Browsing by Subject "työhyvinvointi"
Now showing items 1-20 of 61
-
(2020)Occupational self-efficacy describes an individual's confidence in their own abilities to perform their duties. Occupational self-efficacy has been widely used in organizational studies because of its ability to predict various outcomes that affect well-being at work. This review examines the relationship between occupational self-efficacy and aspects related to well-being at work (job satisfaction, job engagement, job performance, burnout), which are some of the key factors when it comes to individual's psychological well-being at work. This thesis was carried out as a literature review, collected from PsycInfo, PubMed and Google Scholar -databases. Keywords were occupational self-efficacy, professional self-efficacy, burnout, satisfaction, and engagement. In addition, articles were searched using the bibliography of one of the articles found in the database search. A total of 13 articles were selected for the review. Based on the studies discussed in this review, occupational self-efficacy is related to experiences of job satisfaction and job engagement, as well as to job performance. The higher the occupational self-efficacy is, the more satisfied the individual is with her/his job and the more likely she/he is to experience job engagement. Work performance also improves with higher occupational self-efficacy. According to the review, occupational self-efficacy is negatively related to burnout, i.e., as occupational self-efficacy increases, the risk of burnout decreases. Occupational self-efficacy is an important personal resource that can be considered to increase well-being at work and improve job performance. Therefore, it is important for organizations to recognize the importance of occupational self-efficacy for well-being at work, and to utilize this knowledge especially when designing interventions to increase well-being. For example, improving the chances of influencing one's own work, encouraging continuous learning, and providing ways to manage stress creates a positive environment where well-being at work is increased, both directly and indirectly, through improved occupational self-efficacy.
-
(2023)Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.
-
(2019)Goals: The reasearch on teachers’ job satisfaction shows that the teachers’ job satisfaction is getting lower. The barometer on work conditions, published in May 2018 by the The Trade Union of Eduaction in Finland, shows that the teachers’ job satisfaction had lessened in the preceding two years. One viewpoint to understand more thoroughly the concept of job satisfaction is to look into the factors that cause job satisfaction in teachers’ work life. In this research, the goal was to widen understanding on the communication that lies behind teachers’ job satisfaction. The answers to this research problem were approached through the experiences of special education teachers. Job satisfaction was defined by the definition of Locke (1976): job satisfaction is "a pleasurable or positive emotional state resulting from the appraisal of one's job or job experiences". The recent research literature (e.g. Pepe, Addimando & Veronese 2017) shows that the relational communication is a factor that explains job satisfaction In this research, the interest is in the communication with the pupils, colleagues and pupil’s parents that supports job satisfaction. Methods: In this research, the data consisted of two interviews of special education teatchers. They were conducted in April 2018. The interviews were transcribed and the data consisted of 32 pages. The data was analyzed using qualitative, hermeneutic-phenomenological principles. Resuls: The communication relations with the pupils and the colleagues were seen as strongly meaningful factors explaining special education teachers’ job satisfaction. The communication with the parents was seen as less meaniful when considering job satisfaction. The communication atmosphere and the roles in the different communication relations were common factors when looking into the communication that was considered strenghtening job satisfaction. These factors apporach the transactional factors explaing burnout that Chan (2009) has represented. Openness, honesty and experience of trust seem to be the central common ground on all communication supporting the job satisfaction of the special education teachers.
-
(2018)The study was carried out in a collaboration with a Finnish business organization which produces social and health services. Every year the organization conducts a personnel survey. Based on the survey the organization follows the development of different kinds of indexes in concern and unit levels. The purpose of this study was to examine connections between a few indexes because the organization analyses mainly just the yearly development of the indexes. The variables of this study were chosen together with the representative of the organization. The independent variable is foreman’s leadership. Commitment to own work and commitment to the organization were chosen as dependent variables. In addition to examining the connections, the purpose of this study was also to examine the formation of the variables critically and develop suggestions to alter the variables. Due to this examination the variable of commitment to own work turned into a variable of work engagement. Foreman’s leadership has been proved to have connection with many things in an organization, also to organizational commitment and work engagement. The study examined how much the foreman’s leadership can explain employees’ organizational commitment and work engagement. The hypothesis was that foreman’s leadership explains a part of the variation of commitment to organization and work engagement. The statistical examination was used to find out how big that part is. The study was carried out with a material which had been collected in the yearly personnel survey of the organization. The personnel survey was performed as an electric survey. All the employees in the concern were allowed to participate. Different kinds of indexes (sum variables) were formed from the claims the survey included. The variables were altered based on theory and examined statistically. All the variables filled the requirements of regression analysis so the foreman’s leadership’s influence on the dependent variables was tested with separate regression analyses. The results were codirectional with organizational commitment and work engagement. The foreman’s leadership had weak positive correlation with the dependent variables. The foreman’s leadership explained a rather small part of the variation of the dependent variables but it could explain some of the variation. In conclusion, the foreman’s leadership is one of many factors which explain organizational commitment and work engagement. More research is needed on both, organizational commitment and work engagement. Improving the variables of the personnel survey to match better with theory is also a result of this study.
-
(2020)Objectives Due to the COVID-19pandemic that is rampant in the world, remote work has become the focus of working life in the spring of 2020. Many people have had to rebuild their everyday working life while planning new practices of working. This study aims to examine what kinds of rhythms there are in remote workers’ everyday life. It also studies how different dimensions of function interlace in the everyday life of remote workers. The theoretical framework of this study consists of different studies of time-use, the most important being the four kinds of time by Dagfinn Ås. This study focuses on how remote workers’ work, housework and free time interlace. Methods This study was a qualitative study. I used a time-use diary as a data collection method. The participants were selected randomly and they filled in the diary for three days. I collected the data working together with the National institution of occupational health and the workers’ employer. I contacted the participants via e-mail and they could take part in this study in their own initiative. This study had seven participants. I analyzed the data first by dividing the participants in different worker types. In addition to this I grouped different functions I found in the diaries based on the four kinds of times by Ås and studied the interlacing and overlapping of these functions. Results Out of the workers that participated in this study I could clearly find two worker types, daytime workers and night time workers. Families and spouses can fit their rhythms easier together while working during the daytime. There were interlacing of work, housework and freetime in every participants everyday life. Six out of seven workers did housework on their work breaks. Especially chores involving cooking and laundry where represented in the data during working hours. It can also be said that interlacing house work with the working day opens up time during free time for relaxation, socializing and for recovery.
-
(2017)The purpose of my research was to find out Riihimäkis municipal nurserys kindergarten teacher experience of their mental well-being. My research questions are: What affect about nurserys kindergarten teachers mental well-being? Where did kindergarten teachers get their strength mental wellbeing? What things kindergarten teachers experience challenging or hard for mental well-being now and future? While watching the media and after listening to working in the field, I notice a lot of discussion about kindergarten teachers mental well-being. Because of this I was interested on the subject. I wanted to research what are typical problem areas about kindergarten teachers mental well-being, in other words what things affects mental well-being, give strength or make working hard, and what can be done for things. My research was done by oriented theory, and using a semi-structured questionnaire, which participated 25 kindergarten teachers. My reseach was qualitative and my approaches was phenomenographic. The results showed that mental well-being in job encourage positive atmosphere, ac-ceptance of diversity and appreciation of another work. People hoped open discussion be-cause speechlessness and failure to handle matters affects interaction problems and nega-tive atmosphere. Teachers think that good atmosphere, working interrelationships and struc-tural factors affects mental well-being at job. Good atmosphere is supportive and relaxed. There should be suitably humor. Structural factors are exemple working shift and clear divi-sion of labor. There should be time for interaction, in work community, with childrens parent and with children. Noise and hurry is things that affects hard time. These affects stress and feeling of inadequacy. Teachers told that there is too much work out of group, and that dis-turps working time with group. It is very difficult to carry out high quality early childhood edu-cation in hurry. They try to control stressing situations that they take care of themselves like identify their own resources and being gracious themselves. They try to handle things in main thing first and they try to anticipate and organize again at need. Successful experience, others support, positive feedback, childrens joy and when they see childrens development, gives power and meaning for job.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.
-
(2024)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli esitellä ihmisten välisen tunteiden säätelyn ilmiötä ja sen strategiatutkimusta työ-, koulutus- ja harrastuskonteksteissa. Tunnesäätelyn sosiaalinen puoli ei ole vielä saanut tutkimuksissa yhtä paljon jalansijaa kuin yksilön oma tunnesäätely. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda ilmi, millaisista näkökulmista käsin ihmisten välisten tunteiden säätelyn strategiatutkimusta on viime vuosina tehty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia näistä strategiatutkimuksista on saatu, jotta voitiin tutkia myös strategioiden yhdenmukaisen luokittelun mahdollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana, kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 10 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023 Helka- ja EBSCO-tietokannoista. Aineisto analysoitiin laadullisesti käyttäen temaattista analyysiä. Analyysi tehtiin pääosin teorialähtöisesti; esimerkiksi aiemmin muotoiltu ihmisten välisten tunteiden säätelystrategioiden luokittelu toimi vertailukohtana aineiston strategioiden luokittelussa. Samanaikainen aineistolähtöinen analyysitapa auttoi kuitenkin nostamaan aineiston uudet löydökset esille tarkasteluun. Ihmisten välistä tunteiden säätelyä on tutkittu viime vuosina kahdesta näkökulmasta: mitä strategioita käytetään toisen tunteiden säätelyyn ja mitä vaikutuksia käytetyillä strategioilla on. Tutkimus paljasti tarpeen ihmisten välisen tunteiden säätelyn strategialuokittelun täydentämiselle, sillä säätelijän käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat olisi syytä kategorisoida mukaan luokitteluun. Tulokset osoittivat säätelijän ja kohteen välisen ihmissuhteen laadun olevan edellytys onnistuneelle tunteiden säätelylle. Ihmisten välisellä tunteiden säätelyllä halutaan kohentaa positiivisia tunteita ja lujittaa sosiaalisia suhteita. Tutkimalla ihmisten välistä tunteiden säätelyä voidaan saada työkaluja työkyvyn edistämiseen vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta, mikä voi osaltaan auttaa haitallisen työstressin vähentämisessä.
-
(2021)Työelämän kehittyminen ja organisaatiorakenteiden muutokset ovat tuoneet perinteisten johtamisteorioiden rinnalle monia uusia näkökulmia. Yksi niistä on itsensä johtaminen, joka on luonut täysin uuden ulottuvuuden työelämän johtamiskulttuuriin. Työelämän muutosten mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen tarpeet. Itsensä johtamisen taitoja pidetään nykypäivän työelämässä merkityksellisinä, mutta sen vaikutuksia työhyvinvointiin ei juurikaan ole tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella itsensä johtamisen käsitteen määritelmää, historiaa, kehitystä sekä ongelmakohtia kansainvälisen ja suomalaisen tutkimustiedon avulla ja antaa sitä kautta laaja kokonaiskuva itsensä johtamisen ilmiöstä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä itsensä johtamisen ilmiöstä on aiempien tutkimusten perusteella löydettävissä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä tarkoitetaan itsensä johtamisella ja 2) Minkälaisia vaikutuksia itsensä johtamisella on työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui viidestätoista tutkimusartikkelista sekä kolmesta teoksesta. Aineistoon valikoituivat suomen- ja englanninkieliset alkuperäisjulkaisut, jotka parhaiten vastasivat tutkielman tutkimuskysymyksiin. Aineiston valintakriteereinä olivat lisäksi myös koko tekstin saatavuus, tarkoin harkitut hakusanat sekä vertaisarvioidut julkaisut. Tutkimustulokset osoittivat, että Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamisen prosessi, jonka avulla saavutetaan itseohjautuvuutta ja sisäistä motivaatiota, joita ihmiset tarvitsevat käyttäytyäkseen tai suoriutuakseen haluamallaan tavalla. Käsite syntyi 1980-luvulla ja sitä on jatkuvasti kehitetty, laajennettu sekä sovellettu työelämän eri osa-alueisiin. Suomessa itsensä johtamista on tutkittu verrattain vähän ja suomalaisen tutkimuksen lähestymistavat poikkesivat hieman kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimusartikkelien perusteella itsensä johtamisella oli positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen, minäpystyvyyden käsitykseen, työn tuloksiin, terveydellisiin ja psykologisiin tekijöihin, innovatiivisuuteen, flow-tilan kokemiseen, luovuuteen, fyysiseen kuntoon sekä työn vaatimusten hallitsemiseen. Aiempaa tutkimustietoa löytyy vain vaikutuksista työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin mutta ei työhyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, joten jatkotutkimukset aiheesta olisivat erittäin tarpeellisia.
-
(2023)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli koostaa laadullisen tutkimuksen keinoin tietoa johtajien työhy- vinvoinnista. Tarkastelen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvät tekijät ja millaisilla asioilla he voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Johtajien työhyvinvoinnin tarkastelu on yleistyvä ja ajankohtainen aihe. Johtajat kokevat jatkuvasti uusia paineita ja muutoksia työssään, joten huoli työhyvinvoinnista kasvaa. Teoreettinen taustani koostuu johtamiseen, johtajien työhyvin- vointiin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista, eli motivaatiosta, stressistä sekä palautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä johtajien omia kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Aiheeni valikoitui oman kiinnostuksen sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Aineistoni koostui e-lomakkeella tehdystä kyselystä neljälle suomalaiselle johtajalle Toteutin tutki- mukseni laadullisena kyselytutkimuksena. Keräsin aineiston helmikuun puolessa välissä ja johtajilla oli viikko aikaa vastata kyselyyn. Kyselyssä teemoittelin kysymykset. Teemat vastasivat tutkimusky- symyksiäni, joilla haettiin ymmärrystä siihen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin ja miten he voivat itse ylläpitää ja kehittää sitä. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tulosten käsittelyn jäsen- telin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja kokosin aineistosta nousseet pääteemat taulukoihin. Päätee- mojen alle kokosin teemaan liittyviä pienempiä havaintoja aineistosta. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla johtajilla on hyvin samantyylinen ymmärrys työhyvinvoinnista. Johtajien mielestä työhyvinvointiin kuuluvat peruspilarit, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä oikeanlaiset tavat palautua. Muun muassa johtajien palautumiskeinot yhtenevät vahvasti ja vastauksissa korostuu työstä irtautumisen tärkeys. Kuitenkin myös erilaisuuksia löytyi. Johtajat kokevat hyvin samanlaisia voimavaroja elämässään, joista suurimpina korostuivat vapaa-ajan voimavarat. Suomalaisille johtajille rentoutuminen ja oma aika ovat tärkeitä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Johtajan työ koetaan haastavana, mutta se myös ylläpitää johtajien motivaatiota. Johtajat korostavat työhyvinvoinnissa muun muassa roolien selkeyttä, motivaatiota, voimavaroja sekä palautumista.
-
(2021)Varhaiskasvatuksen kiireinen arki yhdistettynä krooniseen resurssipulaan tukahduttaa kasvattajien jaksamista työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että päiväkodin työntekijöiden työhyvinvointia rasittaa erityisesti isot ja hankalat lapsiryhmät, raskas työtahti, alhainen palkkataso ja epäpätevät kollegat. Tutkimuksen tarkoituksena on selventää, millaisiksi päiväkodin työhyvinvoinnin kokemuksia kuvataan Helsingin Sanomissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina. Analyysimenetelmä oli abduktiviinen eli teoriaohjaava analyysi. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui Helsingin Sanomien varhaiskasvatuksen työhyvinvointia ja työssä jaksamista käsittelevät artikkelit. Artikkelit oli julkaistu maaliskuun 2016- marraskuun 2020 välillä. Helsingin Sanomat on Suomen suurin sanomalehti, joten tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisina varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin kokemukset tuodaan esiin julkisessa keskustelussa. Päiväkodin työhyvinvointi koetaan suurimassa osassa Helsingin Sanomien artikkeleita puutteellisena. Tutkimustulokset myötäilivät pitkälti aiempien tutkimusten tuloksia. Kasvattajat kokivat heikon palkkatason olevan työhyvinvointia heikentävä tekijä. Heikko palkkataso yhdistettynä kiireiseen arkeen saa kasvattajat kokemaan riittämättömyyden tunnetta. Myös puutteellinen johtaminen ja epäpätevät työkaverit rasittavat työssä jaksamista. Huutava pula pätevistä kasvattajista koetaan työhyvinvointia heikentävänä tekijänä. Myös jatkuva sijaispula vaivaa päiväkotien arkea, sillä sijainen ei ole itsestäänselvyys ja paikalle saattaa saapua kielitaidoton tai muuten epäpätevä henkilö. Useiden päiväkotien tiloissa koettiin puutteita tai ne olivat muuten epäsopivat toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta. Monet kasvattajat kertoivat harkitsevansa alanvaihtoa, ellei muutosta parempaan tapahdu. Helsingin Sanomissa kerrotut kokemukset varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta olivat epäsuotuisaa luettavaa. Miksi muutosta jo vuosia jatkuneeseen työhyvinvoinnin heikkouteen ei ole saatu? Kyseessä on kuitenkin yksi yhteiskunnan kannalta merkittävimmistä palveluista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, sekä mahdollistaa vanhempien työssä käyminen tai opiskelu.
-
(2017)Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of my research was to find out and describe what is the haste felt by kinder garten teachers like. In addition to this the goal of this research was to find out connections between haste, work welfare and being overwhelmed by ones burden of workload and to get practical solutions on how to lower workload by changing some parts of the work. My research questions were: 1. What causes haste at everyday situations in kinder garten according to kinder garten teachers? 2. According to kinder garten teachers how is the haste thay have felt connected to their workload? 3. How does the haste affect the work welfare of kinder garten teachers? 4. How to lower the burden of workload felt by kinder garten teachers? 4.1. How can kinder garten teachers themselves lower their workload? 4.2. How do kinder garten teachers think their superiors can lower their workload? With the help pf the research I try to get information on what different things in kinder garten causes haste. In addition to this my goal is to find out practical solutions on how to lower the workload by actions of kinder garten teachers and their superiors. Previous studies showa that kinder garten teachers feel busy and overwhelmed by their workload. My research was taken part by four kinder garten teachers from a town located in southern Finland. Interviewees were chosen at random. I used a theme interview as a basis for the interviews. After the interviews I transcribed the material word by word. I handled the material one question at a timeunderlining things that answered my research questions. The research shows that kinder garten teachers tend to think their work to be busy. Three kinder garten teachers felt busy at work and overwhelmed by their workload. Despite of this three kinder garten teachers felt that their work welfare was fine. As reasons for the haste the kinder garten teachers mentioned lack of employees and lack of planning time. the interviewees felt that haste was connected to the burden of the workload but was not the only thing that caused the workload to be overwhelming.
-
Kotitalousopettajien näkemyksiä kollegiaalisesta yhteistyöstä ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin (2016)The purpose of this qualitative case-study was to determine home economics teachers’ views on the collegial collaboration and its impact on wellbeing at work. The author came to the subject for the study, because it’s current and closely related to work of home economics teacher. In the future teachers are going to collaborate more and more with colleagues. The research questions were: what kind of collegial collaboration there is between two or more home economics teachers, who work in the same elementary school, what are the benefits and challenges of collegial collaboration and how this collaboration will affect the wellbeing at work. The purpose was to find out answers by previous studies and interview data, which were collected by a structured interview via e-mail. Data was analyzed by means of content analysis. Home economic teachers made collegial collaboration regularly: daily, weekly and at the beginning of the semester. Collaboration was self-determined or made when necessary. There were two forms of collaboration: concrete, such as planning, and abstract, such as support and feedback from a colleague. All home economics teachers felt that collegial collaboration is a great and useful part of their work. They said that functional collaboration made their work easier and smoother, supports their own expertise, brings fairness to pupils and promotes the wellbeing at work by improving the atmosphere at work. The challenges faces by home economics teachers were as well as physical, such as lack of time and defective working environment, that mental, such as teacher’s differences and introversion. Home economics teachers need to have enough time and suitable working environment, that collegial collaboration promotes wellbeing at work. Collaboration requires also discourse, flexibility, justification from both sides and common goals. For this to happen, home economics teachers should set the regular times for planning with colleagues. They should also observe their working hours, develop actively interpersonal skills, share and confront the work issues collaboratively. It would be useful to guide the teacher’s collegial collaboration by the schoolmaster and the other school community. The common goals need to create together and concrete actions need to do together.
-
(2023)Kwonin, Hormin ja Amiraultin (2021, s. 35–44) mukaan varhaiskasvatuksen opettajat eivät liiku suositusten mukaisesti sekä merkkejä työn kuormittavuudesta ja stressaavuudesta on havaittu. Myös lasten inaktiivisuuden lisääntymisestä ollaan huolissaan (Berg & Piirtola, 2014, s.35). Nämä huolestuttavat tutkimustulokset saivat minut pohtimaan liikuntasuhteen merkitystä varhaiskasvatuksessa, sillä terveellisten elämäntapojen malli ja taipumus liikunnallisesti aktiiviseen elämään lähtee kehittymään jo lapsen varhaisista vuosista alkaen (UKK-instituutti, 2022). Tutkimusta liikuntasuhteen vaikutuksesta varhaiskasvatuksessa työskentelevien työhyvinvointiin ei löytynyt. Halusin vastata tähän tarpeeseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälainen liikuntasuhde heikosti liikkuvilla varhaiskasvatuksessa pitkään toimineilla henkilöillä on. Tätä varten haastattelin viittä yli 50 – vuotiasta varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä. Rajasin haastatteluni henkilöihin, joiden liikuntamäärä ei vastaa UKK-instituutin määrittämiä viikoittaisen liikunnan suosituksia 18–64 – tai yli 65 –vuotiaille. Analysoin aineistoni teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineiston pohjalta arvioin haastateltavien liikuntasuhdetta ja peilasin niitä Unruhin (1979) luomien liikunnan sosiaalisen maailman osallistujat syvyysasteen mukaan- luokitteluun. Haastateltavien liikuntasuhteet asettuvat Unruhin (1979) luokittelu asteikolla muukalaiseksi, turistiksii, insaideriksi sekä turistin ja regulaarin välimaastoon. Tuloksista kävi ilmi, että lapsuusajan positiivisilla liikunta kokemuksilla näytti olevan yhteys merkityksellisiksi koettuihin liikuntamuotoihin myös aikuisuudessa sekä suurempi todennäköisyys liikuntamuodon harrastamiselle läpi elämän. Merkityksellisillä ja mielekkäillä liikuntakokemuksilla oli positiivinen vaikutus liikuntasuhteen muotoutumiseen, suhdetta vahvistavana tekijänä. Negatiivisilla kokemuksilla koettiin olevan liikuntasuhdetta heikentävä vaikutus. Hyvällä liikuntasuhteella oli vaikutus koettuun työhyvinvointiin. Liikuntasuhteen syvyys ja liikunnan ymmärtäminen keinona palautua raskaasta työstä ovat merkityksellisessä roolissa koetun työhyvinvoinnin osalta.
-
(2022)Henkisen työhyvinvoinnin merkitys korostuu ajassamme. Työn ollessa yhä useammin ruumiillisen työn sijaan kognitiivista tietotyötä, on työhyvinvointia syytä mitata psykologisin mittarein. Työhyvinvointia ei enää nähdä vain stressin ja uupumuksen kaltaisten oireiden puuttumisena, vaan työltä odotetaan mielekästä ja merkityksellistä sisältöä elämään. Tätä positiivisen psykologian näkökulmaa kuvastaa työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaan perustuva käsite työn imu, jota tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin. Tavoitteena oli muodostaa käsitys niistä tekijöistä, jotka ovat oleellisia työhyvinvointia tukevia voimavaroja erityisesti nykyaikaisessa tietotyössä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme tutkimusartikkelia, joissa tietotyöläisten työn imua on tutkittu kvantitatiivisesti kyselylomakkeisiin perustuen. Kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen ja analysoitiin tietotyöntekijöillä tehtyä työn imuun liittyvää tutkimusta. Työn imun kannalta keskeisiksi työhyvinvointitekijöiksi tietotyöläisillä nousi samankaltaisia työn voimavaroja, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu korostuvan muissakin työtyypeissä. Tulosten mukaan korkeampaan työn imuun on yhteydessä työssä tapahtuva oppiminen, yhteisön tuki ja yrittäjähenkinen asenne työtä kohtaan. Myös nykyaikaisen tietotyön uudet vaatimukset kuten digitaalisilla alustoilla toimiminen ja yrittäjyys olivat yhteydessä korkeampaan työn imuun. Varsinainen tutkimuskysymys ’mitkä tekijät johtavat työn imuun tietotyössä’ jäi kuitenkin avoimeksi, koska yhtään pitkittäisasetelmalla toteutettua tutkimusta, josta syy-seuraussuhde olisi nähtävissä, ei löytynyt.
-
(2020)Work meaningfulness has been under increasing interest in the field of organizational psychology during the last years. Stronger experience of work meaningfulness have been found to correlate for example with job satisfaction, work engagement and workplace commitment. Due to these benefits, the organizations have also started to realize the importance of ensuring the meaningfulness of work for employees. However, the scholars lack mutual agreement of ways of increasing work meaningfulness. The goal of this thesis is to provide further knowledge of these means by integrating existing theoretical and empirical literature. This thesis was conducted as a review. The main sources of the thesis were recent review articles and empirical studies. Furthermore, this thesis investigates large number of theoretical papers on work meaningfulness. The primary database of references used in this review was Google Scholar. Research findings suggest that employee work meaningfulness can be improved in multiple ways. Based on the review, organizational ways of increasing meaningfulness are possible on the areas of job design, social environment and organizational practices. In particular, the studies demonstrate the importance of job crafting and task significance. Moreover, organizational culture and climate seem to correlate with experienced meaningfulness. All in all, based on this thesis, the importance of a holistic approach to work meaningfulness can be emphasized. Finally, the review highlights the importance of conducting more research based on meaningful work, especially with empirical and longitudinal settings. This additional research would greatly help organizational scholars to put the accumulated knowledge into practice.
-
(2019)Goals. The aim of this study was to examine what sort of achievement goal orientation profiles it is possible to identify among young adults in work life and how differently motivated young adults differ regarding wellbeing at work. Achievement goal orientations describe ones general orientations and tendencies towards learning. They are associated with different patterns of goals, meaning, coping, and behavior. This tendency develops through individuals experiences. Work wellbeing is examined with subjective perceived eagerness and burnout. Burnout can be defined with three dimensions, it includes exhaustion, cynicism and inadequacy. It is important to examine the connection between wellbeing and motivation in order to support young adults’ work wellbeing and decrease and prevent possible burnout. Methods. The data (N = 170) was collected from young adults working and living in Helsinki Area. Participants filled in questionnaires that measured work motivation and - wellbeing. In this study, person-oriented approach was utilized. In this approach, it is crucial to identify dif-ferent subgroups and examine group differences. Participants were divided into groups by using Two-Step Cluster analysis. Group differences in engagement and burnout were exam-ined by means of analysis of variance. Results and conclusions. Three different achievement goal orientation groups were identified. The groups were labelled as mastery-, performance-, and avoidance-oriented. Mastery-oriented young adults expressed higher engagement and lower inadequacy and cynicism at work than the other groups. There were no differences in wellbeing between performance- and avoidance-oriented. It seems that striving for learning and mastery is especially beneficial in terms of well-being. The result was in line with previous studies examining the connection between motivation and wellbeing.
Now showing items 1-20 of 61