Browsing by Subject "taaperot"

Ympäristökasvatukseen liittyvät asiat ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Myös varhaiskasvatusta velvoittavat asiakirjat ohjaavat, että varhaiskasvatukseen tulee sisältyä ympäristökasvatusta ja että varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu muun muassa kestävän kehityksen mukaisille ulottuvuuksille. Varhaislapsuudessa koetut ja opitut asiat vaikuttavat läpi yksilön elämän, joten varhaisina vuosinaan lapsen tulisi saada ympäristökasvatukseen liittyen hyviä kokemuksia. Alle 3-vuotiaiden lasten osalta on tehty vasta vähän ympäristökasvatukseen liittyvää tutkimusta, joten oli perusteltua rajata ikäryhmä taaperoita koskevaksi. Alle 3-vuotiaiden lasten pedagogiikassa on todettu puutteita ja henkilöstö ei aina koe osaavansa järjestää riittävästi ikätasolle sopivaa toimintaa esimerkiksi tutkivaan toimintaan liittyen, joka on osa pienten lasten ympäristökasvatusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja nousee esille 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien pedagogisista suunnitelmista. Havaintoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten ne suhteutuvat kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden (sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen, taloudellinen) mukaisiin teemoihin sekä Palmerin (1998) ympäristökasvatuksen mallin kolmeen osa-alueeseen (oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä, toimiminen ympäristön puolesta). Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin eri ulottuvuudet ja osa-alueet painottuvat suhteessa toisiinsa näissä ryhmien pedagogisten suunnitelmien kirjauksissa. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiita dokumentteja eli 0–3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmien pedagogisia suunnitelmia. Aineistoksi kerättiin kahdeksan ryhmän pedagogista. Aineiston ana-lyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että niin kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden kuin Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osa-alueidenkin suhteen suunnitelmissa oli epätasaisuutta eri osioiden ilmaantumisen suhteen. Kuitenkin kaikkia ulottuvuuksia ja osa-alueita ryhmissä suunniteltiin kirjallisesti. Eniten suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen osalta oli sosiaalisen ulottuvuuden mukaisissa kirjauksissa ja Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osalta oppimi-nen ympäristössä osa-alueeseen liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jatkossa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien suunnitelmissa ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna tulee kiinnittää enemmän huomiota taloudelliseen ulottuvuuteen, moniaistisuuteen, tutkimuksellisuuteen, esteettisyyteen ja lasten aiempien elämänkokemusten hyödyntämiseen. Tutkimuksen tulokset toivat myös positiivista näkökulmaa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien toiminnan suunnitelmien monipuolisuudesta ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmista katsottuna