Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "syömishäiriö"

Sort by: Order: Results:

  • Lehtinen, Melina (2017)
    Anorexia nervosa and other eating disorders are linked with certain personality and behavior traits: for example, people with eating disorders are more perfectionistic and neurotic as well as less extroverted than healthy people. The purpose of this paper is to examine whether traits associated with anorexia nervosa persist after clinical recovery. This paper covers ten studies in which people recovered from eating disorders are compared to people unaffected with eating disorders. It seems that there is great variety in the stability of different traits after the recovery from the eating disorder. Perfectionism might be stable feature even after the recovery.
  • Hämäläinen, Pihla (2023)
    Tavoitteet. Anoreksia nervosaan voi liittyä monia ruoansulatuskanavan oireita, joihin dysfagia lukeutuu. Tutkimustietoa anoreksia nervosa peräisestä dysfagiasta on hyvin vähän. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, miten anoreksia nervosa liittyy dysfagian oireisiin. Lisäksi pyrittiin havainnoimaan, minkä laatuisia nämä oireet ovat ja liittyvätkö ne rakenteellisiin muu-toksiin, psykopatologiaan vai toiminnallisiin tekijöihin. Tutkielmassa analysoidaan anoreksia nervosan myötä ilmenevien dysfagian oireiden mekanismeja ja luonnetta. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Haku toteu-tettiin PubMed ja Scopus tietokannoissa helmikuussa 2023 hakulausekkeella: ("dyspha-gia"[Title] AND "anorexia"[Title]) OR ("dysphagia" AND "anorexia"[Title] AND "gastrointesti-nal"[Title]) OR ("dysphagia"[Title] AND "eating disorder*"[Title]). Lopulta aineistoksi valikoitui 5 artikkelia, joista yksi oli käsin poimittu hakulausekkeen haun ulkopuolelta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti ja siitä tuotettiin muistiinpanoja sekä taulukoita. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman perusteella instrumentaalisten menetelmien kautta diagnosoitu dysfagia anoreksia nervosa johtui aliravitsemuksen aiheuttamasta rakenteellisesta nielemislihasten surkastumisesta, jonka myötä nielemistoiminta häiriintyi. Tämä ei kuitenkaan selittänyt kaikkien dysfagian oireiden ilmenemistä anoreksia nervosa potilailla ja psykopatologinen tai toiminnallinen tekijä oireiden taustalla oli myös tutkielman tulosten mukaan mahdollinen. Näissä tapauksissa dysfagiaa ei pystytty toteamaan instrumentaalisten menetelmien kautta, mutta potilaat silti raportoivat dysfagian oireita. Dysfagiaa saattoi myös esiintyä väärin diagnosoiduissa anoreksia nervosa tapauksissa. Psykopatologiset tekijät kuten ahdistus voivat myös olla mahdollisia dysfagian aiheuttaja anoreksia nervosassa. Yhteys on silti epäselvää ja diagnosointi hankalaa. Anoreksia nervosa peräinen dysfagia ja sen syyt eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, mikä tulee ottaa huomioon myös kliinisessä asetelmassa.
  • Vierimaa, Vilma (2021)
    The purpose of this review is to describe the relation between emotional dysregulation during childhood and adolescence and development of eating disorders. Childhood emotional issues relate broadly to later psychopathology, and, on the other hand, eating disorders are often associated with emotional dysregulation. Therefore, it is essential to examine the connection between emotional dysregulation during childhood and adolescence and development of later eating disorders. The studies selected for this review are a systematic review and eleven prospective longitudinal studies, three of which are also included in the systematic review. According to these studies difficulties with emotion regulation (such as anxiety, depression, impulsivity) during late childhood and adolescence often precede symptoms of eating disorder and predispose the individual to development of eating disorder. Risk groups that stand out are children and adolescents with emotional issues of anxiety and depression, as well as children and adolescents who have symptoms of anxiety or depression alongside body dissatisfaction or drive for thinness. Additionally, a strong risk factor is simultaneous expression of several emotional difficulties, such as impulsivity and affect reactivity. In conclusion, the study results support the significance of emotional skills both in prevention and recognition of eating disorders as well as in their treatment.
  • Pehkonen, Oona (2023)
    Tavoitteet. Transihmisillä on korkea riski sairastua syömishäiriöön, koska he usein ovat tyytymättömiä omaan kehoonsa. Sekä transihmisillä että syömishäiriötä sairastavilla ihmisillä on kohonnut riski itsensä vahingoittamiseen ja itsemurhaan, minkä vuoksi transidentiteetin ja syömishäiriöoireilun yhdistelmä on huolestuttava. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella yhteyttä syömishäiriöoireilun ja sukupuolidysforian välillä ja koota tämän pohjalta yhteen suosituksia syömishäiriöhoidon mukauttamisesta transihmisille. Menetelmät. Katsauksen artikkeleita etsittiin Google Scholar -tietokannasta hakusanoilla ”gender dysphoria AND eating disorder ”. Lisäksi artikkeleita löytyi toisten artikkeleiden kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Sukupuolidysforian nähtiin vaikuttavan syömishäiriöoireiluun. Tulokset siitä, miten koettu sukupuoli vaikuttaa riskiin syömishäiriöoireiden ilmenemiselle, olivat kuitenkin ristiriitaisia. Sukupuolidysforian lisäksi myös vähemmistöstressimallia käytettiin selittämään suurempaa syömishäiriöiden esiintyvyyttä transihmisillä. Syömishäiriöhoitoa ja diagnosointia tulisi kehittää paremmin monimuotoisuutta huomioivaksi, koska tällä hetkellä osaavan henkilökunnan puute, pelko syrjivästä kohtelusta ja vähemmistöstressi ovat aitoja esteitä transihmisille syömishäiriöhoitoon hakeutuessa. Toimivassa hoidossa ratkaisevaa olisi sekä sukupuolidysforian että syömishäiriöoireiden samanaikainen sukupuolikokemusta vahvistava hoito moniammatillisesti ja potilaskeskeisesti.
  • Suikkonen, Silja (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia varhaislapsuuden syömishäiriöiden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen välistä yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorovaikutuksellisilla tekijöillä voi olla suuri merkitys varhaislapsuudessa ilmenevän syömishäiriöoireilun suhteen. Syömishäiriöoireilu varhaislapsuudessa on monipuolista, mutta monet diagnoosiluokitukset eivät kuitenkaan tunnista varhaislapsuuden syömishäiriöiden alatyyppejä. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuudesta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita olivat 1. Millainen on vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde, kun lapsella on syömishäiriöoireilua tai syömishäiriö varhaislapsuudessa? 2. Miten mahdolliset vuorovaikutusongelmat heijastuvat ruokailutilanteisiin? Tutkimusartikkeleita haettiin PubMed-, Scopus- ja Cinahl-tietokannoista käyttäen hakulauseketta (parent-child relations OR parent child interaction OR mother child relation) AND (feeding disorder OR eating disorder OR feeding disorder of reciprocity) AND (early childhhood). Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2020. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällysanalyysin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin merkittävä ero vuorovaikutuksen laadussa perheissä sen mukaan, oliko perheessä lapsella syömishäiriöoireilua vai ei. Eroja havaittiin myös eri varhaislapsuuden syömishäiriön alatyyppejä sairastavien lasten perheiden välillä. Vuorovaikutuksessa vanhemman ja lapsen välillä havaittiin ongelmia ja haasteita, jotka vaikuttivat ruokailutilanteiden lisäksi muuhunkin lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen haasteet yhdistettynä syömishäiriöoireiluun lisäsivät ongelmia aiheuttavien keinojen käyttämistä ruokailutilanteissa. Tulokset vahvistavat aiempaa kirjallisuutta siitä, kuinka varhaislapsuudessa ilmenevien syömishäiriöiden ja syömishäiriöoireilun sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä on yhteys. Lisäksi voidaan todeta, että varhaislapsuuden syömishäiriöiden eri alatyyppien tunteminen on erittäin tärkeää, jotta perheille osataan tarjota oikeanlaista apua.
  • Muotka, Laura (2018)
    The aim of this study regard to understand the action of eating disorder. Esting disorder is a mental illness. Eating disorder has been studied in several disciplines and from many perspectives, but in the field of home economic science it is a new research theme. According to a previous study, the function of aeting disorder for the illness was management of life, emotional and apply for attention and approval. The significance of the illness for the ill person him/herself was based on the management of the life. This study is based on everyday management model (Haverinen 1996). The study is based on a poetry book Siskonmakkarat -miltä syömishäiriö tuntuu? The research met-hod was a qualitative content-basec analysis. The purpose of the study is to look at the purpose of eating disorder from the point of view of eve-ryday management and to find out what means of eating disorders is to achieve its aim. Recearch questions: 1. What is the purpose of eating disorders function in the model of everyday management? 2. How does an eating disorder reach his/hera im? As a result of the study can fins a reference that eating disorder tried to improve his/her everyday life. Eating disorder has a great need for a change of self management and everyday llife. Aim pur-pose of eating disorder was the mastery of everyday life.