Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työrauha"

Sort by: Order: Results:

  • Kuljukka, Emma (2019)
    Previous studies have shown that the classroom management is a significant part of the teacher's work. On the other hand, classroom management problems have a negative impact on the ability of Finnish teachers to work and stay in the industry. Despite the importance of the subject, there has been little research in Finland and from limited perspectives. The purpose of this bachelor’s thesis is to find out what methods the teachers use to manage the classroom and enable learning and teaching. In addition, I will briefly examine what classroom management methods the teachers use the most generally. My research question is the following: what classroom management methods do teachers use and what methods are the most general? My objective is to add both my own and the reader's knowledge of classroom management and from factors which are related to it. This bachelor's thesis was carried out as a describing literature survey. The material was collected from databases on the internet and libraries. The research material was selected from a diverse set of sources. I used domestic studies, international studies and other related literature to find answers to my research question. Based on this literature review the classroom management methods used by teachers can be divided into proactive and reactive methods and consequences. The reactive methods can be further divided into nonverbal and verbal methods. From the literature I read it appeared that teachers use reactive verbal classroom management methods more often, although based on the researches proactive methods are more effective.
  • Pikkarainen, Jaakko (2022)
    Tavoitteet. Työrauhaongelmat vaikuttavat negatiivisesti sekä oppilaiden oppimiseen että opettajan työskentelyyn. Olipa kyseessä sitten jo työelämässä oleva opettaja tai vasta opintojaan suorittava tulevaisuuden opettaja, niin aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Koulupäivän aikana luokkahuoneessa tapahtuva toiminta on opettajan vastuulla, joten opettajalla tulisi olla valmiudet ohjata luokassa tapahtuvaa toimintaa työrauhan ylläpitämiseksi. Opettaja tarvitseekin luokanhallintataitoja opetuksensa tueksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä pedagogiset tekijät vaikuttavat luokanhallintaan ja miten näiden tekijöiden avulla voidaan edistää työrauhaa. Menetelmät. Toteutin tämän tutkimuksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa etsin vastauksia tutkimusongelmaani aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Analysoin viittä lähdettä, joiden perusteella vastaan tutkimuskysymyksiini. Rajasin aineiston länsimaalaiseen tutkimukseen ja kaikki käyttämäni lähteet on julkaistu 2000-luvulla tai sen jälkeen. Valitsin teoreettiseksi taustaksi teoksen, joka perustuu yli sataan aihetta käsittelevään tutkimukseen. Rajasin käsittelemieni luokanhallintaan liittyvien tekijöiden määrää, jotta niiden käsittely ei jäisi liian pintapuoliseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanhallintaan vaikuttavia pedagogisia tekijöitä ovat säännöt ja rutiinit, kuri ja seuraukset, opettaja–oppilas suhde, mentaaliset tekijät, oppilaan vastuu, hyvään alkuun pääseminen ja hallinta koulun tasolla. Työrauhan edistämisen kannalta näistä korostuvat kaksi ensimmäistä. Ne kattavat hyvin luokassa tapahtuvan konkreettisen toiminnan ja antavat opettajalle hyvin käytännöllisiä keinoja sekä ennaltaehkäistä työrauhaongelmia että puuttua niihin. Säännöt ja rutiinit antavat opettajalle mahdollisuuden ennaltaehkäistä työrau-haongelmia luomalla yhteiset säännöt ja niitä tukevat rutiinit. Kuri ja seuraukset taas auttavat opettajaa puuttumaan tilanteisiin, joissa oppilas rikkoo sovittuja sääntöjä. Luokanhallinta nähdäänkin usein jatkumona, joka pyrkii ennaltaehkäisemään häiritsevää käyttäytymistä ja etenee tarvittaessa kohti suoria puuttumisen keinoja. Tämä tutkielma tarjoaa paljon käytännön esimerkkejä, miten opettaja voi näiden tekijöiden avulla edistää työrauhaa.
  • Tikkanen, Tinja (2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää opettajien työkokemuksen yhteyttä työrauhan toteutumiseen luokkahuoneessa sekä tarkastella mahdollisten yhteyksien taustalla olevia tekijöitä. Työrauhan toteutumista ilmentävinä aspekteina toimivat säännöt, opetus ja opettaja–oppilassuhde, jotka on laadittu Saloviidan (2010) teoriaa sekä lukuisia muita työrauhaa käsitteleviä tutkimuksia mukaillen. Työrauhan toteutumisen aspekteja tukee myös pedagogisen auktoriteetin käsite, jota tarkastellaan Harjusen (2009) teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkielmani aihetta ei ole juurikaan tutkittu ja samanaikaisesti koen, että luokanopettajakoulutus ei ole antanut tarvittavia eväitä työrauhan kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen luokkahuoneessa. Lisäksi uskon, että tutkielmani antaa arvokasta tietoa työelämää varten, sillä taitoa ylläpitää työrauhaa pidetään opettajan tärkeimpänä taitona. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tiedonhaku tapahtui Google Scholar -hakukoneen sekä Helkan artikkelihakukoneen välityksellä. Aineisto koostui sekä kotimaisista että ulkomaisista tutkimuksista, jotka käsittelivät opettajana kehittymistä, työkokemuksen dimensiota sekä sivusivat työrauhan toteutumisen aspekteja. Aineiston pohjalta laadittiin johdonmukainen kuvaileva synteesi. Merkittävimpinä tutkimustuloksina voidaan pitää opettajien epävarmuutta työuran alussa sekä itsevarmuuden nousua työkokemuksen myötä kaikkien työrauhan toteutumisen aspektien sekä pedagogisen auktoriteetin suhteen. Työrauhan toteutumisen aspekteja yksittäisesti tarkasteltuna havaittiin, että työkokemuksen myötä opettajat saattavat kokea lisääntyvää tarvetta olla päävastuussa sääntöjen laadinnassa sekä heidän opetustaitonsa kehittyvät. Kyseisten yhteyksien taustalla vallitsi muun muassa itsevarmuuden ja kokemuksen karttuminen sekä kollegionaalisen tuen lisääntyminen. Opettajien työkokemuksella ei havaittu olevan selkeää yhteyttä opettaja–oppilassuhteeseen. Kokonaisuudessaan tutkielmani antaa viitteitä siitä, että opettajien työkokemuksella on positiivinen yhteys työrauhan toteutumiseen luokkahuoneessa.
  • Kuoppala, Katariina (2017)
    In this Bachelor`s thesis, I present different classroom management methods that teachers use to prevent discipline problems. The research method was a literature review where I got to know the most central literature of this field and subject. I defined the most important con-cepts in my work, such as classroom management and discipline problems. My interest in this thesis was also to find out the reasons behind the discipline problems. Purpose of this Bachelor`s thesis was to increase my professional skills and theoretical knowledge on this is-sue. The literature showed that the teaching style has become more children-centered. Many re-searchers describe that an ideal working environment is a relative and subjective concept that everyone defines based on their own context. It’s also noteworthy that pupils’ and teach-ers’ views of discipline problems may differ from one another. There are a lot of possible reasons behind discipline problems: pupils, teachers, pupils' socio-economic status, structur-al issues within the school, and society. Often, the problems arise from the complex combi-nation of these factors. Many Finnish and international authors and researchers have developed different classroom management methods to prevent discipline problems. Many scholars have noted that it is easier and more desirable to prevent discipline problems in advance than to intervene after-wards. On the basis of the literature, I divided the classroom management methods for pre-venting discipline problems into four categories: the teacher's authority position, common rules and objectives, an encouraging and safe atmosphere, and high-quality teaching. My Bachelor's thesis is a good theoretical basis for my Master's thesis. I could continue by researching what kind of discipline problems teachers encounter in their work and how they prevent and face discipline problems. Another research idea would be to explore this issue from the pupil’s perspective.