Browsing by Subject "ruokatottumukset"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että lähiympäristö vaikuttaa nuorten terveyttä edistävien ruokatottumusten muovautumiseen ja ne tulevat esille jo varhaisessa vaiheessa elämää. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymys on: miten kouluympäristö tukee tai haastaa nuoren terveellisiä ruokatottumuksia. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä nuorten ravitsemuksen nykytila ja mitkä tekijät ovat yhteydessä nuorten ruokatottumuksiin, sillä tarpeellista on selvittää, millainen nuorten ravitsemus on ja miten se eroaa muista ikäluokista. Tutkimuksessa tarkastellaan terveellisten ruokatottumusten tukemista kouluympäristön näkökulmasta erityisesti kouluruokailun ja ruokakasvatuksen osalta. Nuorilla voi kouluympäristössä olla erilaisia haasteita terveellisten ruokatottumusten muodostumisessa, mutta kouluympäristö voi myös tukea nuorten ruokatottumuksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui nuorten ravitsemuksen ja ruokatottumusten tutkimuksista, ravitsemussuosituksista sekä muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineiston haussa käytettiin monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin nuorten ravitsemukseen, nuorten ruokatottumuksiin ja kouluympäristöön liittyviä teoksia. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui internet aineistoista. Aineisto haettiin pääosin suomalaisia hakusanoja käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokatottumusten muovautumisessa koulu on avainasemassa. Koulu kohtaa päivittäin melkein jokaisen suomalaisen nuoren, jolloin terveellisiä ruokatottumuksia tukevien toimien kohdistaminen mahdollisimman monelle nuorelle on mahdollista. Nuoret tarvitsevat yksilökohtaista ja ikätason huomioivaa tukea. Kouluympäristössä erityisesti kouluhenkilökunnan tuki, ruokakasvatus ja koulun tiloissa annetut mahdollisuudet terveellisen ruoan saatavuuteen kouluruokailussa sekä välipala-automaateissa tukevat terveellisiä ruokatottumuksia. Haasteita ruokatottumusten tukemiseen kouluympäristössä voi aiheuttaa koulun resurssit, sosiaalinen paine, yhteistyön puute avaintoimijoiden välillä sekä kouluympäristön houkutukset epäterveellisille ruokavalinnoille. Tarvitaan lisää tieto nuorten ruokatottumuksista ja ravitsemuksesta, koska kattavaa ja ajankohtaista tietoa aiheesta ei juurikaan ole saatavilla.
-
(2024)Tavoitteet. Varhaiskasvatuksen ruokailuun kuuluu aamupala, lounas ja välipala. Päivällistä ja iltapalaa tarjotaan myös niissä päiväkodeissa, joissa hoitoa on tarjolla. Tässä tutkimuksessa tutkitaan miten voidaan paremmin ylläpitää suomalaisia ravitsemussuosituksia varhaiskasvatuksessa ja miten sokeri vaikuttaa lasten kasvuun, terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen liittyy itse ruoansaannin lisäksi myös ruokakasvatus ja tutkimuskysymyksiä ovat; miten sokerista puhutaan, millaisia kuvia ryhmissä on, millaisilla leluilla lapset leikkivät ja millaisia suomalaisia ravitsemussuosituksia on liittyen lasten lisätyn sokerin saantiin. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu integroivalla kirjallisuus-katsauksella. Kirjallisuus on valittu aihepiirin mukaan aikaisempia tutkimuksia käyttäen ja tutkimuksen tarkoitus oli esitellä siitä tulevia johtopäätöksiä. Analyysi on tehty sisällönanalyysinä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä on kolme vaihetta, jotka ovat aineiston pelkistäminen, ryhmittely ja teoreettisten käsitteiden muodostaminen. Aineistoja läpikäydessäni yritin hahmottaa itselleni kokonai- suuksia ja mahdollisesti myös jaotella tietoa ylä- ja alaluokkiin. Tästä saatiin keskeisiä teoreettisia käsitteitä tutkimukseen liittyen. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että suosituksien toteutumiseen on vielä monta asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimus osoitti, että sokerilla on todellisia haitallisia vaikutuksia lasten kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatuksessa ruoan lisäksi ruokakasvatuksessa ja leikeissä sokerin tulisi olla vähemmän näkyvissä ja puheissa maltillisemmin käytetty termi. Tulevien ruokasuosituksien (WHO) mukaan suositeltu lisätyn valkoisen sokerin määrä tulee olemaan alle 5% kaikesta energiamäärästä lapsilla, kun tällä hetkellä suositeltu määrä on alle 10 E-%. Tähän viitaten myös varhaiskasvatuksessa tulisi ottaa ruokakasvatuksessa tämä tarkemmin huomioon esimerkiksi lelujen, leikkien, kuvien ja toiminnan kautta.
-
(2021)Nuorisotyöttömyys ja huoli nuorten hyvinvoinnista ovat olleet julkisen keskustelun kohteina jo pitkään. Työttömyyden tiedetään olevan yhteydessä monenlaisiin kielteisiin vaikutuksiin elämän eri osa-alueilla; esimerkiksi yksipuoliseen ruokavalioon ja heikompaan terveydenti-laan työllisiin verrattuna. Pahimmillaan erilaiset ongelmat kasautuvat samoille yksilöille, jolloin työn tai koulutuksen piiriin hakeutumien vaikeutuu entisestään ja riskinä on yhteiskunnasta syrjäytyminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista ruokakasvatusta vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevat nuoret aikuiset ovat saaneet ja miten he näkevät ruokakasvatuksen vaikuttavan heidän tämänhetkisiin ruokatottumuksiinsa. Tutkimuksella halutaan luoda kuvaa myös siitä, minkälaista ruokakasvatusta työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset tällä hetkellä kokevat tarvitsevansa. Tutkimus tehtiin eteläsuomalaisen kunnan Starttivalmennukseen osallistuvien nuorten aikuisten keskuudessa. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua menetelmänä käyttäen ja haastattelut litteroitiin tekstiksi sisällönanalyysia varten. Haastatteluun osallistui kuusi 18-22-vuotiasta nuorta aikuista, jotka haastatteluhetkellä olivat olleet vailla työ- ja koulutuspaikkaa puolesta vuodesta kahteen vuoteen ja Starttivalmennuksen asiakkaina kahdesta kuukaudesta vuoteen. Tutkimus osoitti, työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret olivat tietoisia terveyttä edistävän ruokavalion yhteydestä koettuun hyvinvointiin, mutta heillä oli monenlaisia haasteita ja esteitä terveellisten ruokavalintojen tekemiseen liittyen. Erityisesti päivärytmin puuttuminen, heikko taloudellinen tilanne ja kiinnostuksenpuute ruoanvalmistusta kohtaan nähtiin esteinä terveyttä edistävän ruokavalion noudattamiselle.
-
(2019)Purpose: The aim of this bachelor’s thesis was provide an overview of the scientific literature on the eating habits of today’s Finnish upper comprehensive school students and the different aspects that the impact how they choose their food according to research results of the studies published in 2010’s. Methods: To this end, I engaged in a narrative literature review of research published on the topic between the years 2010 and 2019. The final analysis based on 13 different publications. The analysis for the review has made by using the content analysis, where the content has analysed first in to themes which indicates the research questions. After the themes have been analysed, the themes were able to transfer in the final results. Results and conclusions: The Finnish upper comprehensive school students are aware of the fact what are the healthy eating habits or what they should eat in daily basics. The research have shown the problem that the adolescents do not know how to take the healthy choices to practice even if they knew what the healthy eating habits were. The studies have also noticed that eating with the regular meal rhythm is challenging for the Finnish adolescents. Special notice has been made that the adolescents do not eat breakfast or school lunch so often in their daily basics and tehy replace the missing meals with unhealthy snacks. The researchers have also noticed that there is a difference between the genders in the eating habits. It was more likely for the boys to eat against the healthy eating habits and they ate more unhealthy snacks than the girls. According to the researchers results, adolescents from the families with the lower social economical statuses ate more against the healthy eating habits. The researchers have found a connection that the adolescents have common eating habits with their friends and they have similar food choices. The studies have discovered also that the area where the adolescent live and the school is placed, affects to their eating habits and choosing the food. Also, the society have noticed to have an influence to the adolescents eating habits and how they choose their food. The literature review had shown results that research should pay more attention to Finnish adolescents eating habits. All the results from this literature review should not be used without a second and more trustworthy research.
Now showing items 1-4 of 4