Browsing by Subject "työilmapiiri"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)The purpose of this thesis was to investigate what kinds of achievement goal orientation groups can be identified among young employees and to examine how the groups differ in experiences of team atmosphere, job-education correspondence and the length of the employment. In this study, motivation was examined through the concept of achievement goal orientation and team atmosphere through the notion of psychosocial work environment. The study concentrated on a specific age group, which has not been common in work motivation studies. The aim was to acknowledge a wide set of different kinds of goals at work, and therefore an instrument assessing five types of achievement goal orientations was used (mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, performance-approach, performance-avoidance and avoidance orientation). The study focused on young adults, aged 18-30, in their working life. The respondents (n = 170) were classified into goal orientation groups by utilizing a person-oriented approach and two-step cluster analysis. Analysis of variance and cross tabulation were performed to examine the group differences. Three goal orientation groups were found in the data: mastery-oriented (46 %), performance-oriented (26 %) and avoidance-oriented (28 %). On average, the employees in this sample demonstrated high levels of mastery-intrinsic and mastery-extrinsic orientations. Mastery-oriented employees evaluated their team’s atmosphere to be better than the other two groups. Mastery-oriented young adults reported more often than expected that their job corresponded strongly to their education, whereas avoidance-oriented reported most that their job did not correspond to their education at all. Regarding the length of the employment, the groups did not differ from each other. The results of the study indicate that by investing in the team solidarity, the mastery-oriented attitude of young employees can be supported. The results are also a strong argument for the importance of helping young adults in their challenges in the context of work and other areas of life.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaiseksi varhaiskasvatuksen opettajat kokevat ilmapiirin tällä hetkellä työpaikoillaan. Lisäksi tarkoituksena oli löytää positiivista ilmapiiriä rajoittavia, sekä edistäviä tekijöitä. Millaisilla tekijöillä voitaisiin saada parannettua varhaiskasvatuksen työilmapiiriä? Mediassa on viime vuosina korostunut varhaiskasvatuksen ongelmat, kuten kiire ja henkilöstöpula. Täten on tärkeä saada tietoa, miten varhaiskasvattajat todella voivat työelämässä. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa henkilöstön hyvinvointia tutkittaessa on korostunut esimerkiksi resurssien puute, työntekijöiden väliset konfliktit, sekä johtamiseen liittyvät ongelmat. Enemmän on ehkä tutkittu lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen maailmassa, joten oli mielenkiintoista lähteä tutkimaan opettajien näkökulmaa kaiken mediakohun keskellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä viiteen eri päiväkotiin. Kysely koostui kuudesta avoimesta kysymyksestä, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työilmapiiristä työpaikalla. Vastauksia kyselyyn sain lopulta viisi, joista tutkimukseen mukaan valikoitui neljän eri varahaiskasvatuksen opettajan vastaukset. Tyypittelin vastaukset taulukoihin selkeyttääkseni tuloksia, jonka jälkeen analysoin niitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyn vastausten perusteella työilmapiiri koettiin yleisesti hyväksi työpaikoilla, sekä merkitykselliseksi hyvinvoinnin kannalta. Positiivista ilmapiiriä rajoittaviksi tekijöiksi tutkimuksessa osoittautuivat etenkin työpaikan henkilökuntaan ja heidän välisiin suhteisiinsa liittyvät tekijät, kuten kuppikunnat, toisten arvostelu, erilaiset tavoitteet työlle, sekä huumorin puute. Tämän lisäksi esiin nousi itse työhön liittyviä haasteita, kuten haastavat työtilanteet, kuormitus ja yllättävät muutokset. Myös johtamiseen ja resursseihin liittyvät haasteet nostettiin esiin. Positiivista ilmapiiriä edistävät tekijät myötäilivät rajoittavia tekijöitä. Näissäkin henkilökunnan toiminta nousi isoimpana tekijänä esiin, jossa korostui huumori, joustavuus, yhteiset arvot ja tavoitteet, sekä hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Myös johtajan roolia korostettiin paljon, jossa tärkeänä koettiin esihenkilön kuunteleminen, arvostus ja toimivien työrakenteiden takaaminen. Lisäksi riittävät resurssit mainittiin vastauksissa. Kokonaisuudessaan tuloksissa korostui siis varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta, eikä niinkään ulkoiset tekijät, jolloin yksilöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon koko työyhteisön hyvinvointiin.
Now showing items 1-3 of 3