Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työllistyminen"

Sort by: Order: Results:

  • Oskari, Piilonen (2022)
    Änkytys on puheen häiriö, jonka näkyvimmät oireet liittyvät äänteiden, tavujen tai sanojen toistoihin ja pidennyksiin. Änkytykseen liittyy puhumisen jännittämistä, joka voi aiheuttaa rajoituksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Moderni työelämä vaatii työntekijältä hyvää yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja verkostoituneisuutta. Työelämällä on laaja merkitys yksilön elämään, ja änkytyksen yhteydestä työelämään on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten änkytys vaikuttaa työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusartikkelit valikoitiin sähköisen aineistohaun kautta elektronisesta tietokannasta, Scopuksesta. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä termejä stutter (änkytys), employment (työllisyys), recruitment (rekrytointi), job interview (työhaastattelu), work life (työelämä) ja career (ura). Hakulausekkeeksi muodostui ( TITLE-ABS-KEY ( stutter* ) AND TITLE-ABS-KEY ( em-ployment OR recruitment OR "job interview*" OR "work* life" OR career ) ). Tutki-musartikkelit karsittiin mukaanottokriteerien perusteella ja lopulliseksi aineistoksi muodostui viisi vuosina 2012–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti soveltaen sisällönanalyysin menetelmää. Neljä viidestä tähän tutkielmaan valikoituneista alkuperäisartikkeleista tulivat tuloksiin, että änkytyksellä oli negatiivinen vaikutus työllistymiseen, työtehtävistä suoriutumiseen, suhteisiin kollegojen kanssa, palkkatasoon ja ylenemismahdollisuuksiin. Änkytyksen havaittiin myös asettavan änkyttävät henkilöt alttiimmaksi työelämässä tapahtuvaan syrjimiseen. Yhden alkuperäisartikkelin tulokset erosivat näistä tuloksista siten, että se ei havainnut änkytyksellä negatiivista tai muutakaan vaikutusta työelämään. Työelämällä havaittiin olevan myös positiivisia vaikutuksia änkyttäviin työntekijöihin, kuten positiivista itsetietoisuutta ja puheen sujuvuuden lisääntymistä. Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä aineistona oli vain viisi tutkimusta, eivätkä tulokset olleet yksimielisiä. Laajemmat tutkimukset änkytyksen vaikutuksesta työelämään ovat tarpeen. Tuloksilla voitaisiin lisätä änkyttävien henkilöiden työkykyä ja vähentää heidän työttömyyttänsä.
  • Enqvist, Tommi (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö on elinikäinen vaiva, jossa kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Tästä huolimatta sen haittoja aikuisiässä tutkitaan vain harvoin. Tiedetään kuitenkin, että erityisesti puhutun ja kirjallisen kielen kyvykkyys pysyy normaalisti kehittyneitä heikompana, mistä johtuen kyseisestä häiriöstä kärsivät ovat tyypillisesti menestyneet heikommin yhteiskunnassa. Työelämä puolestaan kehittyy jatkuvasti syvempää kouluttautumista ja erikoistumista painottavaan suuntaan, mikä voi näyttäytyä kehityksellisesti kielihäiriöisille suurena haasteena.Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen suorittamiseen ja työllistymiseen. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ("specific language impairment" OR "developmental language disorder") AND ("adult*" OR "young") AND ("education*") AND ("outcome*" OR "experience*"). Tiedonhaku toteutettiin Pubmed ja Scopus -tietokannoissa tammikuun 2023 aikana. Tutkimukseen valikoitui lopulta viisi artikkelia, jotka oli julkaistu 2010—2018. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluttautumisen osalta kaikissa verrokillisissa tutkimuksissa ilmeni selvä ero kehityksellisesti kielihäiriöisiin nähden, joskin maakohtaisia eroja löytyi. Tanskaan tai Kanadaan verrattuna Iso-Britanniassa harvempi kehityksellisesti kielihäiriöinen suoritti suomalaiseen lukio- tai ammattitutkintoon verrannollisia tai korkeampia tutkintoja, vaikkakin tätä selittää osaltaan Iso-Britannian eriävä koulutusjärjestelmä. Kouluttautuminen ja työllistyminen myös eriytyivät voimakkaasti iän myötä. Korkeakouluttautuminen oli kaikissa tutkimuksissa kehityksellisesti kielihäiriöisillä hyvin harvinaista. Tutkimuksissa ilmeni myös kehityksellisesti kielihäiriöisten heikompi työllistyminen, joskin ero näyttäytyi tässä vähäisempänä kuin kouluttautumisessa. Merkittävimmät erot olivatkin laadullisia, ja valtaosa kehityksellisesti kielihäiriöisistä työllistyi vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Saatujen tulosten perusteella ilmenee sekä yleinen tarve lisätutkimuksille kehityksellisestä kielihäiriöstä aikuisuudessa, kuin myös tarve kehittää keinoja kehityksellisesti kielihäiriöisten kouluttautumisen lisäämiseksi, jotta työelämän muutosten seurauksena tämän viiteryhmän tilanne ei heikkenisi.
  • Poutiainen, Amanda (2020)
    Tutkielmani tavoitteena on saada tietoa autismikirjoon kuuluvien opiskelijoiden saamasta tu-esta työllistymiseen yliopinto-opintojensa aikana sekä saada ymmärrystä tuen kehittämisestä heidän toiveidensa mukaiseksi. Tutkielmassani käsittelen lyhyesti eri autismikirjon määritel-miä, Aspergerin oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä, tutkimuksia autismikirjon työllistymisestä ja lisäksi eri yliopistojen tarjoamia tukimuotoja työllistymiseen Suomessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet korkeakoulutetutkin autismikirjon ihmiset eivät työllisty valmistu-misen jälkeen esimerkiksi tuen puutteen tai heille vaativien rekrytointimenettelyjen takia. Jos autismikirjon opiskelijat saisivat yliopiston henkilöstöltä oikeanlaista tukea työllistyvyystaito-jen tai työkokemuksen kartuttamiseen, voisi tulevaisuuden työllistyminen olla varmempaa. Toteutin tutkielmani laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin valmiista The IMAGE -projektin tuottamasta haastatteluaineistosta. Projektin päätavoitteena on lisätä päte-vien autismikirjon ihmisten työllistymistä. Haastatteluja on kerätty vuoden 2019 aikana Suo-messa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Tässä tutkielmassa käytän seitsemän suomalaisen opiskelijan aineistoa. Hyödynsin sisällönanalyysissä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta. Tutkielmani tuloksia voisi käyttää kehittämään yliopistoissa tarjottavaa tukea työllistymiseen autismikirjon ihmisille. Tutkimukseen osallistuneista autismikirjon opiskelijoista suurin osa ei ole etsinyt itse apua työllistymiseen, vaikka suurin osa onkin kaivannut apua. Osa yliopistoista tarjoaa monipuolista tukea työllistymiseen, mutta sitä tulisi markkinoida näkyvämmin, koska moni ei tiedä näistä tukimahdollisuuksista. Yliopiston henkilöstön tulisi saada lisää tietoutta autismikirjosta, jotta oikeanlaisen tuen tarjoaminen olisi helpompaa. Myös autismikirjon henkilöiden olisi luontevampaa kertoa diagnoosistaan, jos he saisivat siten tarvitsemaansa apua.
  • Miila, Vesio (2019)
    This Bachelor´s thesis is about to explain empirically what correctional vocational education and employment after the sentence in Finland is. The thesis has been implemented by qualitative study extract. The thesis follows research ethics and guidelines of Finnish National Board on Research Integrity (TENK). Method guides have been used. The thesis aims to increase the consciousness of the correctional education. The thesis is based on the character of the public discussion and a social and scientific need. In Finland, the subject has not been researched extensively, so further studies of the thesis would be valuable. The research data has been collected with two methods: by writing task completed by prisoners who study vocational education and by a group interview with staff who work in an open prison. The research data was collected at the end of the year 2018 and during the spring of the year 2019. The correctional vocational education can be thought as an expression of lifelong learning. This study shows that lifelong learning links the correctional vocational education and employment together in three different ways: education as enabler of the employment, studying as developing the own know-how and a reform of the vocational education. The results bring out a critical viewpoint: vocational education institutions have less responsibility of the learning than ever and the responsibility has been transferred to workplaces. This study shows that studying vocational education during the prison term is based on different motives. The most important motives are developing own know-how and advantages which are obtained through studying. Studying is meaningful because the prisoners are interested in study fields. Studying during prison term is not that different than studying in everyday life. The results describe employment after the sentence through three themes: preparing to working life during the prison term, optimistic attitude towards employment and the importance of employment as a booster of life. In prison term the basis of employment after the sentence is built by education, workplace learning and vocational guidance. Employment brings different benefits, for example withdrawal from the criminal way of life, day rhythm and incoming.