Browsing by Subject "työntekijät"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Lisääntynyt kilpailu organisaatioiden välillä on muuttanut samalla työn vaatimuksia ja lisännyt työntekijöiden kokemaa stressiä työssä. Organisaatioiden paine menestyä heijastuukin siten negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat kuitenkin yksi organisaatioiden keskeisimmistä kilpailuvalteista markkinoilla, minkä takia työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen asetetaan yhä enemmän resursseja. Yhdeksi keskeiseksi työhyvinvoinnin tukemisen keinoksi on aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettu johtaminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaankin identiteettijohtamisen ja työntekijöiden työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Onko identiteettijohtaminen yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Mitkä identiteettijohtamisen ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Tutkielman tutkimusaineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista, joissa oli tarkasteltu identiteettijohtamisen yhden tai useamman ulottuvuuden yhteyttä työuupumukseen. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, minkä takia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmissä esiintyi väljyyttä. Aineiston analyysi pohjautui teemoitteluun, jonka avulla pystyttiin tarkastelemaan jokaisen identiteettijohtamisen ulottuvuuden ja työuupumuksen välistä yhteyttä erikseen. Tutkielman tulokset osoittivat, että identiteettijohtamisen kaikki ulottuvuudet ovat negatiivisessa yhteydessä työuupumukseen. Identiteettijohtamisen voi siten todeta olevan yhteydessä työntekijöiden vähentyneeseen työuupumukseen. Tulokset eivät kuitenkaan anna tietoa identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisestä syy-seuraussuhteesta, minkä takia ei voida todeta identiteettijohtamisen suoraan vähentävän työuupumusta. Jatkossa olisikin tärkeää saada tietoa muun muassa niistä muuttujista, jotka mahdollisesti vaikuttavat identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisen yhteyden toteutumiseen. Organisaatiot ja niissä toimivat johtajat voivat kuitenkin hyödyntää tässä tutkielmassa tuotettua tietoa pyrkiessään vähentämään työntekijöiden kokemaa työuupumusta liittämällä identiteettijohtaminen osaksi organisaation johtamisstrategiaa.
-
(2017)The aim of this study is to examine and analyze communal learning from the view of organization learning in the light of employees’ experiences. It is interesting to focus on employees’ experiences, because efficient communal learning at work places ensures that the organization is successful on the markets. The organization chosen for this study is quite successful at its’ field of business and has existed for decades, which makes it an interesting target for this study. This kind of studies where the focus is on the employees’ experiences of the communal learning at the workplace have been conducted only a few earlier. Another aim of this study is to analyze how the theories of communal learning in the perspective of organization learning are in line with the results I get. The study was conducted in qualitative methods. I interviewed three employees, who work at the same place, have a standing employment relationship, but are in various positions at the firm. The interviews in this study were semi- structured. The interviews were transcript and analyzed with theory bind content analysis. At the last stage I compered my results with the theories of communal learning. From the analysis I drew three themes that came up on my material: learning, community and management. Learning was considered the most efficient when working with colleagues, even though the initiative was often from individuals. The community had strong routines and when they changed it was most often considered to be learning related. Open conversation, strong values and common goals were considered important for learning. Too hierarchical community was restricting learning. Company management directives were found contradictory. There were conversations of the role of individuals and community in communal learning. The results seemed to be well in line with the theories I had chosen to use in this study.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työntekijöiden perehdytystä ja sitoutumista työhön kaupan alalla. Tutkimuskysymys oli ”millainen yhteys perehdyttämisellä on työntekijän sitoutumiseen työhön”. Tutkimuksen teoria pohjautuu Allenin ja Meyerin sitoutumisen kolmen komponentin teoriaan, jotka koostuivat affektiivisesta sitoutumisesta, jatkuvuussitoutumisesta ja normatiivisesta sitoutumisesta. Aikaisemman tutkimuksen mukaan perehdytys antaa pohjan sille, että työntekijä sitoutuu työhönsä sekä tutustuu työyhteisöön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kyselylomakkeen väittämät pohjautuivat Kjelinin ja Kuusiston perehdyttämisen arviointilomakkeeseen sekä Allenin ja Meyerin tutkimukseen sitoutumisesta liittyvään kyselylomakepohjaan. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella kolmessa päivittäistavarakaupassa pääkaupunkiseudulla. Kysely lähetettiin 82 työntekijälle, joista 36 työntekijää vastasi kyselyyn. Tutkimuksen aineistoa kuvailtiin esittämällä keskiarvoja, keskihajontoja ja prosenttiosuuksia. Tutkimuskysymykseen vastattiin tarkastelemalla yksittäisistä väittämistä muodostettujen keskiarvosummamuuttujien välisiä yhteyksiä sekä korrelaatioita. Tulokset osoittivat, että suurin osa vastanneista koki saaneensa perehdytystä työn alussa. Lisäksi suurin osa vastaajista koki tunteneensa vahvaa sitoutumista työhönsä. Tutkimustuloksista ilmeni, että affektiivinen sitoutuminen ja perehdyttäminen olivat melko voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Mitä enemmän työntekijä saa laadukasta perehdytystä, sitä vahvempi hänen tunneperäinen sitoutumisensa on. Puolestaan jatkuvuussitoutumisella ja perehdyttämisellä ei ollut yhteyttä. Tästä voidaan päätellä, että perehdytys yksin ei selitä työntekijän jatkuvuussitoutuneisuutta. Normatiivisella sitoutumisella ja perehdyttämisellä oli positiivinen yhteys. Perehdyttäminen näyttää heijastuvan siihen, miten vahvasti työntekijä kokee esimerkiksi velvollisuudentunnetta työpaikkaa kohtaan. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa päivittäistavarakauppojen perehdyttämiskäytännöissä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää systemaattisen perehdyttämismallin luomisessa.
Now showing items 1-3 of 3