Browsing by Subject "työssä oppiminen"

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä digitaalisten ympäristöjen hallinta nähdään vuosituhannen tärkeimpinä työelämätaitoina. Yhteiskunnan digitaalinen murros on siirtänyt työelämän vuorovaikutuksen digitaalisiin työympäristöihin, joissa myös yksilöiden työssä oppiminen tapahtuu. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä digitaalisen murroksen merkityksestä työssä oppimisen vuorovaikutuksellisiin ulottuvuuksiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työssä oppiminen on laajasti epämuodollista ja kollektiivisesti tapahtuvaa, minkä vuoksi päätin lähestyä ilmiötä dialogisen oppimisen näkökulmasta. Buberin ja Bohmin dialogisuutta koskevien teorioiden valossa dialogisessa oppimisessa painottuvat vuorovaikutuksen ainutlaatuisuus, avoimuus ja tasavertaisuus, omien käsitysten kriittinen arviointi sekä lopulta uusien oivallusten syntyminen. Tutkimusongelmakseni muodostui aiheiden ajankohtaisuuden sekä teoreettisen viitekehyksen perusteella tarkastella, millaisia merkityksiä hybridi-mallisessa työssä työskentelevät antavat dialogisen oppimisen piirteille suhteessa työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsin dialogisen teemahaastattelun, jossa haastateltavien kokemuksista keskusteltiin avoimesti ja dialogisesti. Haastattelutilanne mahdollisti myös haastateltavan ja haastattelijan välillä syntyvät uudet näkökulmat ja merkitykset. Haastattelin tutkimukseen kahta hybridissä tietotyössä työskentelevää työntekijää tavoitteenani avata ikkuna haastateltavien kokemusmaailmaan ja ajatuksiin hybridityön vuorovaikutuksesta. Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksissa läsnäololle annettiin erilaisia merkityksiä suhteessa dialogisen vuorovaikutuksen ja oppimisen toteutumiseen. Läsnäolo koettiin merkittäväksi tekijäksi etenkin vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden, tasavertaisuuden ja ainutlaatuisten hetkien rakentumisessa. Tulosten valossa läsnäolo koetaan siis merkittävänä tekijänä kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta hybridityössä. Tutkimus sijoittuu digitaalisen vuorovaikutuksen tutkimuskentälle ja herättelee pohtimaan, miten hybridityössä voitaisiin ottaa huomioon digitaalisten alustojen rajoitukset sekä vuorovaikutuksen kokonaisvaltaisempi toteutuminen.

Tavoitteet. Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tutkia työhön perehdytyksen kuvauksia sekä tarkastella työssä oppimista osana työhön perehdytystä. Kirjallisuuskatsaus osoittaa tutkimusaukon työhön perehdytyksen sekä työssä oppimisen tutkimuksessa. Tutkielmassa selvitetään sitä, millä tavoin työhön perehdytys kuvataan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa 2000-luvulla, ja miten työssä oppiminen kuvataan sekä miten se esiintyy työhön perehdytyksen kuvauksissa ja tutkimuskirjallisuudessa. Työhön perehdytyksen kuvauksia tarkasteltiin kansainvälisen sekä suomalaisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Perehdytyksen aikaisen oppimisen analysoinnissa hyödynnettiin työssä oppimisen 70-20-10-mallia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineistoksi valittiin seitsemän kansainvälistä 2000-luvulla julkaistua tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto vaihteli tutkimuksista puheenvuoroihin sekä esityksiin. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevana integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto analysoitiin teemoittelevaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Työhön perehdytyksen kuvaukset vaihtelevat toisistaan huomattavasti, mutta sisältävät myös yhtenäisiä tekijöitä. Työssä oppimista esiintyy työhön perehdytyksessä vähän. Toisaalta työssä oppimisen nähdään olevan kietoutuneina erilaisiin työhön perehdytyksen prosesseihin. Työhön perehdytystä olisi tarpeen kehittää sekä tutkia lisää tulevaisuudessa etenkin Suomessa.

HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta – Fakultet – Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos – Institution – Department Institute of Behavioural Sciences Tekijä – Författare – Author Terhi Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title Title in English … Oppiaine – Läroämne – Subject General and adult education Työn ohjaaja(t) – Arbetets handledare – Supervisor Elina Ikävalko Vuosi – År – Year 2018 Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract There is all the time bigger and bigger amount of practical nurses working at the public and private homecare units. Home care is not a valuated job and it is now and then even hard to find workforce for there. And there is almost at all or not at all no research about the job satisfaction at home care units. Workplace learning is better concept to study than job satisfaction, because workplace learning has a connection to work satisfaction. The aim of this study is to explore how are the practical nurses feeling about their work, how they learn at home care and what kind of is the learning environment there. The sample is collected by interviewing three experienced practical nurses in 2006. Theoretical framework of this study was the former studies about the workplace learning. The analyzin method was the analysis of content. The home care unit seems not to take the workplace learning a explicit part of their everyday work. There seems to be a lot of promotive elements of workplace learning at the work environment. There was preventive element too: the lack of the support from the boss, problems in workplace atmosphere, accidentality of the interaction system and scrambling nature of the work. Avainsanat – Nyckelord – Keywords workplace learning – learning environment – home care Säilytyspaikka –