Browsing by Subject "s2"

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää eri kirjallisuuslähteiden avulla, että miten lasten tai/ja perheiden monikielisyys ja monikulttuurisuus näyttäytyvät suomalaisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aiempaa tutkimusta jollakin tavalla aihetta sivuten löytyy melko paljon, mutta spesifisti aihettani käsittelevää tutkimusaineistoa löytyy verrattain vähän. Yhdistelin kirjallisuuskatsauksessani eri vertaisarvioiduista lähteistä ja artikkeleista löytämiäni tietoja keskenään, jotta löydän vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita lähdin selvittämään. Menetelmät. Lähdin toteuttamaan tutkimusta kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista tutkimukseni on narratiivinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa on tarkoitus luoda yleiskuva käsillä olevasta aiheesta yhdistelemällä ja pohtimalla eri lähteiden tarjoamia tietoja. Lähdin hakemaan tieteellisiä artikkeleja tutkimukseni tueksi erinäisistä hakukoneista, muun muassa Finnasta ja Jeceristä hakusanoilla, jotka koin oleellisiksi aiheeni kannalta. Tein artikkelien kohdalla karsintaa, ja lopulta päädyin myös analyysimenetelmäni mukaisesti hieman suppeaan lähdemäärään, jota lähdin lopulta analysoimaan sisällön analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset olivat melko odotetun laiset, sillä kuten arvelin ja odotin, sekä monikielisyydellä että monikulttuurisuudella on vaikutuksia suomalaisen varhaiskasvatuksen arkeen. Vaikutukset ovat sekä positiivisia, haastavia että neutraaleja. Oletan, että aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jatkotutkimusta on tulossa huomattavasti lisää lähivuosina, sillä monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat ilmiöinä äärimmäisen nopeasti kasvavia niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja alkuopetuksessakin. Koen, että olisin saanut mielenkiintoisemmat, aiheellisemmat ja ajankohtaisemmat tiedot, jos olisin toteuttanut tutkimukseni muuten, kuin kirjallisuuskatsauksena. Haastattelu tai kyselylomake varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville arjen toimijoille olisi varmasti antanut hedelmällisempiä ja monipuolisempia tuloksia tutkielmani kysymyksiä ajatellen.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Kanditutkielmassani tarkastelen toisella kielellä lukemaan oppimisen haasteita ja interventioita, jolla voidaan tukea toisella kielellä lukemaan oppivien oppilaiden lukemaan oppimista. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Millaiset kielellisen tietoisuuden harjoitukset tehostavat toisella kielellä lukemaan oppimista? Millaisia kielellisen tietoisuuteen liittyviä haasteita toisella kielellä lukemiaan oppijoilla on? Kanditutkielmani tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessani tarkastelin viittä kansanvälistä alakoulussa toteutettua interventiotutkimusta. Tulosten syntetisoinnissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysirungoksi muodostui kielellisen tietoisuuden teoria ja aineistoa analysoin etsimällä interventioista keinoja tukea kielellisen tietoisuuden osa-alueita. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmeni, että kielelliseen tietoisuuteen kohdennetut interventio tyyppiset harjoitukset paransivat toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen taitoja. Tutkimukseen valikoituneiden interventioiden oppilailla haasteita esiintyi kaikilla kielellisen tietoisuuden osa-alueilla, eli pragmaattisen-, semanttisen-, syntaktisen-, morfologisen- ja fonologisen tietoisuuden taitoihin liittyen. Haasteet vaikuttivat oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että monipuolisten kielellisen tietoisuutta tukevia keinojen tuntemus toimii hyvänä pohjana toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukutaidon kehittymisen tukemiseen. Kouluihin tarvitaan lisää kielitietosia opettajia vahvistamaan toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen kehitystä ja tarjoamaan tukea oppilaalle koko koulupolun ajan.