Browsing by Subject "syömishäiriöt"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2018)Abstract Objective. Cognitive flexibility is defined as the ability to properly adjust one’s behaviour to changing environmental demands. Research shows that in many psychiatric illnesses this ability is impaired compared to healthy controls. It is also known that the psychopathology of eating disorders includes rigid ways of functioning that resemble obsessive-compulsive behaviours. Furthermore, eating disorders have proved difficult to treat with traditional psychotherapy, which is thought to reflect the incapability to change one’s behaviour according to feedback. It has been proposed that eating disorder patients have poor cognitive flexibility, and this manifests in the symptoms and makes these mental illnesses difficult to treat. The purpose of this review is to examine the incidence of problems in cognitive flexibility tasks in eating disorder patients. Other research questions include the neural correlates of these problems, the direction of the causal relationship between cognitive rigidity and eating disorders, and the effectiveness of cognitive remediation therapy in eating disorder treatment. Methods. A search using the term ”eating disorders” in connection with the words ”cognitive flexibility”, ”set shifting”, ”neuropsychology”, ”neural correlates”, ”executive function” and ”cognitive remediation” was made using electronic databases. The databases used were Google Scholar, PubMed, Helka, Cochrane Library and PsychInfo. Results and conclusions. A considerable amount of evidence showed that eating disorder patients have difficulties in cognitive flexibility compared to healthy controls. This has been proposed as an explanation for the poor outcomes of eating disorder treatments. The neural functions of eating disorder patients also differed from those of healthy controls while performing cognitive flexibility tasks, which is thought to reflect the problem in cognitive processing and explain the lower than average scores. There are different theories regarding the direction of the causation between cognitive rigidity and the development of eating disorder pathology: some researchers think that problems in cognitive flexibility cause eating disorders, while others argue that the malnutrition associated with eating disorders precedes the cognitive deficit. Both theories had empirical support, and it seems that the process might be two-directional. There have been efforts to include cognitive remediation in the treatment of eating disorders in order to ameliorate both the cognitive deficit and the eating disorder symptoms. Research on the topic is still quite limited, but the initial results about combining traditional therapy with cognitive treatment seemed promising.
-
(2017)Studies have shown that significant proportion of people with eating disorders have reported childhood sexual abuse. However, the link between childhood sexual abuse and eating disorders is still unclear. Eating disorder is a severe condition, and therefore it is important to find out the mechanisms underlying it. The purpose of current thesis is to examine whether there is an association between childhood sexual abuse and eating disorders later in life. Studies on this subject are mostly cross-sectional – therefore, the existence of causal links remains unclear. The few longitudinal studies evaluating the link between childhood sexual abuse and eating disorders have produced mixed results. From a biological point of view, the link between childhood sexual abuse and eating disorders could stem from the dysregulation of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis. Alternatively, the link could result from traumatization, as the trauma model posits. It is probable that the link is a complicated one, with many mediators and moderators influencing it. According to the existing literature, it seems that sexual abuse is a risk factor for developing an eating disorder, especially bulimia nervosa and binge-eating disorder. According to studies, treatment outcomes for eating disorder patients with a history of childhood sexual abuse have been poor. Thus, early intervention of child sexual abuse is important to prevent the development of eating disorders. In future, there is a need for more, prospective longitudinal studies on this subject that help to understand the link between child sexual abuse and eating disorder.
-
(2021)OBJECTIVE Eating disorders are serious and often long-lasting conditions with significantly elevated mortality risk. Treating eating disorders is challenging, and the interventions commonly used do not benefit all patients. The aim of this literature review was to examine the effects of different mindfulness-based interventions on the treatment and prevention of eating disorders. METHODS The literature was searched in PubMed and Google Scholar databases using combinations of the terms mindfulness, ACT (Acceptance and Commitment Therapy), DBT (Dialectical Behavior Therapy), MBCT (Mindfulness-Based Cognitive Therapy) and eating disorder. Three meta-analyses and six randomized controlled trials examining the effects of mindfulness-based interventions on eating pathology were selected for the review. RESULTS AND CONCLUSIONS Results concerning the effects of mindfulness-based interventions on eating disorders were promising. Several mindfulness-based interventions appear to be efficacious in the treatment of both subclinical eating disorder symptoms and diagnosable eating disorders. There are some limitations in this review and in the literature used. The meta-analyses included many uncontrolled studies and waitlist and treatment as usual control groups were often used in RCTs. Furthermore, the heterogeneity of the studies was high. More RCTs are needed, but based on this review, mindfulness-based interventions can be considered as potential psychosocial treatments for eating disorders and disordered eating behavior.
-
(2016)Motivational interviewing is a counseling approach for increasing the client’s readiness to change. This is done by helping the client explore their own values. In this review I am looking into its suitability for the treatment of anorexia nervosa. The review includes two case studies and three controlled studies about the e ectiveness of applications of motivational interviewing when treating eating disorders. One study about sta s’ and patients’ opinions about collaborative therapy style is also included, as well as two studies about the impact of readiness to change on recovery. Based on these ndings, motivational interview seems to increase clients’ motivation to change, but it did not lead to signi cantly better treatment outcomes, when compared to, for example, cognitive behavioural therapy. However, the sta and patiens seemed to prefer collaborative treatment style over directive style, and readiness to change appeared to lead to better recovery. These ndings are somewhat contradictory to the ndings of the controlled studies. Still, since the studies included here had many aws, the topic should be researched more thoroughly.
-
(2021)Goals. Studies show that athletes have a higher risk of developing eating disorders than non-athletes, which is influenced by, for example, sports environment, type of sport, and level of competition. Research has also been done on differences between sports and it has been found that aesthetic sports have an increased risk of developing eating disorders. However, the risk factors for eating disorders in aesthetic sports have received less attention even though identifying the risk factors would play an important role in identifying and preventing eating disorders. The aim of this literature review is to elucidate and describe risk factors for eating disorders in aesthetic sports. Methods. A literature search was conducted using the PubMed database with the keywords ”(eating disorder*) AND (aesthetic sport*) AND (risk factor*)”. There was a total of 27 results. Of these, the articles covering both aesthetic sports and eating disorders were read in more detail. There was a total of 12 articles that met the criterion. Five articles focusing on the risk factors for eating disorders were selected for this literature review. Results and conclusions. The studies in this literature review supported the findings of previous research that aesthetic sports are associated with an increased risk of developing eating disorders compared to other sports. The significant risk factors for eating disorders in aesthetic sports were social pressure to be thin, sports pressure, desire to be leaner to improve sports performance, and body dissatisfaction. The risk of eating disorders seemed to increase if athletes’ dieting wasn’t supervised and if athletes believed that their sports performance could be enhanced through weight regulation. The results of these studies highlight the importance of coaches in the prevention of eating disorders because they can influence the thoughts of young athletes about dieting and weight loss. These results can be useful when trying to identify aesthetic athletes at risk for eating disorders and in the prevention of their eating disorders
-
(2021)Urheilijoilla esiintyy aiempien tutkimusten mukaa enemmän syömishäiriöitä ja häiriintynyttä syömistä kuin muulla väestöllä. Lisäksi urheilijoiden ja syömishäiriöstä kärsivien on todettu saavan perfektionismimittareista korkeampia pisteitä kuin muun väestön. Syömishäiriöiden, perfektionismin ja urheilun välillä on olemassa selvä yhteys, mutta vielä ei ole pystytty vastaamaan siihen, mitä kautta ja miten yhteys ilmenee. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on käydä läpi tekijöitä, jotka vaikuttavat perfektionististen urheilijoiden kohonneeseen syömishäiriöriskiin. Urheilijat toimivat melko ainutlaatuisessa sisäisessä ja ulkoisessa ympäristössä, jossa on monia tekijöitä ja vaatimuksia, jotka voivat lisätä riskiä kliiniseen perfektionismiin ja syömishäiriöihin. Tässä katsauksessa tekijät on luokiteltu sisäisiin eli psykologisiin sekä urheiluympäristöön liittyviin tekijöihin. Katsauksen aineisto kerättiin PubMed -tietokannasta tammi-helmikuussa 2021 käyttäen hakusanoja athlete, sport, perfectionism, eating disorders, disordered eating. Perfektionismi näyttäisi olevan riskitekijä sekä korrelaatti syömishäiriölle ja häiriintyneelle syömiselle. Pitkittäistutkimusten puute vaikeutti syy-seurausyhteyden varmistamista mutta tutkimuksen mukaan perfektionismi oli yksilöiden geneettisesti määräytyvä persoonallisuuden ominaisuus, jota urheiluympäristö korosti ja joka yhdistettynä urheiluympäristön paineisiin oli erityisen haitallinen. Tulosten perusteella perfektionistisilla urheilijoilla esiintyi adaptiivista ja epäadaptiivista perfektionismia mutta syömishäiriöihin vahvin yhteys oli epäadaptiivisella perfektionismilla. Urheiluympäristössä ja urheilijan psykologisissa tekijöissä tunnistettiin useita tekijöitä, jotka näyttivät vaikuttavan perfektionismin ja syömishäiriön väliseen yhteyteen. Vahvimpina esitettiin tunteiden säätelyn vaikeudet, suorituskeskeisyys sekä lajikulttuurin laihuuskeskeisyys. Urheiluympäristö ja urheilijan psykologiset ominaisuudet muodostivat erityisesti keskenään vuorovaikutuksessa ollessaan riskitekijän ja otollisen alustan syömishäiriön kehittymiselle. Koska urheilijat ovat korkeammassa riskissä sairastua syömishäiriöön ja muihin psykopatologian muotoihin ominaisuuksiensa ja ympäristönsä takia, urheiluympäristössä toimivien tulisi kiinnittää tähän alttiuteen erityisesti huomiota ja havaita kärjistynyt tilanne ajoiss
-
(2020)Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyshäiriöitä, joihin liittyy kroonistumisen riski. Sairaus yritetään usein salata ja vain harvat hakeutuvat hoitoon. Viime vuosina on kehitetty verkkopohjaisia hoitomenetelmiä, joista suurin osa pohjautuu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jolla on tutkimusten perusteella vahvaa näyttöä syömishäiriöiden hoidossa. Verkkopohjaiset matalan kynnyksen hoitomenetelmät ovat yleistymässä niiden kustannustehokkuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Tässä katsauksessa perehdytään eri syömishäiriömuotoihin, niiden hoitoon ja verkkopohjaisten hoitomuotojen vaikuttavuuteen. Katsauksen aineisto kerättiin online-tietokannoista ja siihen sisällytettiin kontrolloidut satunnaistetut tutkimukset, joissa koehenkilöillä oli diagnosoitu jokin syömishäiriö, ja jonka päähoito tapahtui verkkovälitteisesti ilman kasvokkain tapahtuvaa kontaktia. Interventiot vaihtelivat täysin automatisoidusta itsehoitomenetelmästä videon välityksellä toteutettuun terapiaan. Tulosten tulkinta perustui pääasiassa oireiden määrän ja laadun arviointiin, ja useissa tutkimuksissa seurattiin myös hoitovasteen pysyvyyttä. Verkkovälitteisillä kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla itsehoitomenetelmillä saattaa olla syömishäiriöiden psykopatologiaa vähentäviä vaikutuksia. Vaikuttaisi siltä, ettei itsehoitomenetelmissä terapeutin sähköpostitse toteutetulla tuella ole merkitystä hoidon vaikuttavuuteen. Videon välityksellä toteutetun kognitiivis-behavioraalisen terapian hoitovaste ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kasvokkain toteutetusta terapiasta. Tutkimus verkkohoidosta on vasta alussa ja tutkimukset ovat heterogeenisiä, joten varmoja johtopäätöksiä vaikuttavuudesta ei katsauksen perusteella voi tehdä.
-
”Vältä herkkuja, syö vihanneksia” : Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemuksia kotitalousopetuksesta (2022)Syömishäiriöt ovat yhä yleistyvämpiä sairauksia etenkin nuorten piirissä. Syömishäiriön puhkeamiseen vaikuttaa moni asia, mutta erityisesti nykyajan sosiaalisen median kautta lisääntyneet kauneusihanteet ja vääristymät aiheuttavat nuorten kehittyvälle itsetunnolle ja minäkuvalle paljon haasteita. Syömishäiriöt ovat sairauksina vakavia, sekä vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen monella tapaa. Kotitalousopetuksella on merkittävä rooli ruokakasvatukseen liittyen ja sillä pyritään edistämään nuoren terveellistä ruokasuhdetta. Tämän tutkielman tavoitteena oli ottaa selvää, millaisena syömishäiriöitä sairastaneet ovat kokeneet peruskoulun kotitalousopetuksen. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta juuri kotitalousopetuksen osalta ei ole, jonka vuoksi tutkielma tuottaa aiheesta uutta ja tärkeää tietoa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin strukturoitu kyselylomake. Kyselylomake tehtiin Helsingin yliopiston sähköisellä e-lomakkeella ja kyselylomakkeen vastaukset kerättiin Syömishäiriöliiton sosiaalisen median kanavien kautta. Vastaajat olivat sairastaneet syömishäiriötä yläasteen aikana ja muistelivat omaa kotitalousopetuksensa aikaa. Vastauksia kertyi lopulta 99 kappaletta ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin jälkeen aineistosta muodostettiin lopulta neljä (4) pääluokkaa, joiden avulla esitettiin tutkimuskysymykseen vastauksia. Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemukset kotitalousopetuksesta olivat suurelta osin kielteisiä ja aiheuttaneet syömishäiriöistä kärsiville vaikeita tunnetiloja. Suurin osa kokemuksista käsittelivät asioita, jotka ylläpitivät sairauden haitallisia tapoja tai estivät parantumisen edistymistä. Kielteisten kokemusten lisäksi seasta löytyi myös pieni määrä myönteisiä kokemuksia, jotka olivat edistäneet syömishäiriön parantumista ja helpottaneet sairastaneen kotitalousopetuksessa olemista. Tutkielman avulla tuotettiin arvokasta tietoa syömishäiriöitä sairastaneiden kotitalousopetuksen kokemuksista, mutta aihetta tulee tutkia vielä lisää, jotta opettajilla olisivat tulevaisuudessa parhaat mahdolliset keinot tukea syömishäiriöitä sairastavia nuoria.
Now showing items 1-8 of 8