponneiden kustannusten harha laajempana psykologisena ilmiönä on tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vastatuulessa. Erityisesti käyttäytymisen upotettujen kustannusten harhaan liittyvä näyttö on kokonaisuudessaan ristiriitaista, eikä uponneiden kustannusten harhan olemassaolo laajana psykologisena ilmiönä ole selvää.
-
(2017)Emotions and decision making as a field of research is relatively new. However, in the last decades number of studies done on the topic have been increasing and today almost every theory of decision making includes at least some element of emotions. Framework of immediate and expected emotions illustrates how emotions affects our decision making in many different ways. Our decisions are modified by expected emotions based on what kind of emotions we expect to have in the future if we will make a particular choice. Immediate emotions affects in the moment of decision to our expected emotions and our mood. The effects of emotions lead often to many non-optimal tendencies related to decision making. One of these tendencies is known as risk aversion. People weight negative feelings over positive feelings leading them to choose a certain positive option and avoid more optimal but risky option. That said, emotions serve decision making in situations where decisions have to be made quickly or with lack of information. Information can be brought to a situation based on emotions related to former experiences. Somatic marker hypothesis have been developed to explain the neural base of emotions and decision making. According to somatic marker hypothesis, ventromedial prefrontal cortex creates links based on emotional experiences related to decisions. These links help to simulate emotions linked to decisions later in similar situations. While there are lots of studies related to emotions and decision making today, there are very few studies related to interaction of emotions and decision making in the context of individual differences. In the future, researchers should pay more attention to individual differences on this topic.
-
(2017)The choice overload hypothesis states that a large number of options to choose from may lead to adverse consequences in consumer decision making, such as a decrease in post-choice satisfaction or the motivation to choose. Several studies provide evidence that when choosing from a large selection consumers get more frustrated, are less satisfied with the choice and more likely to leave the store empty handed. However, there are contradictory results on choice overload. This is because there are numerous factors that moderate the impact of assortment size on choice overload. The question of interest in this review is whether choice overload occurs in food related choices and how. Yet, this question cannot be answered properly based on previous research. Instead, it is beneficial to examine the factors moderating choice overload to get an understanding of the situations where choice overload effect arises. Factors including consumer preferences, making choices for others and unconscious information processing reduce the choice overload effect, whereas consumer expertise and responsibility to account for a decision increase the effect. These are so called intrinsic subjective factors. In addition, several extrinsic objective factors moderate choice overload. Additional research is needed to fully understand the choice overload effect on decision making.
Now showing items 1-3 of 3