Browsing by Subject "työn voimavarat"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2017)Objectives. The purpose of this qualitive study was to find out what practical actions leaders use to increase employees’ work engagement. The research question was ’’How can leader promote employee’s work engagement?’’. Earlier studies concerning work engagement show that work engagement improves individual’s work well-being, work performance and the desire to work for the organization. Job resources and personal resources of work affect essentially how work engagement develops. The leader can have a major positive impact on individual’s work engagement. Methods. This study was conducted as a qualitive case study and the data of this study was collected by semi-structured theme interviews. Five leaders participated in this study and the method used was a group interview. The questions concerned the resources, work engagement and leadership. The role of theory was directional in the analysis. Especially the JR-D model was applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorized into job resources and individual resources. This study showed that leaders use many different actions to promote employees’ experience of work engagement. Through these actions leader can contribute to the factors of personal resources and job resources. Leaders used actions to improve employees’ feeling of competence, autonomy and relatedness. Leaders also used these actions to raise trustful and fair work climate where employees feel safe. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of the leader and the positive consequences promoting the work engagement.
-
(2023)Viime vuosien myötä on herännyt huoli opettajien työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Opettajien työhyvinvoinnin on havaittu heikentyneen. Kuitenkin opettajat kokevat työssään myös työhyvinvoinnin positiivisia piirteitä, kuten työn imua. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien kokemaan työn imuun vaikuttavia tekijöitä vaatimusten ja voimavarojen näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia opettajien kokeman työn imun vaikutuksia. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Minkälaiset voimavarat vaikuttavat opettajien kokemaan työn imuun tutkimusartikkelien perusteella?, 2) Minkälaiset vaatimukset vaikuttavat opettajien kokemaan työn imuun tutkimusartikkelien perusteella? ja 3) Minkälaisia vaikutuksia on opettajien kokemalla työn imulla tutkimusartikkelien perusteella? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui kolmestatoista tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat tarkkojen hakukriteerien avulla Scopus-tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ensimmäisen ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tekemistäni analyyseista muodostin taulukot, jotka auttoivat hahmottamaan analyysin kulkua pelkistetyistä ilmauksista kohti pääkäsitteitä. Analyysitaulukot auttoivat jäsentämään saatuja tutkimustuloksia. Tutkielman tulokset osoittivat, miten opettajien kokemaan työn imuun vaikuttivat monet eri työn voimavarat, kuten esimiehen toiminta, sosiaaliset tekijän, osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä työn ominaisuudet. Työn imuun vaikuttavia yksilöllisiä voimavaroja olivat opettajien asenteet ja käsitykset omista kyvyistä. Myös erilaisilla työn vaatimuksilla, jotka liittyivät psyykkisiin, sosiaalisiin ja organisatorisiin tekijöihin, oli vaikutusta työn imun kokemiseen. Tuloksissa korostui, miten työn imun kokemisen kannalta oli tärkeää, että opettajien voimavarat ja vaatimukset olivat hyvässä tasapainossa. Opettajien työn imulla havaittiin myös olevan vaikutuksia työn tekijään itseensä, sosiaalisiin suhteisiin, organisaatioon sekä oman osaamisen kehittämiseen. On tärkeää huomioida opettajien työn imun kokeminen, koska sillä on monia myönteisiä vaikutuksia. Työn imun kokemista voidaan edistää kiinnittämällä huomiota erilaisiin voimavaroihin ja vaatimuksiin.
-
(2020)Tämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitelty opettajien työhyvinvointia. Sen lisäksi selvitän tutkielmassani opettajan työn erityispiirteitä eli niitä asioita, jotka ovat ominaisia nimenomaan opettajuudelle. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Mitkä ovat opettajan työn erityispiirteet? ja 2. Miten työhyvinvointi näyttäytyy opettajan työssä?. Aihe on viime aikoina ollut pinnalla monissa keskusteluissa ja media on kirjoittanut siitä paljon negatiiviseen sävyyn. Tässä tutkielmassa pyrin tuomaan esiin opettajien työhyvinvoinnineri näkökulmia. Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Pyrin muodostamaan kokonaiskuvan kolmestatoista opettajan työhyvinvointiin keskittyneistä tutkimusartikkeleista, jotka on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä eri maissa. Suuri osa opettajista kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Samaan aikaan opettajien uupumus ja loppuun palaminen (burnout) on kuitenkin merkittävä ongelma ja loppuun palamista onkin opettajien keskuudessa enemmän kuin muissa akateemisissa ammateissa, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Opettajan työstä tekee erityisen sen monipuolinen, toisinaan ristiriitainenkin työnkuva ja vaihtelevat työympäristöt, joilla viitataan muihinkin kuin fyysisiin ympäristöihin. Työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti voimavarat ja negatiivisesti vaatimukset tai stressitekijät. Merkittävimmät voimavarat liittyvät henkilökohtaisiin voimavaroihin, sosiaalisiin suhteisiin sekä kouluun organisaationa ja vaatimukset työn kuormittavuuteen, kouluyhteisöön ja oppilaisiin.
-
(2020)Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on tarkastella tekijöitä, jotka ennustavat työn imua sekä työn imun seurauksia. Tutkimukseni tarkoituksena on tunnistaa aikaisempien tutkimusten perusteella keinoja, joilla organisaatio voisi edistää työn imua työntekijöiden keskuudessa. Tutkimukset ovat osoittaneet työn imun myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) mitkä tekijät ennustavat työn imua? ja 2) mitä seurauksia työn imulla on? Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja käytin menetelmänä sisällönanalyysiä etsiessäni valitsemistani tutkimuksista vastauksia tutkimuskysymyksiini. Keräsin aineistoni vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Helka- ja JYKDOK-tietokannasta sekä Google Scholarista käyttämällä hakusanoja ”työn imu” ja ”work engagement”. Osa artikkeleista löytyi vertaisarvioitujen artikkeleiden lähdeluetteloita selailemalla. Valitsin yhteensä 9 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia tutkielmani aineistoksi. Työn imua ennustavia tekijöitä tarkasteltaessa ilmeni, että työn hallinnan lisääminen ennustaa työntekijöiden työn imua. Tämän lisäksi ihmisläheinen organisaatiokulttuuri ja työn ja perheen välisten ristiriitojen vähentäminen ennustavat työn imua. Näiden lisäsi eri työn voimavarat, kuten hyvä, innovatiivinen työilmapiiri, esihenkilön tuki ja oppimismahdollisuudet, ennustavat työn imua. Aineiston mukaan työn imulla on erilaisia seurauksia työntekijöiden keskuudessa. Niiden mukaan työn imun kokeminen on yhteydessä tyytyväisyyden tunteeseen elämää kohtaan, yleiseen hyvinvointiin sekä alhaisempaan masentuneisuuteen. Lisäksi työn imun kokemisesta seuraa, että työelämässä pysytään pidempään, työpaikkoja vaihdellaan harvemmin ja organisaation sisällä ylennytään todennäköisemmin. Työn imua kokevat henkilöt pystyvät myös hyödyntämään työn voimavaroja paremmin.
Now showing items 1-4 of 4