Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työnjako"

Sort by: Order: Results:

  • Marin, Melina (2023)
    Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kotitöiden jakautuvan heteronormatiivisissa parisuhteissa niin määrällisesti, ajallisesti kuin kotityötyypillisesti yhä sukupuolen mukaisesti. Tasa-arvoisten asenteiden näkyminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja politiikassa herätti kysymyksen siitä, miksi kotityöt jakaantuvat yhä epätasaisesti heteronormatiivisten pariskuntien välillä. Kotitöiden epätasa-arvoisen jakaantumisen on todettu olevan etenkin naisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien tuloksia sukupuolten välisestä kotityön jakaantumisesta sekä kuvata millaiset tekijät ja ilmiöt voivat vaikuttaa kotitöiden jakaantumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin aiemmista tutkimuksista luodun synteesin avulla. Aineiston hankinta toteutettiin ilman tiukkoja rajoituksia ja aiheeseen sopivien hakusanojen avulla. Kandidaatintutkielman suppeuden takia tutkielmassa tarkasteltiin vain samassa kotitaloudessa asuvia aikuisia heteropareja. Tässä tutkimuksessa selvisi, että naiset tekevät yhä noin 60 prosenttia kotitöistä ja miehet noin 40 prosenttia. Ajallisesti miesten ja naisten kotitöihin käyttämä ero oli 37 minuuttia. Naisille yleisimpiä kotitöitä olivat ruoanlaitto sekä siivoaminen ja miehille erilaiset piha- ja huoltotyöt. Kotitöiden jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin useita. Esimerkiksi ansiotulot, koulutus, elämänvaiheen muutokset, kuten ruuhkavuodet, perhevapaat sekä poliittiset päämäärät selittivät työnjaon jakaantumista ja sen epätasaisuutta. Tasainen työnjako oli todennäköisempää, mikäli ammatillisten asemien ja ansiotulojen välillä ei ollut suuria eroja. Kotitöiden epätasainen jakaantuminen on monien tekijöiden summa ja siksi yksilö- tai yhteiskunnallisella tasolla jakaantumiseen voi olla vaikea puuttua.
  • Tervo, Anna (2018)
    Purpose. The purpose of this study was to examine reasons for the different interpretations of multiprofessionalism as well as how the labor unions describe the tasking in multiprofessional teams in day care centers. One area of interest was also what kinds of special skills different unions highlight as the forte of their members. This study helps us better understand what poses challenges at the moment and what should be the focal points to achieve a clearer division of labour. Methods. This study has been conducted as a qualitative materialbased study. The material was compiled between fall 2017 and spring 2018. It was gathered from materials published by different unions that promote the interest of kindergarten teachers and -nurses. The material was narrowed to publications that editorialize the division of labour and special skills. The publications were reviewed by the method of content analysis. Results and conclusions. All the labour unions were advocating multiprofessionalism in early childhood education although there didn't appear to be a clear consensus what were the core competences of different occupational groups. There appeared to be some lobbying based on negative presumptions. Despite of differences in opinion there was some common ground. Common shared view was that kindergarten teachers hold the main responsibility regarding the planning and evaluation of pedagogic activities whereas kindergarten nurses trained as practical nurses were responsible for medicinal care. The value of pedagogic proved to be divisive among unions. Where Kindergarten Teachers Union in Finland praise the pedagogic knowledge as enhancing the quality of early childhood education the the Finnish Union of Practical Nurses fears it takes away from the nursing know-how necessary with the youngest children. Discussions about multiprofessionalism and clarifying the division of labour are ongoing but at least for the moment it escalates in to pointless blaming and comparing.
  • Määttä, Päivi (2016)
    The purpose of this study was to research the division of work in families with children and the gender roles in everyday housework and the satisfaction of the parents with the prevailing division. In addition to that the agreements between parents on sharing housework were interesting to research. Previous studies have shown that the division of work between parents has an effect on the wellbeing of families (Paajanen, 2003; Korhonen, 2004). The following study questions were created to discover the central phenomena: 1) In which way do parents share housework in families with children? 2) How have the parents agreed on sharing housework? The hypothesis was that gender roles are seen in the division of work and that women do more housework than men. Both quantitative and qualitative methods were used. 16 couples participated in the research and each couple had at least one child who goes to school. The inquiry was made by a half structured web questionnaire in May 2016. The material was analysed by a theoretical quantitative analysis which was completed with a qualitative analysis of the content. The research defined how 30 different chores and jobs were divided between parents and according to the results women did all housework more than men except for six chores. Gender could be seen in the division of work between spouses. 17 per cent of the parents informed that they had made agreements with their spouses. Some reasons for sharing work were eg. time, ability and interest. 90 per cent were satisfied with the division. The results resemble previous studies but this study shows how men nowadays participate more in taking care of their children. This result differs from previous researches. The study could be applied eg. in parent training in counselling bureau where parents are supported to manage in daily life and share responsibilities in new family situations. Future researches could be made about the impact of parents` socio economical status on sharing housework and about the impact of sharing on parents` happiness in their relationship. Other subjects of future studies could also be the division of responsibilities and housework in blended families and how children participate in housework.
  • Hakala, Jemina (2020)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Varhaiskasvatuksen henkilöstö työskentelee moniammatillisessa yhteistyössä organisaation sisällä, että sen ulkopuolella. Organisaation sisäisessä moniammatillisessa yhteistyössä eri ammatillisen asiantuntijuuden omaavat henkilöt muodostavat kasvattajatiimin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että moniammatillisen yhteistyön taustalla tulee olla yhteinen päämäärä ja tavoite, jota tavoitellaan. Moniammatillisuus on tutkimuksissa kiteytetty tarkoittamaan jotain sellaista, johon ihminen ei yksin pystyisi. Tämän tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille se, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat oman roolinsa moniammatillisessa tiimityöskentelyssä ja mitä asioita he nostavat kokemansa kautta moniammatillista tiimityöskentelyä edistäviksi ja haittaaviksi tekijöiksi. Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista vastuuta ja näin ollen heidän kokemuksensa esiin tuominen on tärkeää. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat moniammatillisen tiimityöskentelyn ja oman roolinsa tiimissä? 2) Mitkä asiat edistävät toimivaa tiimityötä päiväkodissa? 3) Mitkä asiat haittaavat toimivaa tiimityötä päiväkodissa? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisesti lähetettävällä kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan varhaiskasvatusyksiköissä työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta. Vastaajia oli kymmenen. Tutkimukseni teemat jakautuivat kolmeen: varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset omasta roolistaan tiimissä, varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset moniammatillista tiimityöskentelyä edistävistä tekijöistä sekä heidän kokemuksensa moniammatillista tiimityöskentelyä haittaavista tekijöistä. Kyselylomakkeen kysymykset lajittelin näiden teemojen alle. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto redusoitiin eli pelkistettiin ja sen jälkeen klusteroitiin ja etsittiin siten aineistosta yhtäläisyyksiä ja eroja. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat oman roolinsa olevan pedagogisen johtajan rooli sekä tiimivastaava, joka pitää pedagogiikan lisäksi huolta myös tiiminsä kuormittavuudesta. Edistäviksi tekijöiksi nousi erityisesti vuorovaikutuksen, itsereflektoinnin ja työnjaon merkitys. Haittaavia tekijöitä olivat joustamattomuus, vuorovaikutuksen puute, toiminta ilman pedagogisia perusteluja ja ”aina on tehty näin” -ajattelu. Edistävät ja haittaavat tekijät kietoutuvat toisiinsa, ja näin ollen voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajat reflektoivat toimintaansa ja löytävät toimintakulttuurinsa edistävät ja haittaavat tekijät, jolloin heidän kykynsä kehittää toimintaansa mahdollistuu. Varhaiskasvatuksen opettajan rooli nähdään moninaisena ja siihen on yhteydessä työkokemus sekä moniammatillisen tiimin henkilöstörakenne.