Browsing by Subject "ruokataju"

Tutkielman tavoitteena on esitellä tutkimuskirjallisuuden perusteella valittuja Itämeren rehevöitymistä ehkäiseviä ruokavalintoja. Ruokavalintoja tarkastellaan ruokatajun käsitteen kautta. Ruokatajun käsitteellä tarkoitetaan sellaisen oppimisprosessin kautta syntyvää ymmärrystä, joka lähtee liikkeelle yksilön ruokaan liittyvään toimintaan kohdistuvasta konfliktista tai ristiriidasta. Ruokatajun eri tasoilla tapahtuva ymmärryksen kehittyminen voi johtaa esimerkiksi aikaisemman ajattelu- tai toimintamallin muuttumiseen. Tässä tutkielmassa Itämeren rehevöitymiseen vaikuttavia ruokavalintoja tarkastellaan siitä näkökulmasta, että Itämeren kannalta suotuisampaan ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilön ruokatajun muuttumista. Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on perusteltu tutkimusnäkökulma, koska rehevöityminen aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia niin ihmiselle kuin ympäristölle esimerkiksi Itämeren lajiston kapeutumisen muodossa. Tutkielma on toteutettu narratiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa avataan yksittäisiä ruokavalintoja, jotka vaikuttavat Itämeren rehevöitymiseen. Näiden ruokavalintojen kautta kotitalouksien on mahdollista muodostaa kokonaiskuvaa ruokavaliosta, joka tukee Itämeren rehevöitymisen ehkäisemistä. Tutkielman aineistona käytetään ajankohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, joista saatua tietoa kerätään narratiivisen kirjallisuuskatsaukselle ominaisesti yhteen. Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen on perusteltua, koska Itämerelle suotuisia ruokavalintoja yhteen kokoavaa tutkimuskirjallisuutta ei ole sellaisenaan saatavilla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella on löydettävissä neljä konkreettista ruokavalintaa, joilla voidaan positiivisesti vaikuttaa Itämeren rehevöitymisen ehkäisemiseen. Rehevöitymistä ehkäiseviä ruokavalintoja ovat proteiinin määrän vähentäminen ruokavaliossa ja luonnonmukaisesti viljeltyjen kasvisten nauttiminen. Itämeren rehevöitymistä voidaan ehkäistä myös vähentämällä ruokahävikkiä ja vastuullisia kalavalintoja tekemällä. Muuttuneita ruokavalintoja voidaan ruokatajun mallin pohjalta pitää seurauksena yksilön ymmärryksen kehittymisestä. Kun ihminen saa riittävästi tietoa ja kokemuksia Itämeren rehevöitymistä ehkäisevistä ruokavalinnoista, voi ymmärryksen kehittyminen johtaa rehevöitymistä ehkäisevän ruokavalion omaksumiseen.

Goals. This thesis examines the views of secondary school teachers on school meals. The aim of this thesis is to determine how teachers perceive the connection between school meals and education, as well as how they comprehend the concept of food sense, which is named as a key goal in the recommendations on food education. The foundation of this thesis is based on previous studies on school meals in overall and from the views of the teachers, food education, and National Nutrition Council’s publication of school meal recommendations. In general, school catering from teachers’ point of view is not widely studied field in Finland. Methods. The data of this thesis are collected through a focus group interview. The participants were all either teachers of home economics, health education and biology, or teachers of health education and art. Health education, biology, and home economics are all school subjects mentioned in the recommendations on school meals, (Kouluruokailusuositukset, 2017), as examples, since they illustrate themes that are naturally connected with school meals. The audio recording of the focus group interview is transcribed fully, and it comprised transcription of eight sheets in length. The transcription was analyzed with the means of content analysis. The aim of the content analysis is to clarify the data and add information value. Results and conclusions. The teachers viewed school meals as educational opportunities since they found that it has supportive qualities both nutritionally and from the view of coping during the school day. The school meals are also found to be beneficial when practicing social skills. The school meals can have wider range of a purpose and they can be seen as an interdisciplinary educational event. For example, the teachers planned cooperative projects involving school meal times, using them as examples in other education, organizing holiday- and themed day meals. The possibilities in the education of ethicalness, safety, work and (multi)culturalism and sustainable development were not present in the data. The concept of food sense was estimated in this study to be unfamiliar for two out three of the teachers, probably due to the fact that it is a relatively new and wide range. The pedagogical competence of the teachers can be improved with, for example, adding school meals as a part of the teacher training, re-evaluating the physical conditions of the space, and combining education and school meals more versatilely.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millaiset valmiudet kotitalousopettajilla on vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen ja miten he voivat tukea vääristyneen ruokasuhteen omaavia nuoria kotitaloustunneilla. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ruokasuhdetta ja ruokasuhteen vääristymistä sekä kotitaloustuntien ruokakasvatusta. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemisesta ei ole aiempaa tutkimusta kotitalousopettajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa, jota pystytään hyödyntämään kotitaloustunneilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kotitalousopettajana työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Zoom etäyhteyspalvelussa toukokuun 2022 aikana. Kaikilla harkinnanvaraisesti valituilla haastateltavilla oli omakohtaista kokemusta vääristyneen ruokasuhteen omaavista nuorista kotitaloustunneilla. Eniten kokemusta löytyi laihuushäiriötä sairastavista nuorista tytöistä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajat kokivat omaavansa melko puutteelliset valmiudet vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen. Opettajat hyödynsivät moniammatillista yhteistyötä pystyäkseen tarjoamaan nuorille mahdollisimman hyvän tuen ruokasuhteen haasteisiin. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten kohtaamisessa ja tukemisessa koettiin erityisen tärkeänä positiivinen pedagogiikka, myönteinen ilmapiiri ja empaattisuus. Tärkeänä nähtiin, että nuoren ruokaan ja syömiseen liittyvää ahdistusta ei pahenneta väärillä toimintatavoilla. Kotitalousopettajat kartoittivat oppitunneilla mahdollisia ruokasuhteen haasteita pystyäkseen puuttumaan haasteisiin ajoissa. Kotitalousopettajilla on tärkeä rooli ruokakasvatuksen ammattilaisena, joka tukee ja ohjaa nuoria kohti tervettä ruokasuhdetta. Tulevaisuudessa kotitalousopettajille olisi tärkeää tarjota koulutusta vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten ja terveen ruokasuhteen tukemiseen.