Browsing by Subject "työmuisti"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on luoda systemaattinen katsaus aiempaan interveetiotutkimukseen, joka käsittelee älypuhelimen vaikutusta ja sen yhteyttä toiminnanohjaukseen. Älypuhelimet ovat lyhyessä ajassa muodostuneet merkittäväksi osaksi arkipäiväämme ja niiden vaikutuksista toimin- taamme tiedetään vielä verrattain vähän. Jotkut tutkijat esittävät, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo voi heikentää hetkellisesti toiminnanohjausta, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Kasvava kiinnostus älypuhelimien ja kognition väliseen yhteyteen voi johtua siitä, että toiminnot ovat edellytys oppimi- selle. Tutkimuskysymykseni onkin: Mitä erilaisia yhteksiä älypuhelimen pelkällä läsnäololla ja toimin- nanohjauksella on havaittu? Menetelmät. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkoitus on koota jo tehtyä tutki- musta noudattaen systemaattisia vaiheita. Aineiston hain Scopuksen ja Web of sciencen -tietokan- noista. Tiettyjä sisään- ja ulosottokriteereitä noudattaen aineistoksi valikoitui 14 tutkimusartikkelia ja yksi konfferenssipaperi, minkä analysoin aineistolähtöisesti teemoitellen. Lisäksi efektikoot selvitettiin Cohenin d:n, eetan ja osittaisen eetan neliön avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset havaitsivat erilaisia yhteyksiä pelkän älypuhelimen läsnäolon ja toiminnaohjauksen välillä, jota sääteli toiminnanohjausta mittaavien testejen vaikeustaso, älypuhe- limen saatavuus sekä yksilölliset tekijät. Löytyneet yhteydet olivat olivat keskimäärin kooltaan pieniä tai keskisuuria. Toisaalta osa tutkimuksista ei havainnut lainkaan merkittävää yhteyttä. Mielenkiin- toista onkin, että tulokset ovat hyvin ristiriidassa keskenään. Epäjohdonmukaisuus voi johtua interven- tioiden toteutusten eroista, kuten kännykän saatavuuden manipuloinnista ja toiminnanohjausta mittaa- vien testejen määrästä.

Human perception is seriously limited in relation to the countless stimuli of one’s surroundings. It is guided by attention, which can be directed only at a fraction of all available stimuli at a given moment. The topic of this thesis is a phenomenon illustrating the constrained nature of attention called the attentional blink. One of the goals is to consider the origin and mechanisms behind the phenomenon as well as the current applications of 1) the phenomenon itself and 2) the methods used in attentional blink research. The attentional blink occurs in a rapid succession of stimuli, which unveils the limits of temporal capacity of attention. As a consequence of the blink, some of the target stimuli do not reach conscious processing. The phenomenon has sparked wide interest since the 1980’s, but the mechanisms, operating principle and especially the neural correlates of attentional blink are still under debate, which makes the topic relevant even today. Attentional blink is most commonly studied with the rapid serial visual presentation –method (RSVP). This method, however, can be applied to many more contexts as well, some of which are addressed here. The thesis is a review covering 32 articles and publications of the attentional blink or topics directly related to it. They include only reports of studies done on healthy individuals and reviews of such experiments. Although there is much more literature on the topic besides the ones chosen here, these 32 provide a critical, yet comprehensive review of an attentional limit called the attentional blink. Attentional blink is commonly known as a consistent and universally occurring phenomenon, during which attentional resources are temporarily suppressed. According to most theories it occurs due to choosing specific target items to be processed in working memory, though contradicting evidence exists. Somewhat surprisingly, there are individual differences in the duration and magnitude of the blink, which are affected by the processing speed of working memory and the ability to update its contents. Thus the blink does not appear exactly the same way for everyone. Actual applications of the blink seem to be very few in number, possibly due to limited benefits of application or the specificity of the phenomenon. The RSVP-method used in attentional blink research is more widely applied in modern technology, for example in text presentation. For any application to be useful, it needs to reduce the overload on attentional and working memory systems in order to heighten perception. However, to be able to utilize attentional blink and RSVP maximally, more research is needed.

Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään millaisena maaseutu ja kaupunki fyysisinä kasvuympäristöinä näyttäytyvät lapsen toiminnanohjauksen näkökulmasta. Toiminnanohjauksessa tarkastelen tarkkaavaisuutta, työmuistia ja käyttäytymisen säätelyä. Tarkasteltaessa aiempaa tietoa ja tutkimusta maaseutu näyttäytyi otollisena ympäristönä lapsen toiminnanohjauksen kannalta. Fyysisen kasvuympäristön vaikutusta lapsen toiminnanohjaukselle on tutkittu vähemmän, joka loi oivan väylän tarkastella toiminnanohjausta maaseutu- ja kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen avulla pyritään antamaan tietoa, millaisia vaikutuksia fyysisellä kasvuympäristöllä on lapsen toiminnanohjaukselle näillä kolmella osa-alueella. Toteutin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena kooten yhteen aiempia tutkimuksia aiheesta. Aineistoa keräsin maaseutua, kaupunkia, kyläkouluja sekä kaupunkikouluja käsittelevästä kirjallisuudesta, tutkielmista, artikkeleista ja netissä tehdyistä julkaisuista. Aineiston analysoinnissa hyödynsin sisällönanalyysiä, jonka avulla kokosin aineiston olennaisimmat asiat tarkasteltaviksi. Maaseutu kasvuympäristönä näyttäytyi turvallisena, ärsykkeiltään vähäiseltä ja tarjoavan mahdollisuuksia omaan tutkimiseen. Näiden nähtiin olevan olennaisena asemassa tarkasteltaessa toiminnanohjausta. Puolestaan kaupunkiympäristö tarjosi toiminnanohjauksen kannalta erilaisia asioita. Kaupungissa vallitsevan kilpailun ja siellä liikkumisen nähtiin kehittävän toiminnanohjauksen taitoja. Voidaan siis todeta, että kummastakin ympäristöstä löytyi toiminnanohjauksen kannalta oleellisia asioita. Tutkimuksen yleistettävyydessä ja soveltamisessa tulee kuitenkin muistaa, että tutkimuksen aineistossa on tarkasteltu Suomalaisia kyliä ja kaupunkeja.

Tavoitteet Kandidaatintutkielmani tarkotus on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin, miten matematiikka-ahdistusta voisi luokkaolosuhteissa lieventää, eli siihen tepsiviä interventioita. Vaikka vankkumatonta dataa matematiikka-ahdistuksen yleisyydestä ei ole, se on näkyvissä kouluarjessa. Ahdistus voi olla kaikkea pienen epämukavuuden ja täyden fobian välillä, joten se näyttäytyy hyvin yksilöllisillä tavoilla eri tilanteissa. Pohdin mitä tietoa tarvitsisin opettajantyössäni, ja tutkimuskysymyksiksini muotoutuivat: 1. Minkälaisia interventioita matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi on tutkittu? 2. Minkälaiset interventiot ovat matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi tehokkaita? Menetelmät. Toteutin tutkielmani integratiivisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Kokosin kirjallisuuskatsauksen aineiston Helda, Helka, Eric ja Google Scgolar tietokannosita. Hakusanoinani toimi "matematiikka-ahdistus/math anxiety, työmuisti/working memory ja interventio/intervention. Näillä hakusanoille ja näistä tietokannoista valitsin 5 artikkelia, joista kaksi oli empiiristä tutkimusta, kaksi tieteellisiä artikkelia ja yksi opetusalan oppikirja. Tästä materiaalista etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tulokset ja johtopäätökset. Lähtökohtanani oli etsiä nimenomaan interventioihin liittyvää tietoa, mutta valtaosa löytämästäni materiaalista koski joko matematiikka-ahdistuksen olemusta tai ennakoivia toimenpiteitä sen syntymisen ehkäisemiseksi. Materiaalista paljastui, kuinka merkittävä rooli opettajan työllä matematiikka-ahdistuksen lieventämisessä on. Opettaja vaikuttaa ahdistuksen määrään omalla asenteellaan matematiikkaa kohtaan, jonka tuo tunneille mukaan, pedagogisilla ratkaisuillaan ja kyvyllään huomioida oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisopettajalla on erityisen tärkeä rooli matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden asenteen muotoutumisessa matematiikkaa kohtaan. Asenteeseen kohdistuvaa interventiota puoltaa myös valitsemani empiirinen tutkimus, joka osoitti kasvun ajattelutavan olevan merkittävä osa oppilaan minäpystyvyyden tunteen kehitystä ja uskoa kykyynsä oppia uutta vaikeuksista huolimatta, kunhan jaksaa olla sinnikäs ja tehdä töitä sen eteen.